yle.fi-etusivu

Isot merimetsoparvet levittäytyvät Pohjanmaan rannikolla – kalastajat harmissaan ahvenen katoamisesta

Pietarsaaren ja Luodon saaristoissa on nähty tänä kesänä tavallista isompia merimetsoparvia.

merimetsot (suku)
Merimetsoja Paraisten lähistöllä.
Arkistokuva: Merimetsoja Paraisten lähistöllä.Yle / Andy Ödman

Suuret merimetsoparvet ovat levittäytyneet Pietarsaaren, Luodon ja Uudenkaarlepyyn saaristoon. Tänä kesänä merimetsoja on tavattu tavallista enemmän myös Kokkolan rannikolla.

Kalastusopas Jorma Koivuniemi sanoo, että yksittäisiä lintuja ja pikkuparvia on näkynyt jo vuosikausien ajan, mutta nyt määrä on moninkertaistunut:

– Nyt puhutaan sadoista tai tuhansista linnuista. Tämä kesä on ollut ihan poikkeuksellinen. Saaristossa niihin törmää ihan jatkuvasti.

Pesivää kantaa alueella ei tiettävästi ole, sanoo Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Hannila. Uudestakaarlepyystä löytyy muutama kolonia eli siirtokunta ja seuraava pohjoiseen mentäessä Lohtajalta.

Isot parvet Pietarsaaren seudulla johtuvat Hannilan mukaan Vaasan saaristossa paljastuneesta luvattomasta merimetsojen häirinnästä. Se ajoi linnut kiertelemään pitkin rannikkoa.

Nyt puhutaan sadoista tai tuhansista linnuista. Tämä kesä on ollut ihan poikkeuksellinen.

Jorma Koivuniemi

Koivuniemeä harmittaa erityisesti parvien vaikutus kalastoon. Hänen mukaansa nyt on toinen vuosi, jolloin esimerkiksi etelämpänä Mikkelinsaarten saaristossa ahven on lähes kadonnut. Koivuniemi ei ole 25 vuoden aikana ole nähnyt vastaavaa.

– Viime vuosi oli huono ja tämä oli ihan pohjanoteeraus.

Koivuniemi laskee, että kun tuoreen merimetsolaskennan tuloksen kertoo kahdella ja lisää siihen poikaset ja pesimättömät yksilöt, pääsee karkeasti arvioiden 100 000 merimetson lukuun. Puolen kilon nokkakohtainen päiväannos hirvittää Koivuniemeä:

– Jos se kala olisi särkeä ja lahnaa, kalakanta voisi kestääkin. Mutta saariston sisällä ahven ja kuha ovat merimetson ruokaa ja ulompana se syö siikaa, silakkaa ja taimenta. Kyllähän merkitys kalakannalle on valtava, sanoo Jorma Koivuniemi.

Merimetsoja Kotkan edustalla.
Merimetsoja Kotkan edustalla.Ismo Pekkarinen / AOP

Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Hannila taas sanoo tutkimusten osoittavan, että merimetsot eivät pysty vaikuttamaan kalakantaan sinänsä. Isoina parvina ne voivat kuitenkin karkottaa kaloja:

– Kala karkottuu sieltä, missä isot parvet ruokailevat eikä kalaa löydykään samoilta alueilta kuin aiemmin.

Paikallisesti lintujen esiintymät siis vaikeuttavat kalastusta, ja sikäli Hannila ymmärtää kalastajien huolen. Kiertäville parville ei hänen mukaansa silti voi juuri tehdä mitään: häirintä ajaa parven vain toiseen paikkaan.

– Merimetson kanssa pitää vain oppia elämään, se on tullut Suomeen jäädäkseen.