EU-tukitarkastaja: sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen näkyy pelloilla

Sadonkorjuuvelvoite on poistettu EU-tukia saavilta viljelyksiltä Suomessakin. Seuraukset näkyvät nyt.

maanviljely
Kontiolahden Paiholan kylällä oleva ohrapelto jatkuu Pielisen rannan tuntumaan.
EU-tukitarkastajat erottavat valvontakäynneillään, onko viljelijä hoitanut kasvustoa asianmukaisesti. Mari Nupponen / Yle

– Huonompia kasvustoja on alkanut näkyä, paikoitellen olisi parantamisen varaa, toteaa yksi EU-tukitarkastajista, maaseutuasiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Taustalla vaikuttaa se, että vuonna 2015 sadonkorjuuvelvoite poistui Euroopan Unionin tukia saavilta viljelyksiltä Suomessa. Ruuskan mukaan velvoite korjata satoa oli jo aiemmin poistettu useissa EU-maissa.

Kyllä valvonnassa näkee, jos kasvustoon ei ole panostettu.

Arto Ruuska

Miten peltovalvonnoissa sitten näkyy se, että tukia voi nostaa vaikka sadon jättäisi peltoon?

– Kyllä valvonnassa näkee, jos kasvustoon ei ole panostettu: ei ole lannoitettu tai käytetty kasvinsuojeluaineita. Esimerkiksi rikkakasvustojen määrä on runsaampi ja ne tukahduttavat satoa tuottavan kasvuston, Ruuska kertoo.

Yhä suositummassa luonnonmukaisessa viljelyssä voidaan viljelijälle maksaa lisäksi luomukorvausta. Kunnollinen luomuviljely vaatii kuitenkin viljelijältä suurempaa työpanosta kuin tehoviljely, koska tuotannossa ei ole apuna lannoitteita eikä tauti-, tuholais- tai rikkaruohomyrkkyjä.

– Jos yhtenä vuonna jättää tarvittavat toimenpiteet tekemättä, sitä ei välttämättä näe valvontakäynnillä. Mutta jos näin on ollut useampia vuosia, tilanne voi ryöpsähtää rikkakasvien ja viljelytason suhteen, Ruuska toteaa.

Suurin osa viljelee ammattimaisesti

EU edellyttää tukiehdoissaan, että kaikilla tukimuodoilla viljelijä tuottaa "korjuu- ja markkinointikelpoista satoa". Tukiehtojen täyttymistä valvotaan joka vuosi osalla tiloista, joista osa valikoituu kohteeksi satunnaisotannalla, osa riskikartoituksen perusteella.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa peltovalvontaja tehdään tänä kesänä 110 EU-tukia hakeneelle tilalle. Määrä on noin viisi prosenttia tukia hakeneista tiloista, joita on maakunnassa yli 2 000.

Pienimmät tarkastettavat tilat ovat kolmen hehtaarin kokoisia, niissä tarkastajilta kuluu vain pari tuntia. Suurimmat tilat puolestaan ovat liki 200 hehtaarin tiloja, joissa kenttätyö voi viedä parikin päivää.

Onneksi tämä on harvinaista.

Arto Ruuska

Pohjois-Karjalassa tämän kesän reilun 4 500 hehtaarin urakka on nyt puolivälissä.

Tarkastuksia tekevä Arto Ruuska korostaa, että vähemmän ammattimaisesti toimivat viljelijät ovat vähemmistö.

– Onneksi tämä on harvinaista, Pohjois-Karjalassa viljely on hoidettu suhteellisen hyvin, virkamies toteaa.

Tukitarkastajien urakka Pohjois-Karjalan osalta on noin puolivälissä. Työtä tekee kymmenkunta ihmistä, joista puolet on ELY-keskuksen vakinaisia työntekijöitä. Toinen puoli on määräaikaisia kesätarkastajia, käytännössä maanmittausalan ammattilaisia tai agrologeja.