Sadevedet virkistyskäyttöön kunnissa – etsinnässä parhaimmat hulevesikasvit

Kunnat pyrkivät yhä enemmän hyödyntämään sade- ja sulamisvesiä virkistysalueillaan.

hulevesi
Hulevesikasveja saavissa
Tutkittavia hulevesikasveja saaveissa.Petra Ristola / Yle

KaarinaVajaat sata saavia on rivissä Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteen piha-alueella. Saaveihin on istutettu seitsemän eri luonnonkasvia.

Ne on istutettu mahdollisimman vähäravinteiseen maaperään. Normaalin kastelun lisäksi kasveille annetaan välillä hulevettä, johon on lisätty ravinteita.

Luonnonvarakeskuksen tutkimus selvittää, mikä on tutkittavien kasvien kyky sitoa hulevesistä ravinteita, ja mikä on kasvien kyky vähentää hulevesien määrää. Alustavia tuloksia on jo saatu.

– Jotkut kasvilajit pidättävät paremmin nitraatti- ja nitriittityppeä. Ilmeisesti sarat ja vihvilät toimivat tässä hyvin, sanoo tutkija Eeva-Maria Tuhkanen.

Tutkija tekee kasvustohavaintoja kasvista
Liisa Ikonen tekee kasvustohavaintoja hulevesikasvista.Petra Ristola / Yle

Suomalaiset luonnonkasvit testissä

Tutkimukseen valikoituneet kasvit ovat viiltosara, jänönsara, röyhyvihvilä, korpikaisla, luhtakastikka, rantatyräkki ja suovehka.

– Tähän on valittu erityyppisiä suomalaisia luonnonkasveja, joita kasvaa kosteilla alueilla, kuten lampien reunoilla ja purojen varsilla, sanoo tutkija Eeva-Maria Tuhkanen.

Kasvit ovat sellaisia, joita voisi käyttää luonnonmukaisilla hulevesien käsittelyalueilla. Kotimaiset taimistotkin tuottavat näitä kasveja.

Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkimuksessa on mukana Helsinki, Jyväskylä, Kaarina, Kuopio, Salo ja Turku. Luke seuraa näissä kaupungeissa tehtyjä hulevesiratkaisuja.

Hulevesikasveja saavissa
Tutkittavia hulevesikasveja saaveissa.Petra Ristola / Yle

Sadevesi hyötykäyttöön

Hulevedet eli sade- ja sulamisvedet ovat melkoinen ongelma kunnille. Tänä päivänä hulevesien päätymistä viemäriin yritetäänkin välttää. Kunnissa erilaiset hulevesiratkaisut ovat pohdinnassa, kuten myös hulevesimaksut.

– Tavoitteena on tehdä suosituksia siitä, mitä kasveja kannattaa istuttaa luonnonmukaisiin imetyspainanteisiin, tai hulevesipurojen varteen, lampien reunoille. Tavoitteena on löytää ne kasvilajit, jotka parhaiten sitovat ravinteita ja auttavat hulevesien käsittelyssä, sanoo tutkija Eeva-Maria Tuhkanen.

Kaupungit miettivät hulevesiratkaisuja etenkin uusia kaupunginosia rakentaessaan. Turun Skanssin rakenteilla olevaan kaupunginosaan on tehty oma hulevesialue.

Hulevesialue Skanssin kaupunginosassa
Turun Skanssin hulevesialue on tänä kesänä rakennettu.Petra Ristola / Yle

Se, että kaupungit hyödyntävät hulevesiä virkistysalueilla on hyvä suuntaus.

– Jokainen liikkuu mielellään kauniissa ympäristössä, missä kuuluu lintujen laulu, perhoset leijailevat ja on kauniita kasveja. Kyllä me kaipaamme luontoa ympärillemme rakennetussakin kaupungissa, sanoo tutkimusmestari Pirkko Nykänen.