Koe uusi yle.fi

Mitä ekaluokkalaisen pitää osata ennen ensimmäistä kouluaamua? Palkittu opettaja listaa 6 taitoa

Helsingissä kannustetaan sitomaan kengännauhat itse, Pielavedellä silläkään asialla ei ole kiire.

koululaiset
Koulureppu ja tyhjä pulpetti luokkahuoneessa.
Kouluvuosi alkaa useimmissa kunnissa tällä viikolla.Matleena Ylikoski / Yle

Liki 63 000. Sen verran ykkösluokkalaisia suuntaa tänä vuonna koulutielle. Useimmissa kunnissa tällä viikolla, kertoo Opetushallitus (siirryt toiseen palveluun).

Mutta mitä heidän tulisi osata ennen ensimmäistä koulupäiväänsä?

Yle Uutiset kysyi asiaa vuoden luokanopettajaksi (siirryt toiseen palveluun) keväällä valitulta Mervi Bergiltä. Hän opettaa ensimmäistä ja toista luokkaa Pohjois-Savossa Pielavedellä ja on sen takia juuri oikea henkilö antamaan pari käytännön vinkkiä pienten lasten vanhemmille.

Berg hahmotteli Ylen pyynnöstä kuusi taitoa, jotka uuden koululaisen olisi hyvä hallita. Hänen ensimmäinen neuvonsa tosin on:

– Jos lapsi ei osaa jotain taitoa vielä ensimmäiselle luokalle tullessaan, ei tarvitse pelätä. Kyllä me koulussa opettelemme.

Nämä asiat olisi hyvä osata

1. "Vanhemmista erossa oleminen, koko koulupäivän ajan."

Tärkein asia, mitä vanhempi voi tämän eteen tehdä, on valaa uskoa ja luottamusta lapseen, Berg neuvoo.

– Ja puhua koulusta positiivisesti.

Sillä tämä liittyy myös taitoon numero kaksi.

2. "Lapsi uskaltaa luottaa siihen aikuiseen, joka ottaa hänet koululla vastaan."

Koulua saa kritisoida, Mervi Berg tähdentää.

– Me olemme julkinen laitos ja julkisia viran harjoittajia. Mutta me toivomme, että koulua ei kritisoitaisi lapsen kuullen, eikä varsinkaan omaa opettajaa.

– Lapsi on niin viisas, että jos vanhempi kovasti kyseenalaistaa opettajan toimintaa, se alkaa heijastua myös lapsessa.

Bergin toive on, että vanhemmat olisivat suoraan yhteydessä opettajaan tai koulun muuhun henkilökuntaan, jos jokin asia askarruttaa.

– Kysyttäisiin, miksi näin on toimittu. Meillä on hyvin perusteltua toimintaa koulussa. Meiltä saa kysyä, mikä mietityttää.

3. "Lapsi osaa ottaa toiset huomioon."

Moni lapsi on oppinut jo esikoulussa, miten toisten lasten kanssa ollaan.

– Siellä opitaan tärkeitä yhteistyötaitoja: vuoron odottamista, kuuntelemista, oman puheenvuoron pyytämistä ja leikkiä.

– Monella kaveritaidot ovat hyvin hallussa, kun he tulevat ensimmäiselle luokalle. Toisten kanssa treenaillaan vähän enemmän. Miten otan kaverin leikkiin mukaan; osaanko pyytää anteeksi; huomioinko, että kukaan ei jää yksin; millaisella äänensävyllä toiselle puhutaan, Berg havainnollistaa.

Hänen mukaansa juuri leikin kautta oppiminen on nykyisessä alkuopetuksessa todella tärkeää.

– Lapsi ei aina edes huomaa, milloin on oppimistilanne.

Nuoret koululaiset matkalla kouluun.
Luokanopettaja Mervi Berg neuvoo, että koulumatkaa kuljetaan lapsen kanssa niin monta kertaa, että se tulee varmasti tutuksi.Henrietta Hassinen / Yle

4. "Koulumatka on tuttu."

– Koulumatkan kulkeminen on hirmuisen tärkeä juttu, tuli lapsi bussilla tai jalan, Berg muistuttaa.

Hänen neuvonsa on, että matkaa kuljetaan lapsen kanssa niin monta kertaa, että se tulee varmasti tutuksi eikä lapsen tarvitse jännittää, miten päästä koululle asti ja sieltä takaisin kotiin.

Myös liikenteen vaarapaikkoja on teroitettava pienelle koululaiselle.

– Niin kiire ei ole eikä niin tärkeää asiaa saa kaverille olla, että ympäristön seuraaminen unohtuu.

5. "Lapsi muistaa käydä vessassa..."

Vessassa käyminen, käsien pesu. Nämäkään taidot eivät ole aina itsestään selviä – mutta ne ovat sitäkin tärkeämpiä.

6. "...ja osaa toimia ruokailutilanteissa."

– On hyvä, jos lapsi uskaltaa maistaa kaikkea ruokaa ja uskaltaa pyytää apua, Berg kuittaa.

Mutta entä kellon osaaminen tai kengännauhojen solmiminen?

Helsingissä kaupungin opetusvirasto kehottaa (siirryt toiseen palveluun), että ennen koulun alkua kotona olisi hyvä harjoitella muun muassa pukeutumista, esimerkiksi kengännauhojen sitomista.

Pielavedellä kengännauhoja ei ole pakko osata solmia itse – ei vielä ensimmäisen luokan alkaessa.

– Meillä on paljon oppilaita, jotka eivät osaa sitoa kengännauhoja. Sitäkin sitten opettelemme. Tärkeintä on, että lapsella on koulussa sellaiset ulkovaatteet, jotka hän osaa itse pukea ja riisua.

Nykyisessä koulussa meillä on hyvin lempeä ja lapsilähtöinen suhtautumistapa.

Mervi Berg

Myöskään kelloa ei tarvitse vielä ensimmäiselle luokalle tullessa osata.

– Minä varoisin tekemästä suuria mörköjä, sellaisia, että jos et tätä osaa, et pääse kouluun.

– Väitän, että nykyisessä koulussa meillä on hyvin lempeä ja lapsilähtöinen suhtautumistapa. Totta kai koulussa vaaditaan ja täytyy tehdä asioita, aina ei voi olla mukavaa. Mutta haluamme tuoda esille myös uskoa ja luottamusta ja sitä, että jokaisessa lapsessa on jotain hyvää, Berg sanoo.

matematiikkaa koulussa.
Matemaattinen lahjakkuus näkyy jo varhaislapsuudessa.Henrietta Hassinen / Yle

Näillä asioilla ei ole niin kiire

Tutkimuksen mukaan yhä useampi lapsi oppii lukemaan jo ennen kouluikää.

Pakollista se ei kuitenkaan ole, Mervi Berg toteaa.

– Sellaisia ennustuksia ei kannata tehdä, että jos minun lapseni ei lue ensimmäisen luokan alkaessa, eikö hän sitten menesty. Tai että jos hän lukee, tuleeko hänestä ydinfyysikko. Voi tulla tai voi olla tulematta.

Sama koskee hänen mukaansa laskemista.

– Yleensä osaamisen erot tasoittuvat. Matemaattinen lahjakkuus näkyy jo varhaislapsuudessa, mutta liian suoraviivaisia päätelmiä en siitäkään tekisi. Kyllä me kaikille pystymme hyviä matemaattisia taitoja opettamaan.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaiset elokuvat

Armomurhaajassa periaatteen miehet maksavat kalliisti härkäpäisyydestään

Minibudjetilla tehty tyly suomalaistrilleri kerää suitsutusta maailmalla

Kulttuuri

Tuntuuko, että suomalaisissa elokuvissa on aina samat naamat? Yle selvitti, kenellä on eniten rooleja

Matti Onnismaa

Harva tunnistaa 2010-luvun käytetyintä näyttelijää – Matti Onnismaa on sivuroolien kuningas

Susi

"Karjaisin kovaa ja ajattelin, että siitä ne lähtevät karkuun. Niin ei käynyt."

Katso video: Sudet tulivat vain muutamien metrien päähän työmiehestä Ruokolahdella