Suomalaisasiantuntijat ihmisalkion onnistuneesta geenimuokkauksesta: ”Erittäin hyvin tehty” ja ”Pitääkö lapsia lähteä muokkaamaan?”

Ihmiset tulevat hyväksymään geenien muokkaamisen ajan kanssa, uskoo Suomen johtava asiantuntija. Myös koeputkihedelmöityksiä vastustettiin aikoinaan ankarasti.

geenit
Ihmisalkio
Julkaistu Nature -lehdessä 2 elokuuta.

HYKS:issä perinnöllisyyslääkärinä työskentelevä lääketieteen tohtori Kirmo Wartiovaara on suomalaisista ehkä parhaiten perillä amerikkalaistutkijoiden läpimurrosta, jossa he onnistuivat korjaamaan sairauksia aiheuttaneen geenin ihmisen alkiossa.

Oregonin yliopiston tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) vapaaehtoiselta naiselta otettu munasolu hedelmöitettiin siittiöllä, jonka kantajalla on sydänsairaus. Perinnöllisen sairauden syy hedelmöittyneessä alkiossa korjattiin. Torstaina Kööpenhaminassa luennoimassa ollut Wartiovaara on innoissaan.

– Se alkio on vain muutaman solun kokoinen. Sitä ei paljaalla silmällä edes näe. Se oli erittäin hyvin tehty. Ja se oli hieno askel, koska se oli tehty eettisesti oikein kaikkia sääntöjä noudattaen ja läpinäkyvästi, Wartiovaara sanoo.

Wartiovaaran mukaan amerikkalaiset huomasivat samalla, että juuri munasolussa korjaus näyttäisi onnistuvan paremmin kuin jossain muissa solussa.

– Vain taivas on rajana, mitä voitaisiin tehdä. Melkein kaikki taudithan liittyvät dna:han. Seuraava kysymys on, miten saadaan ihmiset ymmärtämään, mistä on kyse. Veritautien korjaaminen tulee varmaan ensimmäisenä.

Myös Itä-Suomen yliopiston professori Markku Laakso pitää nyt julkaistua tutkimusta läpimurtona. Laakso on maailman johtavia tyypin 2 diabeteksen genetiikan tutkijoita.

– Käytetty menetelmä ei kuitenkaan sovellu esimerkiksi yleisiin kansansairauksiin kuten diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja verenpainetautiin, koska näissä taudeissa sairastumisen riskiä lisäävät useat eri geenit.

Laakson mukaan käytettyä metodia ja sen turvallisuutta pitää kuitenkin vielä huomattavasti parantaa, että se voitaisiin ottaa laajamittaiseen käyttöön.

– Tähän voi kulua vielä vuosia.

”Osa on ihan hulluja juttuja”

Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxén on hänkin hyvin sisällä geenimuokkauskeskustelussa. Tutkija haluaa muistuttaa, että amerikkalaisten alkion onnistunut geenimuokkaus on vain yksi vaihe, joka johtaa paljon isompiin asioihin.

– Perinnöllisten sairauksien parantamisesta ei ole montaa askelta siihen, että parannellaan ihmistä. Minua vähän häiritsee, että puhumme vain yhdestä kokeesta, koska samaan aikaan olemme kehittämässä monia muitakin radikaaleja tekniikoita. Osa on ihan hulluja juttuja. Saxén sanoo.

Saxén oli vuoden Harvardin yliopistossa ja näki, että amerikkalaisten valmius hyväksyä ihmisen parantelu on aivan eri tasolla kuin meillä. Lokakuussa Saxén väittelee tohtoriksi bioeettisestä keskustelusta.

– Tämmöiset asiat eivät ole enää vain ratkaistavissa lääkärin ja asiantuntijoiden toimesta, vaan ne ovat yhteiskunnallisia asioita. Meillä Suomessa on sellainen fatalistinen ilmapiiri, jossa keskustelu on vaikeaa ja siksi jätetään yrittämättä. Jos me ajattelemme, että ihmiset eivät ole valmiita geenikeskusteluun, siitä voi tulla itseään toteuttava ennuste.

Jo nyt valitaan terveet alkiot

Dosentti Kirmo Wartiovaara tietää, että geenimuokkaukseen liittyy suuria tunteita. Tutkimuksissa ollaan kuitenkin jo nyt niin pitkällä, että eläinkokeiden jälkeen on siirrytty ihmisillä tehtäviin potilaskokeisiin. Aluksi ei tietenkään hoideta alkioita, vaan uusiutuvia kantasoluja.

– Voidaanhan nytkin jo valita terveet alkiot. Aluksi hyväksytään vakavien asioiden hoito, sitten aletaan liukua kohti vähemmän vakavia asioita, kuten valitsemaan vaikkapa silmien väri. Aika ratkaisee, se on pitkä prosessi. Keinohedelmöityskin koeputkessa oli aivan kamalaa, kun se tuli.

Bioeetikko Heikki Saxén toivoo, että Suomessa keskustelusta ei tulisi vastakkainasettelua. Hänkin voisi harkita hyväksyvänsä geenimuokkauksen, jossa sillä saataisiin jokin vakava ominaisuus pois sairauksia omille lapsille aiheuttamasta.

– Tämä liittyy paljon laajempaan teemaan. Pitää kysyä, miten lapset nähdään ylipäätään. Pitääkö lapsia lähteä muokkaamaan? Pitäisikö muitakin ominaisuuksia parantaa?

Perustamansa Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén lupaa järjestää kansalaisraateja geenimuokkauksesta keskustelemaan. Geenit kiinnostavat, mutta keskustelu on tutkijan mielestä välillä mennyt tolkuttomuuksiin.

Myös professori Markku Laakso tietää, että amerikkalaistutkijoiden läpimurto ihmisen perimän muuttamisessa nostaa esiin monia eettisiä ongelmia.

- Sairauksien parantaminen käytetyllä menetelmällä on eettisesti perusteltua, jos menetelmän turvallisuus voidaan taata. Muu perimän muokkaus, joka ei liity sairauksien parantamiseen, on eettisesti arveluttavaa.

_Juttuun lisätty professori Markku Laakson kommentit 4.8 klo 9:55. _