Koe uusi yle.fi

Migri perusteli lapsiperheen käännytystä ohjeella, jonka mukaan lapsiperheitä ei tule käännyttää – tässä 4 erikoista päätöstä

Joskus kielteinen turvapaikkapäätös muuttuu myönteiseksi, koska lakimies huomaa Maahanmuuttoviraston käyttävän vanhentunutta tietoa. Yle kokosi neljä turvapaikkapäätöstä, jotka ihmetyttivät lakimiehiä.

turvapaikanhaku
Kuvituskuva turvapaikanhakjasta.

Turvapaikanhakijoita oikeudessa avustavat lakimiehet ovat ilmaisseet huolensa turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja turvapaikkapäätösten laadusta.

Yle pyysi lakimiehiltä esimerkkejä turvapaikkapäätöksistä, joissa tämä huono laatu näkyy. Osassa Maahanmuuttoviraston virhe on selvä, osassa kielteisen päätöksen perustelut tuntuvat vähintäänkin erikoisilta.

Jokaiseen esimerkkiin pyydettiin myös Maahanmuuttoviraston virkamiesten kommentit.

Tapaus 1: Lapsiperheen käännytystä perusteltiin ohjeistuksella, jonka mukaan lapsiperheitä ei tule käännyttää

Viime vuonna Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki huomasi afganistanilaisten asiakkaidensa turvapaikkapäätöksissä jotain outoa. Lapsiperheitä käännytettiin Afganistaniin sisäisen paon nojalla. Sisäinen pako tarkoittaa, että käännytetyt voisivat paeta heitä uhkaavaa vaaraa oman maan sisällä.

Maahanmuuttovirasto perusteli päätöksiään YK:N pakolaisjärjestö UNHCR:n Afganistania koskevalla ohjeistuksella, mitä pidetään kansainvälisesti luotettavana.

Perustelu kiinnitti Välimäen huomion, sillä hän tuntee UNHCR:n ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan lapsiperheitä nimenomaan ei tule käännyttää alueille, joilla vanhemmilla ei ole oman klaaninsa turvaverkkoa. Välimäki tarkasti asian UNHCR:ltä vielä itse.

Ilmeni, että Maahanmuuttovirasto perusteli käännytyspäätöksiä vanhalla ohjeistuksella.

Kuvituskuva turvapaikanhakjasta.

Vielä vuonna 2010 UNHCR oli todennut, että työikäiset vanhemmat voivat lapsineen turvautua sisäiseen pakoon. Vuonna 2013 UNHCR muutti ohjeistustaan. Maahanmuuttoviraston lähdeviitteissä viitattiin tuoreeseen ohjeistukseen, mutta päätösten perusteella uutta linjausta ei ollut otettu huomioon.

– Lähetin Maahanmuuttovirastoon sähköpostin, jossa sanoin, että ette ehkä ole joko huomanneet ohjeistuksen muuttuneen, tai sitten olette kääntäneet asian väärin, Välimäki kertoo.

Pian Välimäki sai uusia afganistanilaisia asiakkaita. Perheeseen kuuluivat isä, äiti ja perheen Suomessa syntynyt lapsi. Kaikilla oli jälleen kielteinen turvapaikkapäätös, jossa oli sama viittaus UNHCR:n ohjeeseen.

Maahanmuuttovirasto siis perusteli lapsiperheen käännytystä ja sisäistä pakoa Afganistanissa ohjeistuksella, jossa katsottiin, ettei lapsiperheen sisäinen pako Afganistanissa ole kohtuullista.

Välimäki valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Sitten tapahtui jotain erikoista: Maahanmuuttovirasto otti päätöksensä uusintakäsittelyyn ennen kuin hallinto-oikeus ehti ratkaista sitä. Lapsiperhe sai turvapaikan.

Välimäki uskoo, että lopputulos olisi ollut toinen, jos asiasta ei olisi erikseen huomautettu.

– Jos tuomioistuin olisi kiinnittänyt huomiota vanhentuneeseen maatietoon, niin eiköhän asia olisi muuttunut Migrin päätöksissä jo aiemmin.

Välimäkeä huolettaa ajatella, moniko käännytyspäätös pannaan täytäntöön vanhentuneen tai keskenään ristiriitaisen maatiedon perusteella.

– Joskus kun itse tarkistaa maatietolähteestä mitä maatietoa Migri on käyttänyt, huomaa, että seuraava lause kumoaa heidän aiemmin käyttämänsä lauseen. Eihän sen niin pitäisi mennä, että lakimiehet joutuvat tarkistamaan käytettyä maatietoa.

Maahanmuuttovirasto kommentoi: UNHCR:n suositus ei ole sitova

Mainittu UNHCR:n ohjeistus ei sido Maahanmuuttovirastoa, sanoo Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

_– _UNHCR:n ohjeistukset ovat merkittäviä, mutta ne ovat pikemminkin suosituksia. Käytämme muitakin lähteitä maatiedon suhteen. Mutta pitää paikkansa, että päätöksessä on viitattu ohjeistukseen, josta on olemassa tuoreempi versio. Mutta kun tilanne kuitenkin huomattiin, se korjattiin, Helinko sanoo.

– Eikö ohjeistusten sisältö pitäisi tarkastaa jo siinä vaiheessa kun tarkastaja tekee turvapaikkapäätöstä?

– Niin sen pitäisi mennä. Jossakin päätöksessä asia on ilmeisesti jätetty tarkistamatta. Kun virhe on sitten huomattu, asia on korjattu, sanoo ylitarkastaja Jaakko Reinikainen.

Tapaus 2: Persialainen kalenteri sekoittui gregoriaaniseen

Turvapaikkaprosessin olennainen hetki on Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu. Siinä hakijalta haastatellaan olennaiset tiedot, joiden perustella päätellään, onko suojelulle tarvetta. Jos hakijan tarinassa ilmenee ristiriitaisuuksia, tarinan uskottavuus – ja mahdollisuus turvapaikalle – heikkenee.

Tällainen ristiriita huomattiin asianajaja Ville Punton iranilaisen asiakkaan tarinassa: Hakijan puhuttelupöytäkirjaan oli merkitty kotimaassa tapahtunut asia, vaikka hakija oli ollut merkittynä päivänä jo Suomessa.

Asianajaja otti asiakkaan asian hoitaakseen ja selvitti litteroidusta puhuttelunauhoitteesta, mistä mainitussa ristiriidassa oli ollut kyse.

Kyse oli inhimillisestä väärinymmärryksestä. Persialainen kalenteri ja Suomessa käytössä oleva gregoriaaninen kalenteri olivat menneet sekaisin.

– Jostain syystä puhuttelupöytäkirjaan oli merkitty gregoriaanisen kalenterin mukainen päivämäärä, ja persialaisen kalenterin mukainen vuosiluku, vaikka hakija oli kertonut tapahtumista gregoriaanisen kalenterin mukaan.

Kun päivämäärä tulkittiin persialaisen kalenterin mukaan, turvapaikanhakijan mainitseman tapahtuman ajankohta siirtyi. Persialaisen kalenterin vuosi alkaa maaliskuussa, eikä tammikuussa.

– Kun tämän ymmärsi, ristiriita katosi.

Tässä vaiheessa hallinto-oikeus oli vahvistanut Maahanmuuttoviraston päätöksen. Punto teki päätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka palautti asian Maahanmuuttoviraston käsittelyyn. Iranilainen sai turvapaikan.

Puntoa tapaus ihmetyttää edelleen. Kukaan ei ollut huomannut ilmiselvää virhettä Puntoa ennen, asiakkaan aikaisempaa avustajaa myöten.

– Asia ei selvinnyt edes hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä, vaikka nimenomaan hallinto-oikeuden aloitteesta mainitut puhuttelunauhoitukset translitteroitiin.

Tapaus osoitti asianajajalle, miten suuri rikkinäisen puhelimen vaara on turvapaikkapuhuttelussa. Puhuttelunauhoitetta kuuntelemalla Puntolle ilmeni, että haastateltava mietti ja pohtii kauan, miten päivämäärät ilmaisisi. Puhuttelupöytäkirjaan päätyi kuitenkin vain päivämäärä.

Tapauksesta on jo vuosia, eli puhuttelu oli tapahtunut ennen kiirettä, joka Maahanmuuttovirastolla nykyisin on.

– Mahdollsta on, että nyt (vastaaville virheille) on suurempi riski, jos on kokemattomia tulkkeja, kokemattomia puhuttelijoita ja kokemattomia avustajia, Punto sanoo.

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Tämä ei ole yksittäistapaus

Maahanmuuttoviraston Hanna Helingon on vaikea kommentoida tapausta tuntematta sitä tarkemmin. Kalentereihin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin tuttuja.

– Tämä ei ole yksittäinen tapaus, missä tulee esiin kalentereiden konvertoinnista johtuvat sekaannukset. Uskoisin, että virkamiehet tiedostavat, että tämä on asia missä saattaa tapahtua väärinymmärryksiä. Tapahtuu kuitenkin myös sitäkin, että tarinan epäjohdonmukaisuuksia yritetään jälkikäteen selittää näin.

– Puhutteluissa pitäisi sanoa, että hakija voi käyttää oman kalenterinsa mukaisia päivämääriä, sanoo ylitarkastaja Reinikainen.

Tapaus 3: Turvapaikanhakijassa "ilmiselvät kidutuksen vammat" – ei estänyt käännytystä

Kuvituskuva turvapaikanhakjasta.

Joskus olennainen tieto saadaan turvapaikkapuhuttelussa kasaan. Joskus käy niin, että turvapaikanhakijan kokeman kidutuksen kaltainen seikka jää selvittämättä.

Lakimies Liisa Välimäki kertoo Pakolaisneuvonnan tuoreesta asiakkaasta, jonka turvapaikkapuhuttelu oli ohi tunnissa ja 45 minuutissa. Aikaan sisältyvät tervehdykset, muodollisuudet ja pöytäkirjan luku puhuttelun jälkeen. Maahanmuuttoviraston mukaan puhuttelu kestää keskimäärin 3,5 tuntia.

Turvapaikanhakijalla ei ollut avustajaa puhuttelussa, eikä hän luottanut paikalla olleeseen tulkkiin. Puhuttelussa tuli ilmi pahoinpitely, mutta aiheeseen ei puhuttelupöytäkirjan mukaan oltu syvennytty. Henkilö sai kielteisen päätöksen.

– Tämän jälkeen henkilö koki jonkinlaisen psyykkisen romahduksen ja meni psykiatrin vastaanotolle. Kidutus tuli ilmi psykiatrin muistiinpanoista, jotka oli toimitettu hallinto-oikeudelle, Välimäki sanoo.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa työskennellyt fysioterapeutti tutki vammat ja kirjoitti niistä lausunnon. Siihen tutustui Pakolaisneuvonnan lakimies, jonka asiakkaaksi nyt jo hädissään oleva henkilö oli päätynyt.

– Vammat olivat sellaisia, joita tulee vain tietyllä tavalla, ja joita tehdään tietyissä maissa. Lakimies totesi, että kyseessä on ilmiselvä kidutuksen uhri.

Tässä vaiheessa henkilö oli kulkenut jo koko oikeusprosessin läpi. Hän eli Suomessa ilman oleskelulupaa, ja hänen käännytyksensä olisi voitu panna täytäntöön minä hetkenä hyvänsä. Korkein hallinto-oikeus ei ollut myöntänyt henkilölle valituslupaa, vaikka psykiatrin ja fysioterapeutin lausunnot kidutuksesta oli toimitettu sinne. Ennen Pakolaisneuvontaa turvapaikanhakijan oikeudellisena avustaja oli ollut oikeusaputoimiston lakimies.

Pakolaisneuvonta toimitti valituksen YK:n kidutuksen vastaiselle komitealle. Se määräsi käännytyksen täytäntöönpanokieltoon viime viikolla.

Komitea ei voi kumota Suomen päätöstä. Suomi kuitenkin todennäköisesti tekee niin itse, jos komitea antaa käännytykseen langettavan päätöksen. Se tarkoittaisi, että Suomi on palauttamassa kotimaahansa kidutuksen vaarassa olevan henkilön, mistä Suomi on kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumalla pidättäytynyt.

Pakolaisneuvonta on viime vuosien aikana hakenut ja saanut komitealta täytäntöönpanokiellon nyt 12 turvapaikanhakijan palautukseen. Kolmessa tapauksessa Suomelle on annettu langettava päätös, eli komitea on todennut Suomen käännyttävän kidutuksen vaarassa olevia. Se huolettaa Välimäkeä.

– Jos meille tulee yksikin tällainen vastaan, se tarkoittaa, että Suomi ei noudata kieltoa.

Mainitut 12 tapausta ovat tuoreinta lukuun ottamatta tulleet ennen vuotta 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui. Sen jälkeen tulleiden mahdollisuuksia oikeusapuun on heikennetty.

– Miten paljon vuoden 2015 jälkeen on tullut sellaisia (kidutuksen uhreja), jotka ovat menneet koko prosessin läpi?

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Pahoinpitelyn syy pitäisi aina selvittää

Mahdollisen kidutuksen uhrin tarinaa on hankala selvittää, jos henkilö ei siitä halua itse kertoa, sanoo Hanna Helinko.

– Selvittämisvelvollisuus on hakijan puolella. Ei voida yleisen maatiedon pohjalta olettaa, että kaikilla hakijoilla voisi olla tällaista (mahdollista kidutusta) taustalla, Maahanmuuttoviraston Helinko sanoo.

Jos pahoinpitelyn kaltainen asia mainitaan, eikö se pitäisi selvittää tarkemmin?

– Ehdottomasti. En tiedä miten tässä on käynyt. Onko puhuttelija yrittänyt selvittää, mutta hakija vastannut niin lyhyesti, ettei asia ole selvinnyt? Tarkastajien koulutuksessa painotetaan, miten näkee onko joku traumatisoitunut, ja miten siihen liittyviä asioita voi selvittää. Nämä ovat herkkiä asioita, ja puhuttelijan ammattitaidolla on siinä suuri merkitys. Tämä on osa turvapaikanhakuun liittyvää problematiikkaa.

Tapaus 4: "Mihin ihastuit hänessä?" Näin Maahanmuuttovirasto selvitti, onko turvapaikanhakija biseksuaali

Kuvituskuva turvapaikanhakjasta.

Homoseksuaalisuus tai biseksuaalisuus voi olla kansainvälisen suojelun peruste, mikäli hakija tulee maasta jossa seksuaalivähemmistöjä vainotaan.

Mutta kuinka muutaman tunnin puhuttelun aikana käytännössä selvitetään, pitääkö joku vastakkaisesta sukupuolesta niin kuin väittää? Esimerkiksi tällaisilla kysymyksillä:

Miten määrittäisit oman seksuaalisuutesi?

Kun huomasit olevasi kiinnostunut sekä miehistä että naisista. Niin mitä tunteita se herätti sinussa?

Oletko ihastunut tai rakastunut koskaan mieheen?

Miten kuvailisit teidän suhdettanne?

Mihin ihastuit hänessä?

Kysymykset ovat lakimies Emmi Wehka-ahon asiakkaan puhuttelupöytäkirjasta. Maahanmuuttovirasto piti tosiasiana, että miespuolisella hakijalla oli ollut seksisuhteita myös miesten kanssa. Maahanmuuttovirasto kuitenkin päätti, että henkilö ei ollut seksuaali-identiteetiltään biseksuaali. Turvapaikkapäätöksen mukaan henkilön vastaukset olivat pinnallisia, ja liittyivät "hyvin vahvasti seksin harrastamiseen", eivätkä hänen "tunteisiinsa seksuaalisuuden osalta".

Wehka-ahon mukaan hakija oli toiminut prostituoituna nuoresta iästään asti, ja ollut suvulleen hylkiöasemassa. Hän ei pidä ihmeellisenä, että tällaisesta taustasta tulevan ihmisen on vaikea kuvailla intiimejä asioitaan tuntemattomille.

– Häntä luonnollisesti hävetti kauheasti. Eikä hän ollut edes ymmärtänyt, miten biseksuaalisuus liittyy hänen turvapaikkaprosessiinsa.

Henkilö tuli maasta, jossa kunniamurhat eivät ole epätavallisia.

– Siitä huolimatta päätöksessä ei mainittu kunniaväkivallan uhkaa.

Henkilön turvapaikkaprosessi on edelleen valitusvaiheessa.

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Kysymykset ohjeistuksen mukaisia

Maahanmuuttoviraston seksuaali-identiteettiä koskevat kysymykset on laadittu UNHCR:n ohjeistuksen pohjalta. Niiden tarkoitus ei ole saada henkilöä kuvailemaan tarkasti seksuaalista elämäänsä, sillä seksisuhteet molempien sukupuolien kanssa eivät vielä ole todiste seksuaalisesta suuntautumisesta.

– Jos henkilö on toiminut prostituoituna, niin tulee mieleen, että ehkä yhteiskunta näkee hänet homona, mutta hän ei sitä välttämättä ole, sanoo Maahanmuuttoviraston oikeuspalvelun tulosalueen johtaja Annika Lumikari.

– Jos vastaukset liittyvät vain seksin harrastamiseen, se voi olla uskottavuutta vähentävä tekijä, sanoo ylitarkastaja Jaakko Reinikainen.

Pikemminkin kysymyksillä yritetään selvittää seksuaalista identiteettiä esimerkiksi koetun häpeän, tai erilaisuuden tunteiden pohjalta.

Eikö ole ymmärrettävää, että tällaisella henkilöllä on vaikeuksia pukea tällaisia tuntemuksia sanoiksi?

– Se mitä haetaan takaa, ei välttämättä ole tunne omasta seksuaalisuudesta vaan tunne häpeästä ja pelosta. Rohkenen sanoa, että maassa jossa seksuaalivähemmistöön kuuluvia syrjitään, jokainen vähemmistöön kuuluva kokee, että hän on erilainen, että häntä ei hyväksytä, Lumikari sanoo.

Kysymysten pohjalta ei kuitenkaan saatu esimerkin hakijasta irti pitkää kertomusta.

– Jos henkilö on luku- tai kirjoitustaidoton, hänellä ei ehkä ole sanastoa jolla tästä kertoa. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen liittyvien asioiden selvittäminen on hyvin vaikeaa, toteaa Hanna Helinko.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Donald Trump

Yli 50 kongressin naisdemokraattia vaatii Trumpin ahdistelusyytösten tutkintaa

Syntyvyys

Kauhukuva riitaisasta ja väsyneestä lapsiperheestä hirvittää nuoria aikuisia – Väestöliitto selvitti, miksi suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista

Tohtorit

Tohtori on yhä yleisempi näky työpaikalla – Selvitys: työttömyys on pienempää kuin vähemmän opiskelleilla

Liikennesää

Meteorologi: Lunta pyryttää lähes koko maassa, kaakkoon jopa 20 senttiä

Autoilija, varaudu tiistaina erittäin huonoon ajokeliin