yle.fi-etusivu

"Palkkiot ovat riittämättömiä, jos työn haluaa tehdä kunnolla" – Lakimiesten huoli turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta kasvaa

Viime syksynä hallitus kavensi turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia oikeusapuun. Kolme lakimiestä kertoo, mitä se käytännössä tarkoittaa.

turvapaikanhaku
Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.
"Avuntarve on nyt suurempi kuin koskaan. Samaan aikaan meidän toimintaedellytykset on ajettu lainsäädäntöuudistuksilla alas", sanoo Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.Nella Nuora / Yle

32 000 turvapaikanhakijan saapuminen Suomeen on tarkoittanut turvapaikkahakemusten ja kielteisistä päätöksistä tehtyjen valitusten tulvaa.

Hallitus mietti keinoja Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuksien ruuhkautumisen hillitsemiseksi ja keksi niitä. Yksi oli turvapaikanhakijoiden nauttiman oikeusavun rajoittaminen. Muutosten tavoitteena oli nopeuttaa valitusprosesseja ja hillitä oikeusavun kustannusten kasvua.

Asianajajaliiton mukaan muutokset eivät ole tuoneet säästöjä, vaan johtaneet lähinnä oikeusturvan heikkenemiseen.

Kolme lakimiestä kertoi Ylelle, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Turvapaikanhakijan tarinaan ei kannata perehtyä kunnolla, koska siitä ei makseta

Yksi muutoksista liittyy rahaan. Siis palkkioon, jonka valtio maksaa turvapaikanhakijalle annetusta oikeusavusta.

Ennen valituksen teosta maksettiin kuten suomalaisten oikeusavusta maksetaan: työhön kuluneiden tuntien mukaan. Turvapaikanhakijoiden kohdalla palkkio maksetaan nyt könttäsummina, jotka ovat lakimiesten mukaan liian pieniä monimutkaisten tapausten hoitoon.

– Palkkiot ovat riittämättömiä, jos työt tekee kunnolla, tiivistää Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.

Hallinto-oikeudessa käsiteltävästä asiasta, kuten turvapaikkapäätöksestä tehdyn valituksen laatimisesta, saa nyt 800 euroa. 1 300 jos juttu on "erityisen vaativa". Vaativuusasteen määrittää kuitenkin tuomioistuin päätöksenteon yhteydessä. Lakimies ei siis juttua ottaessaan tiedä, kuinka suuren korvauksen siitä tulee saamaan.

Ennen lakimies sai 110 euroa tunnilta, joka on oikeusavun tuntitaksa Suomessa. Entisiin summiin päästään siis, jos laatii esimerkiksi valituksen yhdessä työpäivässä. Se on joskus kaukana todellisuudesta.

– Joissakin yksinkertaisissa tapauksissa palkkio voi olla riittävä. Mutta monimutkaisen tapauksen hoitamiseen voi mennä jopa 15 tuntia. Ja se, että juttuun menisi paljon työtunteja, ei vielä tarkoita että jutusta saisi vaativan jutun mukaisen palkkion, sanoo ulkomaalaisasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto.

Lakimiehen aika kuluu turvapaikanhakijan haastatteluun, tulkkaamiseen, asiakirjojen hankkimiseen, kääntämiseen ja toimittamiseen edelleen, sekä turvapaikkapäätökseen ja lähtömaan maatietoon tutustumiseen. Punto esittelee toimistossaan pullistelevia mappeja, joissa kussakin on yhden asiakkaan "keissiä" koskevat asiakirjat.

– Joskus pitää laittaa kahteen mappiin, Punto hymähtää.

Asianajaja Ville Punto.
Turvapaikka-asiaan perehtyminen kumpuaa ammattiylpeydestä, tuumaa Ville Punto. "Haluan hoitaa jutun niin kuin miten haluaisin minun juttuani hoidettavan. Se on hyvä standardi näissä".Katriina Laine / Yle

Lakimies Emmi Wehka-aho muistaa asiakkaan, jonka valituksen tekemiseen meni 20 tuntia.

– Sen takia en näitä turvapaikka-asioita paljoa teekään. Ei tällaisten tekeminen perinpohjaisesti ole taloudellisesti järkevää, Wehka-aho sanoo.

Taloudellisesti kannattavampaa toiminnasta toki tulee silloin, kun tapaa asiakastaan mahdollisimman vähän ja hoitaa toimeksiannon nopeasti, oli se kuinka monimutkainen tahansa. Se ei ole turvapaikanhakijan etu, lakimiehet sanovat.

– Puhutaan siitä, millä perusteella avustaja homman tekee? Laskeeko hän paljonko hän saa siitä rahaa, vai onko ajatuksena hoitaa juttu hyvin, Punto miettii.

Helsingin Sanomat kokosi heinäkuussa esimerkkejä avustajista, joita tuntui kiinnostavan enemmän palkkion kuittaaminen jutun hyvän hoitamisen sijaan. Lue juttu täältä (siirryt toiseen palveluun).

Oikeus avustajaan poistettiin turvapaikkapuhutteluissa

Toinen muutoksista liittyy yhteen turvapaikkaprosessin olennaisimmista vaiheista: Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluun. Puhuttelussa kerätään haastattelun avulla olennaiset tiedot, joiden pohjalta päätellään onko suojelulle tarvetta vai ei.

Ennen valtio takasi jokaiselle oikeudellisen avustajan puhutteluun. Nyt avustajan saa vain poikkeustapauksissa.

– Edellisen oikeusapua koskevan lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä korostettiin, että turvapaikanhakijalla pitää olla vapaus valita avustajansa, ja että heillä pitää olla luottamussuhde. Tämän uusimman muutoksen myötä asia sivuutettiin ilman minkäänlaista mainintaa, Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki ihmettelee.

Lakimiehet huomaavat muutoksen vaikutukset lukiessaan pöytäkirjoja asiakkaidensa puhutteluista.

– Kun henkilö on puhuttelussa ilman avustajaa, saatetaan sivuuttaa joku teema pienellä lausahduksella. Kun sitten juttelee henkilön kanssa, huomaa että sivuutettu asia on turvapaikan kannalta olennainen, sanoo Wehka-aho.

Maahanmuuttoviraston mukaan puhuttelujen kesto on noin 3,5 tuntia, ja että avustajien poistuminen ei ole lyhentänyt puhuttelujen kestoa. Wehka-aho kuitenkin kertoo saaneensa useita asiakkaita, joiden puhuttelut kestivät pöytäkirjojen mukaan alle kaksi tuntia.

– Nyt tuli vastaan sellainen puhuttelupöytäkirja, joka kesti tunti ja 40 minuuttia. Siihenkin sisältyivät alkujuttelu, sekä tauot.

Lakimies Emmi Wehka-aho.
Lakimies Emmi Wehka-aho keskittyy muun muassa rikosoikeudellisten asioiden hoitoon. Turvapaikka-asioita hän hoitaa vain silloin tällöin, sillä niistä maksetaan niin huonosti. Ville Tapio / Yle

Lakimiesten mukaan avustajan poistaminen turvapaikkapuhuttelusta synnyttää puutteellisilla tiedoilla tehtyjä turvapaikkapäätöksiä. Se kostautuu turvapaikkaprosessin jatkovaiheissa käytettynä aikana, kun päätöksiä palautetaan hallinto-oikeudesta uusintakäsittelyyn.

– Se, että alkuvaiheessa ei saada oikeita päätöksiä, ei ole kenenkään etu, toteaa Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.

Valitusaikaa lyhennettiin – "absurdia"

Lisäksi turvapaikkapäätöksestä annettua valitusaikaa lyhennettiin. Esimerkiksi valitus kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on jätettävä hallinto-oikeuteen 21 päivässä 30 sijaan.

Uudistuksen tarkoitus oli nopeuttaa prosessia ja purkaa ruuhkia. Asianajajaliiton mukaan vaikutus on osin päinvastainen, sillä huonosti tehdyn valituksen käsittely kestää tuomioistuimessa kauemmin. Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki pitää päivien lyhennystä absurdina, kun ottaa huomioon, että valitukseen odotetaan päätöstä 6-12 kuukautta.

– Määräajan leikkaus juuri valitusvaiheessa on vakava oikeusturvariski. Ja on todella vaikea hyväksyä, että valitusaika on vain tämän asiaryhmän kohdalla lyhyempi kuin kenelläkään muulla. Turvapaikanhakijan kohdallaan saattaa olla kyse jopa hengenvaarasta kotimaassa, mitä harvemmin liittyy Suomessa muissa asiaryhmissä käsiteltäviin valituksiin, Välimäki sanoo.

Olen tehnyt tätä työtä 8,5 vuotta. Ihmiset ovat nyt huonokuntoisempia kuin koskaan.

Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.

Koska turvapaikanhakijalla ei enää ole automaattista oikeutta saada avustajaa turvapaikkapuhutteluun, myös itse avustaja on löydettävä vasta valitusprosessin käynnistyessä. Se on suuri heikennys aikaan ennen lakimuutosta, jolloin valitusta tekevä lakimies tunsi asiakkaansa mahdollisesti jo entuudeltaan.

Turvapaikanhakijoiden paniikki näkyy ruuhkana niiden lakimiesten ovella, jotka perehtyvät tapauksiinsa huolella. Kirkkonummella toimistoaan pitävä Emmi Wehka-aho huomasi tämän avustettuaan irakilaista asiakasta turvapaikkapuhuttelussa.

– Henkilö sai turvapaikan. Muutaman päivän päästä ovella oli kymmenen irakilaisen joukko pyytämässä oikeusapua.

Uudistukset supistivat Pakolaisneuvonnan toimintaa

Samalla kun lakiuudistus vähensi turvapaikanhakijan mahdollisuutta oikeusapuun, vaihdettiin myös alkuvaiheessa toimivat avustajat. Silloin kun avustajaa voi puhuttelussa pitää, avustaja on nyt lähes aina oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja.

Välimäen mukaan on ongelmallista siirtää turvapaikanhakijoiden kaltainen marginaalinen ryhmä avustajille, joilla ei ole aiheesta kokemusta.

– Olen tehnyt tätä työtä 8,5 vuotta. Ihmiset ovat nyt huonokuntoisempia kuin koskaan. On kidutuksen uhreja, psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia. Siinä korostuu asiakkaan ja lakimiehen luottamussuhde.

Avustajien kokemuksen puute näkyy esimerkiksi siinä, että silloin tällöin heitä soittelee Pakolaisneuvonnan puhelimeen neuvojen perään.

– Mikä on ikävää, sillä jos asioita hoitaa, niin niistä pitäisi tietää.

Palkkioperusteiden muuttuminen ja alkuvaiheen oikeusavun siirto oikeusaputoimistoille on tarkoittanut Pakolaisneuvonnan tulojen romahtamista. Kohta 30-vuotias voittoa tavoittelematon järjestö irtisanoi hetki sitten työntekijöitään ja sulki Oulun toimipisteensä rahapulan vuoksi.

– Avuntarve on nyt suurempi kuin koskaan. Samaan aikaan meidän toimintaedellytykset on ajettu lainsäädäntöuudistuksilla alas.

Lue myös:

Asianajajaliitto vaatii turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista: "Kaikkien pitää olla yhdenvertaisia lain edessä"

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

Maastopalot

Kaliforniassa palot laajenevat – tuhansia ihmisiä lisää evakuoitu

Iguaanit

Floridassa käydään taistoon iguaaneja vastaan

Ufot ja avaruusoliot

Pentagon myönsi ufojen tutkimusohjelman