Kasvokkain: Intuition asiantuntija Asta Raami tietää, mitä töitä robotit eivät vie – "Vain ihmismieli erottaa heikot signaalit"

Menestyksekkäillä yritysjohtajilla, huippukirurgeilla ja nobelisteilla on kykyjä, joita kuka tahansa voi omaksua. Niitä taiteen tohtori Asta Raami kutsuu älykkääksi intuitioksi.

työelämä
Asta Raami
“Intuitiolla on kauhean epämääräinen ja huono leima. Se johtuu siitä, että yhden muodon sijaan intuitiota on monenlaista, ja sitä kaikkea kutsutaan kuitenkin samalla nimellä”, Raami sanoo. Hän alkoi puhua älykkäästä intuitiosta korostaakseen sen tietoista hyödyntämistä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Miten jotkut voivat saada jatkuvasti uusia ideoita? Suunnittelijoita väitöstyössään tutkinut Asta Raami tahtoi selvittää, miksi jotkut ihmiset pystyvät hyödyntämään intuitiotaan hämmästyttävän tarkasti, paremmin kuin muut.

– Intuitiota on olemassa montaa sorttia. Huomasin tutkimuksista ja kirjallisuudesta, että erilaiset intuitiot pohjautuvat erilaisille mielensisäisille tapahtumille, Raami kertoo.

Arjessa intuitio perustuu usein ohimeneviin tuntemuksiin, oppimiseen ja myös kulttuurisiin ennakkoluuloihin vaikkapa siitä, millaisiin ihmisiin voi luottaa. Asiantuntijaintuitiota on puolestaan ihmisillä, jotka ovat työskennelleet alallaan pitkään.

– Heille kertyy erikoisalaansa liittyvää intuitiivista tietämistä. Sen avulla esimerkiksi leipuri varmistuu siitä, milloin taikina on sopiva.

Intuition arvostus riippuu työyhteisöstä, joissain työpaikoissa valtaa pitää rationaalisuus. Mutta Raami on kohdannut neurokirurgeja ja rakennustyömiehiä, jotka hyödyntävät ammatissaan intuitiota.

Kirkkaan intuition ja terävän päättelyn yhdistäminen on valttikortti työelämässä.

Asta Raami

– Aloilla, joista voisi ajatella, että niissä ei käytetä paljon intuitiota, voidaan tehdä sitä paljonkin. Ja jossain toisessa yhteydessä, missä intuition voisi mieltää luontaiseksi, se ei olekaan sopivaa.

Tutkimuksissa on huomattu, että bisnesalalla kokeneemmat työntekijät hyödyntävät sisäisiä viestejään noviiseja paremmin.

– Mitä vankempi asiantuntemus on, sitä enemmän intuitioon uskalletaan luottaa. Suurin osa alitajuisesta tiedon prosessoinnista tapahtuu intuition puolella, ja vastaus vain pulpahtaa mieleen, Raami kertoo.

Ihmismieli eroaa tekoälystä kyvyssä erottaa heikkoja, mutta merkityksellisiä signaaleja. Toisin kuin ihminen, kone ei pysty tunnistamaan niitä.

Asta Raami
Asta Raamin mukaan tekoäly voi korvata kaikki säännöille, todennäköisyyksille ja analyysille perustuvat työtehtävät. Intuitiiviseen tiedonhankintaan se ei kuitenkaan pysty.Jyrki Lyytikkä / Yle

Raami sanookin, että kirkkaan intuition ja terävän päättelyn yhdistäminen on valttikortti työelämässä.

– Kun mietitään, mihin ihmisiä pitäisi tällä hetkellä kouluttaa, vastaus on intuition hyödyntäminen, koska robotiikka on ylivertainen päättelyssä. Monet asiantuntija-ammatit voivat siksi muuttua koneälyn hoitamiksi.

Opetussuunnitelma uusiksi

Koulutuksesta ja sen tulevaisuudesta Raami puhuu mielellään. Hänen mukaansa lapsilla on valtava potentiaali tietämiseen, mutta koulutuksella sitä kavennetaan tiettyyn muottiin.

– Nykyinen opetus keskittyy todella vahvasti päättelyyn. Samalla intuitio, joka on ensisijainen ja luonnollinen ajattelutapamme, joutuu rumaksi sisarpuoleksi, joka piilotetaan takahuoneeseen. Kuin se ei saisi olla olemassa.

Raamista koulutusta pitäisi muuttaa enemmän intuitiota sallivaksi ja kehittäväksi. Niinpä hän otti yhteyttä Opetushallitukseen, ja peruskoulun opetussuunnitelman osaksi lisättiin viime syksyn uudistuksessa intuitiivinen ajattelu.

– Yritykset tai yhteisöt, jotka uskaltavat hyödyntää intuitiota tietoisesti, ovat askeleen edellä muita. Se on kilpailuetu. Siksi olen niin iloinen, että intuitiivinen ajattelu on mukana opetussuunnitelmassa. Suomi on koulutuksen huippumaa!

Raami kertoo tutustuneensa tutkimuksiin, joissa selvitettiin vuosisadan vaihteen nobelisteja yhdistäviä piirteitä. Heistä monilla taito intuition hyödyntämiseen oli syntynyt lapsuudessa.

– He olivat viettäneet pitkiä aikoja yksin, heillä oli kyky kestää toisten kritiikkiä ja ajatella toisin. Tässä muuttuvassa maailmassa koulutuksella pitäisikin kehittää ehkä hyvin erilaisia taitoja, kuin mitä nykyään painotetaan.

"Valinnat vaativat enemmän rohkeutta kuin mihin olisin ollut valmis"

Raami on itsekin tarvinnut urallaan uskallusta. Hän on tehnyt valintoja intuition johdattamana ja joutunut kohtaamaan paljon kritiikkiä.

– Epäily on ollut kaikkein raskainta. Välillä olen ajatellut, että en enää jaksa. Mutta sitten tulee joku, joka sanoo, että työni on tärkeää. Sen voimalla jatkan eteenpäin.

Myös perheen vaikutus on ollut merkittävä.

– Minulla on kolme kouluikäistä lasta. He ovat haastaneet minua todella paljon intuitiossa ja heidän vuokseen olen ehkä lähtenyt tutkimaankin sitä.

Ennen intuition pariin löytämistä Raami teki yhden yliopistotutkinnon kasvatustieteistä ja toisen graafisesta suunnittelusta. Muutamien vuosien jälkeen koitti kolmannen koulutusalan vuoro.

Asta Raami
Raami työskenteli graafikkona useamman vuoden. Hänen kädenjälkensä näkyy esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön logossa. Jyrki Lyytikkä / Yle

– Vuonna 1994 aloin opiskella digimediaa. Silloin ei ollut olemassa yhtäkään verkkosivua. Kun myöhemmin työskentelin Aallossa opiskelijoiden luovuuden ja intuition kehittämisen parissa, tajusin, että kaikki loksahtaa kohdalleen.

Keskenään irrallisilta näyttäneet asiat olivatkin järkeviä ja sopivat yhteen. Raami vietti yli kymmenen vuotta Aalto-yliopiston lehtorina ja tutkijana selvittäen, miten opiskelijoiden omia luovia prosesseja voi kehittää. Sitten koitti aika siirtyä taas eteenpäin.

– Totesin, että uudet asiat eivät etene vanhoissa rakenteissa. Jotta voi tehdä ketterämmin ja nopeammin, on tärkeää ja oikeastaan välttämätöntä toimia uusissa ympäristöissä.

Siksi Raami lopetti tutkijan uran ja siirtyi yrittäjäksi. Valinnat ovat vaatineet Raamilta hänen omien sanojensa mukaan mieletöntä rohkeutta.

– Enemmän rohkeutta, kuin mihin olisin ollut valmis. En lehtorina aloittaessani tiennyt yhtään, miten luovuutta aidosti kehitetään, ja väitöskirjasta tein perinteisen teoreettiseen viitekehykseen nojaavan sijaan monitieteisen ja ilmiöpohjaisen.

Mahdottomia ongelmia ei ole

Raamin väitöskirja yhdistää muun muassa designin, liiketoiminnan, kognition, lääketieteen ja neuropsykologian tutkimusta. Sen pohjalta hän kirjoitti viime syksynä julkaistun Älykäs intuitio -teoksen. Kirjan sivuilla selviää, millä tavoin huippuosaajat hyödyntävät intuitiotaan ja miten kuka tahansa voi kehittää samoja taitoja itsessään.

Intuition olemassaolo pitää tiedostaa, jotta sitä voi alkaa hyödyntää. Ensimmäinen askel älykkään intuition kehittämiseen on ajattelujärjestelmien eron ymmärtäminen.

– Päättely on hyvä keskittymään, tarkentamaan ja analysoimaan. Intuitio ei pysty samaan, mutta se perkaa jättimäistä tietovirtaa. Tutkijat ovat laskeneet, että päättely pystyy käsittelemään maksimissaan 50 bittiä informaatiota sekunnissa, ja samassa ajassa intuitio ehtii käsitellä tietoa 11 miljoonan bitin verran.

Seuraavaksi Raami neuvoo kehittämään kahta intuition työkalua: havaintokykyä, eli mitä signaaleja huomataan, ja erottelukykyä, eli miten olennaiset ja yhä hienovaraisemmat signaalit voi tunnistaa.

– Kun isoja henkilökohtaisen elämän tai yhteiskunnan muutoksia katsoo jälkeenpäin, voi usein ajatella, että kaikki merkit olivat jo ilmassa, miksei kukaan huomannut mitään etukäteen? Intuition avulla suuria yhteiskunnallisia tai vaikkapa liiketaloudellisia muutoksia voi ennakoida.

Neljäs älykästä intuitiota varten kehitettävä asia on periksiantamattomuus. Intuitio viestittää luonnostaan lähinnä mahdollisista uhista, mutta kun mieli keskittyy pohtimaan jotain asiaa, se voi ruokkia intuitiota lähettämään uusia signaaleja.

– Jos ajatellaan, että käsillä on mahdoton ongelma, intuitio ei lähetä sen selvittämiseen sopivia viestejä. Mutta jos ajatellaan, että ratkaisu on olemassa, en anna periksi vaan löydän sen, intuitio kyllä toimii, Raami kuvailee.

Viimeinen tarvittava askel on mielen avartaminen. Intuitio on monimuotoista, abstraktia ja usein ilmaisun tavoittamattomissa.

– Täytyy hyväksyä se, että ratkaisut voivat löytyä tavalla, joka ei näytä järkevältä tai mahdolliselta. Uudet oivallukset ja radikaalit visiot syntyvät silloin, kun uskalletaan toimia toisin kuin on totuttu.

Raamia voi pitää elävänä esimerkkinä sanoistaan.

Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä ihminen.