Luonnonsuojelijalta kritiikkiä Mikkelin asuntomessuille: "Luulisi löytyvän kunttaa lähempääkin"

Luonnonsuojelijan mielestä Mikkelin asuntomessualueelta on kaadettu liikaa puita, mikä haittaa liito-oravia ja tekee osasta alueesta kolkon paikan. Alueella on myös paljon hyvää.

asuntomessut
Luonnnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinenaustraliankelpie Manu
Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen ja australiankelpie Manu kävelivät Mikkelin asuntomessualueella kuntalla eli siirtovarvikolla. Kävelyä ei kuntalla suositella, ettei tule polkuja. Luostarinen ei pidä polkujen muodostumista pahana.Teemu Saintula / Yle

Parin tunnin lenkki Mikkelin asuntomessualueella saa mietteliääksi.

– Vähän kaksijakoiset ajatukset tästä jää. Tässä on paljon hyvääkin, mutta sitten on myös sellaista, mitä olisin itse tehnyt toisella tavalla, miettii Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen.

Messualueella on käytetty paljon kunttaa eli varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa. Kunttaa tuodaan eteläiseen Suomeen (siirryt toiseen palveluun) paljolti Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Luostarinen ihmettelee miksi maanpohjaa pitää tuoda Etelä-Savoon satojen kilometrien päästä.

– Luulisi kunttaa löytyvän lähempääkin. Kuljetus on ekologiselta kannalta vähän huono juttu.

Kunttaa ennen levittämistä  näytttää kääretortulta. Kuvattu Mikkelin asuntomessualueella kesäkuussa 2017.
Kunttaa oli messualueella kesäkuussa vielä rullalla.Susanna Pekkarinen / Yle

Kunttaa väitetään löytyvän parhaiten (siirryt toiseen palveluun) nimenomaan Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, koska lämpötilat ja sademäärät ovat maaperälle siellä sopivat. Sademäärien ja kasvuolosuhteiden sanotaan kasvattavan pohjoisemman Suomen kuntan hyvin tiiviiksi (siirryt toiseen palveluun). Kunttaa todetaan muodostuvan parhaiten nimenomaan alueilla, joissa vuosittainen sademäärä ylittää haihdunnan, kuten Kuusamossa ja Kainuussa.

Luostarinen ei selityksiä usko.

– Minulla on ihan päinvastainen käsitys. Kun pohjoiseen päin mennään, maaperä käy vaan karummaksi noin keskimäärin. Tietysti paikallisesti sielläkin voi olla monenlaista maaperää.

Mustikkaa näkyi

Kaikkinensa Luostarinen pitää kuntasta asuntomessualueella. Hänen mielestään kuntta sopii nurmikkoa paremmin Mikkelin Kirkonvarkauden alueen maisemaan, jossa on luontaisesti metsää, kalliota ja vettä. Kuntta on helppohoitoisempi kuin nurmikko.

– Olihan siellä jopa mustikoitakin joissain varvuissa, joten ilmeisesti siirto on onnistunut ihan hyvin. Se jonkin verran rajoittaa, jos joku esimerkiksi haluaa paljon kukkia, niin kunttaa on ehkä raivattava.

Luonnnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen australiankelpie Manu.
Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen tarkasteli erityisesti puuston käyttöä messualueella.Teemu Saintula / Yle

Kunttaa nostetaan avohakkuualueilta. Luostarinen onkin tyytyväinen siihen, että maa siirretään jonnekin hyötykäyttöön.

Yle kysyi yleistä mielipidettä kuntasta myös Luonto-Liitosta.

– Lähtökohtaisesti se on varmasti hyvä juttu nurmikkoon verrattuna, koska se ylläpitää paremmin monimuotoisuutta. Niitty tai metsä olisi kuitenkin vielä parempi. Parasta olisi tietysti kokonaan jättää rakentamatta, toteaa Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Liito-orava olisi tarvinnut toisen metsäkaistaleen

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarista hämmentää myös puiden hakkaaminen.

– Alueen keskeltä on lähes kaikki puut kaadettu pois. Se on vähän kolkon näköinen paikka.

Luonnnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen australiankelpie Manu pienessä metsässä Mikkelin asuntomessualueella.
Timo Luostarinen kävi katsomossa, sopivatko messualueelta löytyvät puut liito-oravalle. Jos Manu-koira olisi nähnyt liito-oravan, olisi orava todennäköisesti lähtenyt liitelemään paikalta.Teemu Saintula / Yle

Luostarisen mukaan näköhaitan lisäksi ratkaisu haittaa liito-oravaa, jota alueella esiintyy.

– Liito-oravalle se aiheuttaa sen, että alueen keskelle ei ole oikeastaan yhteyttä mistään muualta kuin rannan kautta, ja sekin on pikkaisen katkonainen. Toinen metsäkaistale olisi hyvä siihen. Se yhdistäisi sen messualueen ulkopuoliseen alueeseen, joka näyttää oikein hyvältä liito-oravan kannalta.

Luostarinen huomauttaa, että alueelle on jätetty onneksi metsääkin sekä ihmiselle että liito-oravalle.

– Tässä on näitä metsiköitä, jotka on jätetty ihan koskemattomiksi mukavasti pystyyn ihan talojen lähellekin. Täällä on hyvin haapaa liito-oravalle.

Viitasammakon lisäksi ruokokerttunen

Toinen alueella huomionotettava eläin on viitasammakko. Luostarisen mukaan se on huomioitu hyvin.

– Viitasammakko elää tuossa rantaluhdalla. Muuta elinympäristöä sillä ei täällä olekaan. Näihin alueisiin ei ole koskettu millään tavalla. Paikoilla, joilla viitasammakko voisi hyvinkin esiintyä, on pakkokin jättää rauhaan.

Luonnnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen ja hänen koiransa australiankelpie Manu Mikkelin asuntomessualueella.
Timo Luostarista viehätti messualueen ranta, joka on jätetty koskemattomaksi.Teemu Saintula / Yle

Luostarinen pohtii, että moni voi pitää käsittelemätöntä rantaa vähän rumana. Sen ansiosta alueelle saattaa kuitenkin tulla jatkossa runsaasti esimerkiksi lintuja.

– Veikkaisin tänne ruokokerttusta. Härkälintuja tuossa äsken uikin. Muutakin linnustoa on esimerkiksi keväällä varmasti paljon paremmin.

Puuta vielä lisää

Luostarinen ilahtuu, että messualueen rakentamisessa on käytetty myös puuta. Luostarinen käyttäisi puuta rakentamisessa vielä huomattavasti enemmän.

– Puutalo saattaa seistä vuosisatoja hiili sitoutuneena.

Puuta tarvittaisiin myös metsissä hiilinieluina. Luostarinen kuitenkin rakentaisi puusta monenlaista myös sisätiloihin, koska pitkäikäisiä puutarvikkeita hän pitää järkevinä. Muovin käyttöä pitäisi Luostarisen mielestä enimmäkseen välttää.

Luonnnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen ja hänen koiransa australiankelpie Manu Mikkelin asuntomessualueella kävelemässä.
Timo Luostarisen mielestä puita olisi voinut jättää maastoon enemmän muun muassa liito-oravaa varten.Teemu Saintula / Yle

Luostarinen suosisi pihoilla kotimaisia kasveja. Hän kuitenkin muistuttaa, että moni koristekasvi on ilmeisen pakko tuoda ulkomailta.

Alueella on muun muassa nuotiopaikka sekä muutakin tilaa liikkumiseen. Lapsille on tilavia leikkialueita.

Luonnnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen ja hänen koiransa australiankelpie Manu Mikkelin asuntomessualueella nuotiopaikalla.
Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarisen mielestä alueella on hyvin mahdollisuuksia muun muassa koirien ulkoiluttamiselle. Australiankelpie Manu on samaa mieltä. Kaksikko päätti Mikkelin messualueen kierroksensa alueelta löytyvälle nuotiopaikalle.Teemu Saintula / Yle

Luostarisen kanssa tutustumisretken teki syksyllä kolme vuotta täyttävä australiankelpie Manu. Luostarinen huomaa koiran viihtyneen yhtä hyvin kuin ihmisten.

– Lenkkeilymahdollisuuksia on lähellä, ja siten on helppo lähteä. Tänne muuttaa varmasti sellaisia ihmisiä, joilla on eläimiä.

Sijainti on hyvä

Messualueen sijainti on Luostarisen mielestä hyvä. Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Luostarisen mukaan tuon matkan voi monesti kävellä tai mennä polkupyörällä.

– Lisäksi luulisin, että täältäkin joku bussivuoro päivässä pyörähtää.

Luostarinen silti epäilee, että monella alueelle muuttavalla on auto.