Tunkeminen, kailotus, hajusteet – Nämä asiat ärsyttävät ihmisiä julkisessa liikenteessä

HSL saa joukkoliikenteen käyttäjiltä paljon pyyntöjä erilaisista kieltotaulu ja -tarrakampanjoista.

joukkoliikenne
Metrokyltti
Metrojen ja ratikoiden sähköisillä näytöillä pyörii silloin tällöin ohjeita, miten julkisissa tulisi käyttäytyä. Suoranaisia kieltotarroja on käytössä hyvin harvakseltaan.Henrietta Hassinen / Yle

Julkisiin julkuvälineisiin mahtuu monenlaisia matkustajia, minkä vuoksi matkanteko ei aina suju täysin yhteisymmärryksessä. Kysyimme HSL:ltä, mitkä asiat matkustajia pännivät matkustaessa.

Laukun tai kassin laskeminen vieruspaikalle tai muuten vain leveästi istuminen on valituksen aiheena "klassikko", kertoo viestintä- ja markkinointipäällikkö Sari Kotikangas HSL:stä. Kenkien pitäminen penkillä poikii myös tyypillisesti valituksia.

– Meille tulee palautetta ilmiöistä. Vaikkapa kun tiiviissä metrossa tulee säännöllisesti moukaroiduksi isolla repulla. Vähän liioiteltua olisi soittaa metron turvapuhelimeen, että täällä joku tönii repulla, kertoo Kotikangas.

Viime aikoina etenkin metrossa tunkemisesta on tullut aiempaa enemmän kiukkuista palautetta. Etiketin mukaan oikein olisi päästää ensin vaunusta poistuvat matkustajat ulos ja sitten vasta astua sisään metroon.

– Olemme se taho, joka toteuttaa kampanjoita kulkuvälineissämme. Saammekin paljon pyyntöjä kampanjoiden aloittamisista, kieltotarrojen laittamisista ja kehotuksia kasvattaa ihmisistä kunnon kansalaisia, sanoo Kotikangas.

Kailotus ja hajusteet menevät tunteisiin

Möykkääminen tai kovaa luukutettu musiikki julkisessa kulkuvälineessä on omiaan keräämään tuohtunutta palautetta. Kotikangaksen mukaan HSL:llä oli noin viisi vuotta sitten kampanja, jossa kehotettiin olemaan kailottamatta julkisissa.

– Silloin ihmiset puhuivat liian äänekkäästi ja liian intiimeistä asioista puhelimeen. Älypuhelimet on vieneet tämän kailotusongelman, ollaan napit päässä tai skrollaillaan puhelinta, sanoo Kotikangas.

Kotikangaksen mukaan ihmiset ovat äänten lisäksi myös herkkiä hajuille. HSL on saanut esimerkiksi pyynnön suitsia hajuvesien käyttöä julkisissa kulkuvälineissä. Monet voivat saada voimakkaista hajusteista päänsärkyä tai allergiaoireita.

Runsaasti maustettu, sipulinen nakkikioskin tuote olisi järkevä syödä muualla.

Sari Kotikangas

– Valitetaan myös eväistä, joiden haju ei ole toisen mielestä herkullinen. Runsaasti maustettu, sipulinen nakkikioskin tuote olisi järkevä syödä muualla. Ihmiset ovat tuoksuille herkkiä, ja on myös mukavampaa, etteivät eväät leviä sinne kulkuvälineeseen.

Kotikangaksen mukaan juomia voi nauttia, kunhan juoma pysyy siististi koossa, eikä se ole pussikaljaa. Take away -kahvin tuominen bussiin on kuitenkin hieman harmaata aluetta.

– Tämä kahvikysymys on sellainen, että sen toivoisi menevän ilman eksakteja ohjeistuksia. Bussissa on vähän tarkempaa, kuljettaja on auton kippari ja ollaan jätetty kuskin tilanneharkinnan varaan, saako kahvin tuoda kyytiin, kertoo Kotikangas.

Busseja ja raitiovaunu.
Henrietta Hassinen / Yle

Kieltotarrat ovat mennyttä aikaa

Kotikangaksen mukaan "Älä tee näin"-tyyliset kampanjat ovat jääneet 1970 -luvun syövereihin. Kuitenkin vielä tänä kesänä ulkomailla on muun muassa kampanjoitu kieltotarroin leveässä haara-asennossa julkisissa istumista vastaan.

– En nyt kieltotaulumaailmaan ja isoihin tarrakampanjoihin menisi. Jos kieltotarroja on kymmenen rinnakkain, niin niiden informaatioarvo on verrattain vähäinen.

Ratikoiden ja metrojen sähköisissä näyttötauluissa saattaa silloin tällöin pyöriä käytösetiketistä muistuttavaa materiaalia.

– Moni näistä asioista on sellaisia, että ihminen ei ole vain tullut ajatelleeksi, että oma käytös koetaan häiritseväksi, Kotikangas kertoo.