Suomalaista ajaa säänälkä – tosifani seuraa useaa säätaloa ja tunnistaa lempinimet Illu, Fortsu ja Yrppä

Tunnustaudutko sääholistiksi? Vilkuiletko pitkin päivää kännykästä ennusteita? Vertaatko eri säätalojen ja –sovellusten tietoja? Et ole ainoa.

säänennustus
Kädessä olevan kännykän näytöllä näkyy sääennuste
Minna Mustonen/Yle

Varsinkin epävakaisina kesinä monella on pohjaton ”säänälkä” (siirryt toiseen palveluun), tietää meteorologi Tomi Laurikainen Ilmatieteen laitokselta. Kysyntään myös vastataan: esimerkiksi Ilmatieteen laitokselta päivitettyä ennustetta pukkaa verkkoon keskimäärin tunnin, parin välein.

– Pitkän ajan ennuste päivitetään pari kertaa vuorokaudessa eli puolelta öin ja puolenpäivän aikoihin. Päivän mittaan tehdään pieniä päivityksiä lähihetkeen, Laurikainen kertoo.

Yksi on ennustanut kovia sateita, toinen vähemmän vettä. Jollakin ennuste on vaihdellut kovasti päivän mittaan. Olen yrittänyt  itse päätellä jonkinlaista keskiarvoa

Mansikanviljelijä Juha Nikkilä

.

Intohimoisesti säätietoja seuraava ei tyydy yhteen säätaloon, vaan vertailee ennusteita. Todellisen fanin tunnistaa puheessa vilahtelevista lempinimistä: Illu, Fortsu, Yrppä – siis Ilmatieteen laitos, Foreca ja norjalainen Yr.no.

Juha Nikkinen mansikantaimien keskellä.
Juha Kemppainen / Yle

– Norjalaiset ja Ilmatieteen laitos ovat osuneet tänä kesänä meillä päin parhaiten oikeaan, miettii Juha Nikkinen Keski-Pohjanmaalta. Mansikanviljelijä on kulkenut koko kesän kännykkä kourassa ja verrannut Ilmatieteen laitoksen, Forecan, Farmit-sääpalvelun ja Yr.no:n ennusteita.

Nikkisen mielestä säätaloilla on ollut tänä kesänä selvästi vaikeuksia saada ennusteet kohdilleen.

– Näiden neljän välillä on ollut isoja heittoja. Yksi on ennustanut kovia sateita, toinen vähemmän vettä. Jollakin ennuste on vaihdellut kovasti päivän mittaan. Olen yrittänyt itse päätellä jonkinlaista keskiarvoa, Nikkilä kertoo.

Miksi ennusteissa on isoja heittoja?

Miksi toinen ennustaa samalle päivälle aurinkoa, toinen vesisadetta? Käytetäänkö eri ennustemalleja, tulkitaanko säähavainnot eri tavalla vai laskeeko joku yksinkertaisesti pieleen?

– Norjalaisista en ole ihan varma, mutta periaatteessa lähtötila ja ennustemallit ovat kaikilla säätaloilla samat: Euroopan keskuksen 10 vuorokauden raakadata. Jokainen ostaa datansa erikseen, ja sitä muokataan käsin, kertoo meteorologi Tomi Laurikainen.

Tuo raakadata on ECMWF:n eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen koko maailman ilmakehän tilasta keräämää tietoa.

Mallinnuksessa maapallo ilmakehineen on jaettu ruutuihin vaaka- ja pystytasoissa. Raakadataan kerätään tietoja lämpötilasta, tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä ilmanpaineesta ja kosteudesta. Tietokone laatii erilaisten laskutapojen ja fysikaalisten kaavojen avulla ennusteen ilmatilan käyttäytymisestä jokaisessa ruudussa.

sadepisaroita lehdellä
AOP

Maailmalla on useita tietokoneiden ennustemalleja, jotka käyttävät samoja tietoja ja laskutapoja ilmakehän mallintamiseen. Erot syntyvät hienosäädöissä ja eri säätalojen ja meteorologien tulkinnoissa.

Sääennuste voi mennä pieleen jo raakadatassa, sillä tarkkaan tietoon pitäisi saada faktaa jokaiselta ruudulta juuri sillä hetkellä alueella olevasta säätilasta. Se on mahdotonta, sillä reaaliaikaista tietoa antavia havaintopisteitä ei ole läheskään jokaiselle malliruudulle.

– Kun säätalot muokkaavat raakadataa käsin, syntyy tulkintaeroja. Jos vaikkapa pari ihmistä muokkaa samaa dataa, tulee automaattisesti eroja. Säätiedotus on siis myös meteorologinsa näköinen, Tomi Laurikainen selittää.

Sateen täsmäennustaminen vaikeaa

Kokkolalainen Katja Karhulahti katsoo joka ilta televisiosta seuraavan päivän säätiedot ja seuraa ennusteita päivällä töissä netistä.

– Katson kuinka nopeasti sää on vaihtumassa. Googletan esimerkiksi Kokkolan täsmäsää. Sateen ennustaminen ei ole osunut tänä kesänä nappiin, veden tulo on viivästynyt monta kertaa luvatusta, mutta parempi niin, Katja nauraa.

Kuvassa Katja Karhulahti sateenvarjo kädessään
Kati Latva-Teikari/ Yle

Sateet ovat haastavia ennustettavia. Esimerkiksi paikallisen sadekuuron ennustaminen on meteorologi Tomi Laurikaisen mukaan lähes mahdotonta. Kun ennusteen saisi juuri kohdilleen, sitä ei enää tarvita. Märän kelin huomaa jo ikkunasta tai kastuessaan.

– Netistä löytyvä sadetutka on apuväline, josta saa reaaliaikaista tietoa siitä, mihin ja millä nopeudella sadealueet ovat liikkumassa. Voi itse päätellä ja laskeskella, millä aikavälillä sadealue osuu omalle kohdalle, Laurikainen neuvoo.