Teatterikesässä vieraileva Cullbergbaletten täyttää 50, eikä suostu sammaloitumaan

Tanssiryhmää on tituleerattu Ruotsin parhaaksi kulttuurivientituotteeksi. Taiteellinen johtaja haluaa tehdä töitä elävien kanssa eikä nojata menneeseen.

tanssi
Protagonist, Cullbergbaletten Tampereen teatterikesä.
Cullbergbeletten täyttä tänä vuonna 50 ja tuo Tampereen Teatterikesään teoksensa Protagonist.Urban Jörén / Tampereen Teatterikesä

Hollantilainen Gabriel Smeets otti vastuun Cullbergbaletten-tanssiryhmästä kolme vuotta sitten. Ruotsin parhaaksi kulttuurialan vietituotteeksi mainittu ryhmä pursuaa energiaa, jonka tuottavat eri maista kotoisin olevat tanssijat.

– Meillä on viisitoista vakituista tanssijaa ja yhtä monta kansallisuutta, Smeets kertoo.

– Ryhmässä on sekä nelikymppisiä, tekniikkansa huippuun hioneita konkareita että nuoria, erittäin kunnianhimoisia tanssijoita, jotka haluavat tehdä kaikkensa, että tanssi rokkaa ja voi hyvin!

Ryhmän vakituisessa tanssijakunnassa ei ole tällä hetkellä yhtään suomalaista. Yhdessä produktiossa ovat vierailijoina Anne Hiekkaranta ja Vera Nevanlinna.

Elävien koreografien johtaja

Toimittajana ja dramaturgina työskennellyt Gabriel Smeets on kasvanut laaja-alaiseksi tanssin asiantuntijaksi ja alan johtajaksi pikkuhiljaa. Ennen Cullbergbalettenia Smeets on johtanut muun muassa Utrechtin Springdance-tanssifestivaalia.

Cullbergbaletteniin palkkaamilleen koreografeille hän asettaa kolmenlaisia tavoitteita. Ensinnäkin koreografin tulee olla elävä.

– No, onhan tämä vähän hassua sanoa, mutta niin se vain on! En halua tehdä edesmenneitten koreografien teoksia, vaikka niitä kuinka arvostaisinkin.

– Haluan, että koreogafilla on suhde tähän yhteiskuntaan, tähän aikaan, tähän planeettaan, Smeets sanoo.

Gabriel Smeets
Gabriel Smeets on johtanut Cullbergbaletten-ryhmää kolme vuotta.Ninja Hanna / Cullbergballetten

Toiseksi ryhmään etsitään vahvasta fyysisestä ilmaisusta tunnettuja tekijöitä. Smeets ei selvästikään arvosta eteeristä sipsuttelua. Kolmanneksi koreografin tulee olla jotain mieltä asioista. Pelkkä muoto ja askelkuviot eivät riitä.

Smeetsin mielestä tanssi on ajan taidetta. Se on olemassa vain sen hetken, jona tanssijat, katsojat ja koreografin luoma teos kohtaavat. Siksi on tärkeää, että myös jokaisella tekijällä on yhteys tähän aikaan. Tanssiryhmän perustajalla Birgit Cullbergilla oli hämmentävän samanlaisia ajatuksia.

– Cullberg perusti ryhmän 60-luvun lopulla. Hän painotti jo tuolloin sitä, että teosten tulee olla kiinni omassa ajassaan, Smeets kertoo.

Kunniakas historia on tukeva perusta ja kivireki yhtä aikaa

Aikaansaapa Birgit Cullberg nappasi tiukan otteen poliitikoista ja sai tanssin arvostuksen nousemaan 1960-luvun Ruotsissa. Ryhmän perustaminen ja rahoituksen hankkiminen sille oli kovan työn takana.

Tukholmalaisryhmä nousi koko Ruotsin kansan tietoisuuteen vuonna 1969, kun Cullberg sai neuvoteltua sille sopimuksen TV2-kanavan kanssa. Televisioesiintymiset toivat modernin tanssin ruotsalaisten olohuoneisiin. Tv-produktioissa käytettiin hyväksi uutta tekniikkaa, joka lisäsi osaltaan niiden kiinnostavuutta.

Uuden vuosikymmenen myötä ryhmä sai myös kansainvälistä tunnustusta ja esiintymistilaisuuksia. Koreografi Mats Ek ja myöhemmin Carolyn Carlsson nostivat tanssiryhmän aina vain korkeammalle tasolle.

– Upea historia on kuin kivijalka, jonka varaan on helppo rakentaa. Toisaalta ruotsalaiset eivät lakkaa haikailemasta Mats Ekin ja Birgit Cullbergin teosten perään.

Cullbergbaletten: Eurydice is Dead (1968). Kuvassa Birgit Cullberg ja Mats Ek
Cullbergbaletten: Eurydice is Dead (1968). Kuvassa Birgit Cullberg ja Mats Ek.Lesley Leslie-Spinks / Cullbergbaletten

Mats Ek jäi vapaaksi taiteilijaksi vuonna 1993 ja vei samalla mennessään tekijänoikeudet sekä omiin että Cullbergin teoksiin. Cullbergin nimeä kantava tanssiryhmä ei voi siten esittää hänen teoksiaan ilman lupaa, vaikka haluaisikin.

– Sen sijaan voimme työskennellä voimakkaiden nykykoreografien kanssa, sellaisten kuin Jefta von Dinther, Smeets sanoo.

Von Dintherin teos Protagonist tulee vierailulle Tampereen Teatterikesään. Mukana on neljätoista tanssijaa. Teoksen musiikin on säveltänyt nuori ruotsalaislupaus Elias.

Ihmisyyden vallankumous

Smeetsin mukaan Van Dintherin teoksessa valmistellaan vallankumousta. Se osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Ketä vastaan taistellaan, millä keinoin, miten muutoksen voi saada aikaan?

– Koreografi päätyy siihen, että vallankumous syntyy siten, kun päätämme olla inhimillisiä ihmisiä. Teoksen sanoma liikuttaa minua, Smeets tunnustaa.

Tampereella Cullbergbaletille on varattu Tampere-talon suuri sali. Erilaiset esiintymisareenat ovat tulleet ryhmälle tutuiksi vuosikymmenten varrella. Riksteaternin alaisuudessa toimivalla ryhmällä ei ole omaa näyttämöä Tukholmassa.

Giselle Cullberg
Giselle, koreografia Mats Ek. Cullbergbalettenin esityksestä vuodelta 2000.Bengt Wanselius / Cullbergballetten

– Meidän kotimme on tien päällä. Pääsemme kosketuksiin hyvin erilaisten yleisöjen kanssa. Joillakin ei ole mitään kokemusta nykytanssista ja toiset yleisöt ovat tietoisia siitä. Joudumme pysymään virkeinä ja tuntosarvet ylhäällä.

Suomessa Cullbergbaletten on tuttu vieras. Viimeksi ryhmä vieraili Helsingissä tammikuussa 2017.