Päihteidenkäyttö näkyy levottomuutena Raumalla – nykyinen kuntoutus ei toimi

Raumalla pohditaan täysin uutta mallia päihdekuntoutukseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja porrastaisi avun kuntoutujan motivaation mukaan.

Rauma
Olutpullo.
Ismo Pekkarinen / AOP

Raumalla herättiin viimeistään tällä viikolla päihdekuntoutujien tilanteeseen, kun puolen vuoden sisällä jo toinen tukiasuntola jouduttiin sulkemaan asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuuteen vedoten.

Osmosen talo sulki ovensa nopealla varoitusajalla. Talon kohtaloa puitiin sen jälkeen näkyvästi julkisuudessa. Tilanne tuli monelle yllätyksenä. Taustavoimat kuitenkin tiesivät, että se oli ollut paha jo pitkään.

– Raumalla on nyt aiempaa levottomampaa, mutta tämä ei tapahtunut kertarysäyksellä. Tilanne on valunut pikku hiljaa pahemmaksi, eivätkä toimijat huomanneet sitä ennen kuin oli liian myöhäistä, kertoo Rauman katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala.

Järjestyshäiriöitä ei saatu kuriin

Katulähetyksen oma asumisyksikkö, Toivon talo jouduttiin ajamaan osittain alas jo keväällä. Siellä ongelmia aiheuttivat muun muassa lukemattomat palohälytykset. Uhkakuvia oli ilmassa muutenkin, mutta niistä kärsivät Rantalan mukaan enemmänkin talon rakenteet kuin henkilökunta.

Silti henkilökunta joutui kutsumaan paikalle virkavallan aika ajoin. Rikoskomisario Marko Peltonen kertoo, että käynnit liittyivät pääosin järjestyshäiriöihin, mutta osa tapauksista on siirtynyt myös tutkintaan.

Osmosen talon sulkemisen yhteydessä Rauman kaupunki ilmoitti, että poliisin ja vartiointiliikkeen läsnäolo ei riitä vakauttamaan tilannetta. Keinot olivat vähissä.

Nykyinen järjestelmä romuksi

Tukiasumisen nykyisten muotojen purkaminen ei välttämättä ole huono asia. Janne Rantala uskoo, että monella on viranomaisia kohtaan ennakkoluuloja. Siksi vartijoiden ja poliisin läsnäolo saattaa vain ruokkia ongelmaa.

– Jos asukas kokee, että henkilökunta ja viranomaiset ovat häntä vastaan ja ympäristö on muutenkin laitosmainen, on tuloksellisen työn tekeminen vaikeaa. Ylimääräiset turvapuitteet lisäävät mielestäni enemmän uhkia kuin luovat mahdollisuuksia.

Tuntuu siltä, että kaikkia on nyt hoidettu taustoista ja ongelmista riippumatta samalla reseptillä.

Kalle Leppikorpi

Myös Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana aiemmin toiminut Kalle Leppikorpi olisi valmis romuttamaan Rauman päihdekuntoutuksen nykyiset rakenteet. Hän kokee, että asukkaiden tarpeet ja asumisympäristöt eivät tällä hetkellä kohtaa.

– Tuntuu siltä, että kaikkia on nyt hoidettu taustoista ja ongelmista riippumatta samalla reseptillä. Jos motivoituneet ja osin jo kuntoutuneet asuvat samoissa tiloissa niiden kanssa, jotka kamppailevat vakavien ongelmien kanssa, kärsivät silloin molemmat.

Apua motivaation mukaan

Kuntoutuksen porrastaminen olisi ratkaisu, jonka Kalle Leppikorpi olisi valmis allekirjoittamaan. Ne saisivat apua, joilla riittää motivaatiota.

Malli herättää varmasti keskustelua, mutta Leppäkorpi uskoo vakaasti, että kukaan ei pääse irti päihteistä, jos ei halua.

Hälläväliä tyylillä on oltava seurauksensa.

Kalle Leppikorpi

Kukaan ei silti jäisi Leppikorven ehdottamassa mallissa tyhjän päälle. Panostus olisi vain erilaista.

– Portaissa on kaksi suuntaa. Jos jollain ei ole motivaatiota, pitää resurssit suunata toiseen suuntaan. Ne jotka eivät ole motivoituneita kuntoutumaan, saisivat sen tyylistä hoitoa, että kestävät ja sietävät olosuhteitaan ja sen tyylistä elämää. Hälläväliä tyylillä on oltava seurauksensa.

Suurimman osan resursseista Leppikorpi suuntaisi nuoriin ja niihin, jotka ovat vasta päihderiippuvuuden alkumetreillä. Silloin kierrettä ei pääsisi edes syntymään.

Asuntolat syrjään muista?

Edelleen päihteitä käyttävien tukiasuntojen siirtäminen sivummalle on yksi Kalle Leppikorven ehdottamista keinoista, joilla niiden käyttöön voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa.

– Kun päihteitä liikkuu keskellä kaupunkia, jossa asumisyksikkö on, on se omiaan lisäämään kertakäyttäjien määrää. Tilanteeseen pitää puuttua voimakkaasti, jotta uusia kertakäyttäjiä ei tule.

Eristäminen ei auta. Päihdeongelmaiset pitää kohdata.

Janne Rantala

Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala ei ota kantaa asuntojen sijaintiin, mutta muistuttaa, että pelkän katon tarjoaminen pään päälle ei riitä.

– Tukiasunto ei saa olla loppusijoituspaikka. Tavoitteen pitää olla sellainen, että ihminen kuntoutetaan ja hän jatkaa sitten matkaansa eteenpäin. Eristäminen ei auta. Päihdeongelmaiset pitää kohdata. Se on fakta, joka pitää tajuta nyt. Muuten se tulee vastaan hetken päästä.

Rauman uudesta toimintamallista ei ole vielä tehty päätöksiä. Valmistelussa on mukana iso työryhmä. Rantala ja Leppikorpi antavat sen työhön oman panoksensa.