Hämyisään savusaunaan ei nokea kaivata – "Puiden on oltava mahdollisimman puhtaita"

Suomalaisten saunojen kuningas on savusauna. Kiukaan lämmitys on aina taitolaji, jossa on monenlaisia koulukuntia.

saunat
Löylyn heitto
Hyrynsalmelainen saunamestari Tapio Keränen kertoo saunatavoista. Video: Kimmo Hiltunen / Yle

HyrynsalmiYksi suomalaiseen suven kohokodista on sauna ja lempeän pehmoiset löylyt. Saunan lämmityksessä on monenlaisia koulukuntia. Kainuulaisen saunamestarin mielestä koivu ja leppä ovat saunan ja erityisesti savusaunan lämmitykseen sopivia puita. Sanomattakin selvää on, että polttopuiden on oltava kuivia.

– Puiden on oltava mahdollisimman puhtaita, eli niistä on kuorittu parkki ja tuohi pois. Tietysti sytytykseen pitää olla kohtuullinen määrä tuohta, sanoo hyrynsalmelainen saunamestari Taisto Keränen.

Saunominen ei ole pelkästään puhdistautumista ja kylpemistä, vaan sillä on myös henkisiä arvoja, joita pitää kunnioittaa.

– Sauna on pyhä paikka, jossa ei riidellä tai tapella, ja kaikki ovat tasa-arvoisia. Joskus isot pojat ovat tehneet siellä isoja sopimuksia, koska siellä niitä on helpompi tehdä. Olemme siis ihmisen alkulähteillä, pohtii Keränen.

Saunamestari Taisto Keränen
Saunamestari Taisto Keränen tutussa ympäristössä.Kimmo Hiltunen / Yle

Hyrynsalmella Kaunislehdon talomuseon (siirryt toiseen palveluun) alueella on 1910-luvulla rakennettu savusauna, jonka kiuas on läpimitaltaan noin metrin, ja korkeutta sillä on puolisen metriä. Lauteille mahtuu 4–5 saunojaa kerrallaan.

– Tämän saunan lämmittämiseen menee aikaa kolmesta kuuteen tuntia, arvioi Keränen.

Suomalaista saunaperinnettä vaaliva yhdistys Suomen saunaseura kerää parhaillaan tietoja saunoista (siirryt toiseen palveluun) (Suomen saunaseura), jotka ovat olleet käytössä koko Suomen itsenäisyyden ajan. Tällä hetkellä on löytynyt reilut 200 vähintään 100 vuotta käytössä ollutta saunaa.

Hitaasti hyvä tulee

Löylyn lämpöön vaikuttavat kiukaassa olevat kivet ja niiden ohella lämmitystapa. Kiuas on saunan sydän. Jos se ei toimi, ei toimi myöskään sauna. Saunamestari on oppinut, että hitaasti lämmitetystä kiukaasta saadaan lempeämmät löylyt. Sen lämmittämiseen soveltuvat parhaiten leppä ja pienienergiset koivuklapit.

– Jos käytetään tiukkasyistä ja kovasti lämpöä antavaa puuta, esimerkiksi vanhaa koivua, siitä tulee vähän kipakammat löylyt. Puut valitaan sen mukaan minkälaiset löylyt halutaan, sanoo Keränen.

Tuli savusaunan kiukaassa
Ensimmäisessä pesällisessä käytetään pieniä puita.Kimmo Hiltunen / Yle

Suurimmat virheet saunan lämmityksessä ovat kiire ja parkkia sisältävät puut, jotka aiheuttavat nokeentumista varsinkin savusaunassa.

– Jos pesässä on liian iso tuli, saunalle voi käydä huonosti eli se voi palaa, sanoo Keränen.

Myös tulen sytyttäminen pesään on taitolaji. Saunamestari opastaa, että ensimmäiseen pesälliseen käytetään nopeasti syttyvää pientä sälää, jonka jälkeen lisätään vahvempaa puuta.

– Pitää saada mahdollisimman nopeasti aikaan hiillos, joka ei pala kytemällä, vaan roihahtaa heti hyvin liikkeelle.

Puiden on oltava mahdollisimman puhtaita.

Taisto Keränen

Huonoja kokemuksia ei pitkäaikaiselle saunamestarille tule mieleen. Joskus on kuitenkin pitänyt oikoa ja korjata pieniä väärinkäsityksiä, jotka liittyvät saunassa tapahtuneeseen järjestyksenpitoon.

– Silloin saunojat ovat jollakin tavalla uhmanneet tai rikkoneet saunan henkeä, jolloin on hienovaraisesti pitänyt palata takaisin saunan pyhyyteen ja kunnioitukseen, muistelee Keränen.

Saunojat ihastelivat kansallislintua

Hyrynsalmelaisen Taisto Keräsen paras saunakokemus on tilanteesta, jolloin lauteilla istui tärkeitä vieraita. Löylyä heittäessä saunan ikkunasta avautui näky, joka on jäänyt elävästi saunojien mieliin.

– Viereisellä järvellä uiskenteli joutsenpariskunta, jolla oli perässä pieniä poikasia. Sitä tilannetta ei kukaan osannut odottaa. Luonto ja kansallislinnut tulivat illan hämyssä ja iltaruskossa saunojien ihailtavaksi.

Saunavälineitä
Puiset saunomistarvikkeet kuuluvat vanhaan savusaunaan.Kimmo Hiltunen / Yle

Muoviset kauhat ja kiulut sopivat saunamestarin mielestä huononlaisesti suomalaiseen pyhättöön, mutta jotkut asiat on hyväksyttävä.

– Nämä puusta valmistetut saunomistarvikkeet rapistuvat helposti, ja niissä tilanteissa muovijäljitelmät pitää syrjäsilmällä hyväksyä, vaikka ne sotkevat silmäniloa. Löylynheittoon paras on puukauha tai kuparista tehty antiikkityyppinen kauha, naurahtaa Keränen.

Vastan valmistus on taidetta

Sillä aikaa, kun Taisto Keränen on saunanlämmityspuuhissa, on aikaa keskittyä vastan tai vihdan tekoon. Kumpi se on – vasta vai vihta? Vastanteon ammattilainen Valma Väisänen on tehnyt elämänsä aikana lukemattoman määrän vastoja ja opettanut myös niiden tekemistä.

– Olen Savosta kotoisin, joten minulle se on vasta, sanoo Väisänen.

Vasta eli vihta valmiina
Itäsuomalainen puhuu vastasta ja länsisuomalainen vihdasta. Tekotapa on kuitenkin samanlainen.Kimmo Hiltunen / Yle

Suomen saunaseuran (siirryt toiseen palveluun) nettisivujen mukaan oikea vastantekoaika on yleensä juhannuksen tienoista heinäkuun alkupuolelle.

Tänä vuonna kevät oli myöhässä, joten nyt elokuussa vastan tekeminen onnistuu mainiosti vaikka ensi talvea varten. Vastan voi joko kuivata tai pakastaa talven varalle.

– Minä tykkään pakastaa vastan folioon, en muovipussiin. Pyöritän vastan tiukkaan pakettiin, kuin mustamakkarapötkön, opastaa Väisänen.

Taitoa vaativa viti

Tärkeintä Väisäsen mielestä vastateossa on vitin vääntö, josta tulee vastan side. Viti eli vihta on pitkä koivun oksa, joka käsitellään kuorimalla ja vääntämällä sellaiseksi, että sillä voidaan sitoa vastan käsiosa kiinni. Sitten päästäänkin itse vastan oksien kokoamiseen.

– Nämä ovat vähän pieniä oksia, joten tästä tulee pikkuvasta. Parhaat oksat saadaan rauduskoivusta, sillä ne ovat hieman karkeampia, kertoo Väisänen.

Vastan sidonta viti
Sidontavitin valmistus vaatii harjoittelua. Valma Väisänen antaa taidonnäytteen.Kimmo Hiltunen / Yle

Kun oksat on saatu nippuun ja kädensijan kohdalta lehdettömiksi, alkaa sidontavaihe.

– Paksumpi pää sidontavihdasta työnnetään läpi ja pyöräytetään kaksi kierrosta, jonka jälkeen viti viedään niiden alta ja kiristetään. Sen jälkeen pyöräytetään samalla tavalla kädensijan alaosassa ja se on siinä, sanoo Väisänen.

Ja lopuksi omantunnon kysymys, kumpi on enemmän mieleen: tuore vasta vai talvella pakkasesta sulatuksen kautta käyttöön otettu vasta?

– Se, joka on ollut tinapaperiin käärittynä pakastimessa. Siitä tulee niin hyvä tuoksu, kun antaa sen rauhassa sulaa, kertoo Väisänen.

Lue lisää:

Suuri suomalainen saunailta

Elävä Arkisto – Suomalainen sauna