Rautakautisia nuolenkärkiä, pronssisormuksia ja vanhoja rahoja – Metallinetsintäharrastus tuottaa tietoa muinaisesta Suomesta

muinaisjäännökset
Jaatilan kylästä, yksityisellä pellolta löytyi sekä vanhoja Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia rahoja että esimerkiksi kuparisormuksia.
Jaatilan kylästä, yksityisellä pellolta löytyi sekä vanhoja Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia rahoja että esimerkiksi kuparisormuksia. Samasta paikasta löytynyt koristeellinen pronssisormus on jo viety Lapin maakuntamuseon kokoelmiin.Uula Kuvaja / Yle

RovaniemiMetallinetsinharrastaja Tuomas Koivurova esittelee ylpeänä tämän vuoden löydöstä Rovaniemen seudulta. Muinaislöytö on viisi rautakautista nuolenkärkeä, jotka Koivurova on säilönyt muovipussiin, jossa on löytöpaikan multaa kosteuden säilymisen vuoksi. Nuolet ovat menossa Lapin Maakuntamuseon kokoelmiin.

– Alkukeväästä, kun routa antoi periksi, suuntasimme Rovaniemen Marrasjärven metsiin. Kohteena oli Marrasjärven yksi saari, josta oli pieni arvaus, että sieltä saattaisi jotain löytyä. Lopulta sieltä löytyi näitä rautakautisia nuolenkärkiä. Kaikkiaan niitä löytyi viisi, eri puolilta saarta.

– Yksi kärjistä on jo toimitettu museoon ja sen ikä on ajoitettu rautakauden loppuun tai keskiajalle 1500-luvun alkuun. Kyseessä on siis ehta muinaislöytö, Koivurova kertoo.

Tuomas Koivurova, rautakautiset nuolenkärjet löytyivät Marrasjärven saaresta.
Metallinetsinharrastaja Tuomas Koivurova esittelee ylpeänä tämän vuoden löydöksiään Rovaniemen seudulta, rautakautisia nuolenkärkiä.Uula Kuvaja / Yle

Koivurova on myös kolunnut Jaatilan kylässä, yksityisellä pellolla, josta löytyi sekä vanhoja Ruotsin- ja Venäjänvallan aikaisia rahoja että esimerkiksi kuparisormuksia ja tietenkin hevosvaljaiden osia tuhoton määrä. Samasta paikasta löytynyt koristeellinen pronssisormus on jo viety Lapin maakuntamuseon kokoelmiin.

– On yksi hopeakolikkokin, 50 penniä 1800-luvun lopulta. Tyypillisesti löydökset ovat näitä muutaman sadanvuoden takaisia kupari-, hopea- ja pronssirahoja. Sitten löytyy lyijysinettejä, yksi käsinvalmistettu kupariketju ja pronssisolkia aika monta.

– Koskaan ei voi tietää, mitä sinne etsimen kelan alle sattuu, Tuomas Koivurova kertoo harrastuksensa viehätyksestä.

Lapista löytynyt useita hopea-aarteita

"Aarteenetsintä" metallinpaljastimella kiinnostaa harrastuksena. Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori kertoo, että harrastajien määrä kasvaa koko ajan ja yhteydenottoja museoonkin tulee paljon enemmän.

– Suurin osa etsijöistä on historianharrastajia mutta on mukana aivan perinteisiä kolikkoetsijöitäkin. Markkinoille on tullut tehokkaampia laitteita ja onhan tässä se löytämisen riemu tietenkin, Kotivuori sanoo.

Lapista on löytynyt vuosien aikana useita todellisia hopea-aarteita, joita Vienanmeren suunnalta Jäämerelle matkanneet kauppiaat ovat piilotelleet varkailta maahan tai esimerkiksi kallionkoloihin. Löytöjä on tehty muun muassa Inarinjärven Ukonsaaresta, Vanhasta Sallasta, Kainuusta ja Kuusamon Lämsästä.

– Nämä ovat ajoittuneet myöhäisrautakaudelle, 1200-1100 luvun tietämille, Koivurova kertoo.

Koivurova kertoo löydetyistä käsijousen nuolenkärjistä, että ne yleisesti ajoittuvat 800 - 1500 luvun välille, jolloin vielä käytettiin käsijousia. Sen jälkeen jalkajouset ja lopulta ampuma-aseet syrjäyttivät käsijouset.

Museonjohtajan näkökulmasta etsintäharrastuksessa ei ole mitään haittaa, kunhan perusasiat ovat tiedossa, kuten muinaismuistolaki ja tieto suojelluista kohteista.

Paras tapa aloittaa harrastus on tulostaa itselleen Museoviraston nettisivuilta vuonna 2015 julkaistu "Muinaisjäännökset ja metallinetsin: etsijän opas (siirryt toiseen palveluun)". Tietoa jakaa myös Suomen Metallinetsijät -yhdistys.

Tv-ohjelma innostaa etsintään

Suomen Metallinetsijöiden Lapin jaoston perustajan Tuomas Koivurovan mukaan Lapissa aktiivisia jäseniä yhdistyksessä on vain muutama mutta harrastajamäärä on kasvussa ja lähellekään kaikki harrastajat eivät kuulu yhdistykseen.

Koivurovan käsitys on, että muun muassa Aarteenetsijät tv-sarja on lisännyt kiinnostusta metallien etsintään viimeisen kahden vuoden aikana.

– Vielä viitisen vuotta sitten tämä harrastus oli todella marginaalinen, nyt tilanne on muuttumassa.

Metallinetsintä ei välttämättä ole kallis harrastus, siihen riittää muutaman satasen maksava metallinetsin, jolla pääsee alkuun. Ylärajaa harrastuksen kustannuksille ei kuitenkaan ole.

– Omat laitteeni menevät sinne kalliimman puolelle, mutta se ei tarkoita, etteikö halvemmillakin pärjäisi. Koivurova kertoo.

Metallinetsijän laitteistoon kuuluu luonnollisesti metallinetsin ja kaivuuvälineet.
Metallinetsijän laitteistoon kuuluu luonnollisesti metallinetsin ja kaivuuvälineet.Uula Kuvaja / Yle

Kemijokivarsi tarjoaa paljon löydettävää

Vaikka useimmilla etsijöillä on haaveena löytää todellinen hopea-aarre, on käytännössä löydöillä harvoin mitään rahallista arvoa. Ja vaikka olisikin, muinaismuistolain mukaan yli 100 vuotiaat muinaismuistot ovat valtion omaisuutta.

– Ei näillä maalöydöillä ole esineinä mitään eritystä arvoa. Kun puhutaan muinaislöydöistä, löytökonteksti painaa paljon enemmän kuin se itse esine, Koivurova vahvistaa.

Metallinetsijän velvollisuus on ilmoittaa, että jos tällaisia esineitä on löytynyt. Ilmoitus sisältää vähintään löydetyn esineen tyyppi ja löytöpaikka.

– Valitettavasti moni etsijä unohtaa tallentaa kaiken sen esineen lisäksi alueella olevan tiedon, kuten löytöpaikka, esineen löytösyvyys, missä maakerroksessa se oli, missä asennossa esine oli. Esimerkiksi näiden nuolenkärkien löytyminen on tallennettu videolle, Koivurova kertoo.

Tuomas Koivurovan löytämät nuolenkärjet ovat rautakauden lopulta, 1500-luvulta.
Tuomas Koivurovan löytämät nuolenkärjet ovat rautakauden lopulta, 1500-luvultaUula Kuvaja / Yle

Tuomas Koivurovan mukaan Kemijoen varsi on aivan erinomaista seutua löytää vanhoja esineitä.

– Koko tämä Kemijoki aina mereltä Yläkemijokivarteen saakka on hyvin historiallista aluetta. Esimerkiksi Viirin kylän historia juontaa juurensa 1500-luvun loppuun. Ja Kemijokea pitkin on kuljettu kauppatarkoituksissa varmasti jo ennen sitäkin.

Harrastajat hyödyttävät historiantutkimusta

Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori sanoo tämän vuoden puolella tulleen jo 3-4 yhteydenottoa, joka on enemmän kuin oli aikaisemmin. Mukaan on myös tullut säännönmukaisuutta, jota Kotivuori pitää hyvänä. Lapin maakuntamuseolle on tuotu muun muassa nuolenkärkiä, kirveenteriä ja myös muutamia pronssikoruja.

– Sallasta on toimitettua paljon esineistöä, ja paikoilta joita ei ennen ole tunnettu. Metallinpaljastimet ovat hyviä tässä työssä, Kotivuori sanoo.

Onko Lappi hyvä paikka harrastaa metallinetsintää?

– Lapissa on laajat laitumet ja vähemmän harrastajia. Tutkimusta on myös paljon vähemmän kuin etelässä. Joten siinä mielessä Lapissa on vielä paljon kartoittamatonta aluetta, joilta voi tehdä löytöjä, museonjohtaja Hannu Kotivuori sanoo.

Museonjohtaja muistuttaa metallinetsijöitä siitä, että etsintä vaatii aina maanomistajan luvan.

Metallinetsijä, roskaa, pullonkorkkeja
Usein metallinetsijän haaviin tarttuu vain kasa roskia, kuten pullonkorkkeja.Uula Kuvaja / Yle

Artikkelia tarkennettu 8.8. klo 10.50: pilkku muutettu "tai"-sanaksi ja lisätty "keskiaika" sana. Lisätty myös tietoa käsijousien nuolenkärkien ikämäärittelystä.