Koulun alku voi jopa pelottaa tai ahdistaa – Asiantuntija neuvoo lapsen tukemisessa koulutiellä

Ensimmäisillä koululaisilla koulut alkavat tällä viikolla ja koulun alku on useille jännittävää aikaa. Lapsen uteliaisuutta kannattaa tukea ja jännittäviä tilanteita harjoitella, neuvoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut MLL:n asiantuntija.

koulut
Ekaluokkalaiset liitutaululla
Nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius MLL:stä kertoo, että koululaiset tarvitsevat eri ikävaiheissa erilaista tukea koulun aloittamisessa.

Koulun alku on lapsille ja vanhemmille jännittävää aikaa. Erityisen kovaa jännitys on ekaluokkalaisille, joille kaikki koulussa on uutta. Samoin jännitystä voi nostaa, jos koulu on vaihtunut tai opinnot siirtyvät uuteen vaiheeseen – tai jos koulu on keväällä päättynyt huonoissa merkeissä.

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut nuorisotyön päällikkö Jenna Helenius Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL) muistuttaa, että vanhemmat voivat olla avuksi, jottei lapsen jännitys muutu ahdistukseksi tai peloksi.

Tukekaa ekaluokkalaisen innostusta

Heleniuksen mukaan on tärkeää, että vanhemmat ovat mukana tukemassa lapsen uteliaisuutta alkaessa. Jo se auttaa, että kouluun liittyvistä asioista jutellaan innostuneesti. Koulumatkaa voi harjoitella ja koulun pihassa käydä etukäteen. Jännitystä lieventää myös se, että lapsi tapaa muita samaan aikaan koulun aloittavia kavereitaan.

– Voi myös harjoitella sitä, miten esittäytyy kaverille ja miten voi pyytää kaveria mukaan leikkeihin.

Samanlainen ohje voi toistua vanhempienkin koululaisten kohdalla, jos esimerkiksi koulu on vaihtunut. Helenius muistuttaa, että voi olla yllättävän vaikeaa keksiä, mitä koulussa voi uusille tuttaville sanoa.

Lapsen tuntemusten kuuntelu auttaa

Kun jännitys on kova, niin lasta tulee kuunnella ja pyytää kertomaan, miltä kouluun meno tuntuu ja millaista tukea lapsi itse toivoo.

– On ikävää, jos tulee vatsa kipeäksi aina, kun pitäisi mennä kouluun ja jännittää hirveästi, Helenius sanoo.

Erityisen tärkeää tällainen kuunteleminen on, jos koulunkäynnin taustalla on keväällä ollut kiusaamista tai vaikeuksia. Tällöin korostuu myös kodin ja koulun vuoropuhelun merkitys. Opettaja ja vanhempi voivat yhdessä kannustaa lasta reippauteen ja varmistaa, että tämä kertoo heille, jos koulussa on ongelmia.

Asenteet ja ennakkoluulot välittyvät herkästi

Koulupäivien jälkeen lapsen kanssa kannattaa purkaa sitä, miten koulussa on mennyt, jos lapsi haluaa jostain puhua. Helenius listaa esimerkkikysymyksiä.

– Mitä itse ajattelet? Mitä tässä tilanteessa tapahtui? Mitä itse toivoisit, että tässä tilanteessa tehtäisiin?

Kun lapsi kertoo koulun tapahtumista, tulee kuitenkin muistaa, että vanhempien oma tuomitseva asenne välittyy lapseen helposti, jos vanhempi alkaa esimerkiksi heti syytellä jotakuta.