Väitös: Luova tarvitsee luovan johtajan – nyt pomoiksi valikoituu usein vastakkaisia tyyppejä

Uusi väitöstutkimus paljastaa, että ekstrovertit, intuitiiviset ja spontaanit naisjohtajat ovat miehiä useammin luovempia johtajia. Myös intuitiiviset ja ekstrovertit miehet arvioitiin luoviksi.

luovuus
Pukumiesten kenkiä.
Väitöskirjan tekijä Piia Uusi-Kakkuri sanoo, että yhteisöllistä johtamista ja heikkoa älyllistä yllyttämistä voidaan parantaa kehittämällä kommunikointitaitoja ja tunneälyä. Henrietta Hassinen / Yle

Luovat ihmiset kaipaavat yhteisöllistä johtajaa, joka yllyttää alaisiaan älyllisesti, esittää Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä tänään perjantaina väittelevä Piia Uusi-Kakkuri.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Uusi-Kakkuri selittää, että yhteisöllinen johtaja osaa pitää yhteisen selkeän tavoitteen mielessä ja auttaa muita näkemään erilaisia polkuja, esimerkiksi miten yhteiseen tavoitteeseen voitaisiin päästä. Johtaja myös johtaa omalla esimerkillään.

Yhteisöllinen johtaja on ihmisläheinen: hän osaa auttaa alaisia ylittämään itsensä ja pitää yllä hyvää henkeä. Uusi-Kakkuri kertoo, että yhteisöllistä johtamista on tutkittu jo 30 vuotta ja sen on huomattu soveltuvan eri aloilla.

Älyllinen yllyttäminen taas tarkoittaa motivoimista ja alaisten erilaisten tarpeiden huomioimista.

– Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pohditaan pitäisikö asiaa ajatella kokonaan uudesta näkökulmasta. Johtaja voi ääneen pohtia ja kyseenalaistaa jotakin omaa työhönsä liittyvää asiaa ja näin antaa muille esimerkin, että lukkiutuneita ajatuksia ja toimintatapoja voidaan haastaa ja muuttaa.

Vielä yksinkertaisemmin sanottuna tämä kaikki tarkoittaa, että luoville ihmisille sopisi pomoksi toinen luova ihminen. Tämä on johtamisen tutkimuksessa vielä aika uusi tulos.

Piia Uusi-Kakkuri
Piia Uusi-KakkuriTeppo Haapalainen

Usein pomoksi valikoituu intuitiivisen ja spontaanin vastakohta

Mainitun kaltaista johtajuutta on kuitenkin Suomessa Uusi-Kakkurin mukaan liian vähän. Nyt johtajiksi valikoituu usein vastakkaisia tyyppejä, tosiasiallisia tehostajia ja analyyttisia toimeenpanijoita.

Aiemmat tutkimukset ovat kritisoineet heitä kriittisiksi ja huonoiksi kommunikoijiksi. He saattavat nähdä uudet ideat liian aikaa vievinä tai työläinä, eivätkä kannusta menemään epämukavuusalueille. Tällöin uusia avauksia jää tekemättä.

Luovia yhteisöllisiä johtajia tarvittaisiinkin Suomessa kaikille aloille lisää Uusi-Kakkurin mukaan.

– Tämä toisi työntekijöille parempaa suoriutumiskykyä ja yritykselle lisää kasvua.

Hänestä rekrytoinneissa pitäisikin entistä useammin uskaltaa etsiä ja palkata henkilö, joka toisi erilaisia näkökulmia.

– Arvomaailman pitäisi muuttua, ettei arvostettaisi vain perinteistä johtajatyyppiä, vaan oltaisiin avoimia monenlaisille ihmistyypeille. Peräänkuulutan sitä, että luovia ihmisiä kaivataan joka alalla, perinteisillä teollisuusaloillakin.

Naiset pärjäsivät tutkimuksessa miehiä paremmin

Väitöstutkimuksesta selvisi, että sukupuolten välillä on eroja. Naisjohtajat ovat hieman useammin luovia ja yhteisöllisiä. Tutkimustulos saatiin, kun tarkasteltiin tilastollisia tutkimuksia ja johtajien itsearviointeja sekä heidän alaistensa antamia arvioita. Myös intuitiiviset miehet ja ekstrovertit miehet arvioitiin luoviksi.

Uusi-Kakkuri kuitenkin muistuttaa, että johtajatyyppejä ei voi arvottaa toisiaan paremmiksi. Erilaiset johtajat työpaikalla auttaisivat kuitenkin saamaan parempia tuloksia.

– Balanssin saamiseksi luovien johtajien lisääminen olisi hyvästä, Uusi-Kakkuri sanoo.

Viisi vuotta tekeillä ollut väitöskirja perustuu seitsemään artikkeliin. Tutkimukset ovat kvantitatiivisia ja aineisto on kerätty eri aloilta sekä opiskelijoiden keskuudesta.