Kaupasta maitoa ja dynamiittia, kadulta seksiä ja pimeää viinaa – Turun Raunistulalla on värikäs historia

Räikeä rikollisuus on enää muisto vain turkulaisella asuinalueella. Nykyisin Raunistula on lapsiperheiden lintukoto.

Raunistula
erivärisiä puutaloja kadun varrella
Johanna Manu / Yle

TurkuAikoinaan, kun muukalainen kysyi tietä Raunistulan poliisilta, tämä vastasi:

"Kun menet vähän matkaa ja saat ensimmäisen kerran turpiisi, silloin tiedät tulleesi Raunistulaan." Näin kirjoittaa Raunistulasta 1980-luvulla kerätyssä muistelmavihkosessa Kyllikki Venho.

Huoria, pimeää viinaa, varastettua tavaraa ja ainakin yksi murhapoltto. Raunistulan historia on niin raisu, ettei ikinä uskoisi, miten idyllinen asuinalue se nykyään on.

vihreitä puutaloja ja punaista aitaa
Johanna Manu / Yle

Junarata erottaa kaupunginosan Turun keskustasta. Raunistulan reunat kulkevat keskustasta pohjoiseen Tampereentien viertä.

Heti radan viereltä alkaa eriväristen puutalojen rivi, joita on rakennettu tiheään ja välillä varsin epämääräisen muotoisille tonteille. Vanhat talot ovat peruja niiltä ajoilta, kun alueella ei ollut asemakaavaa eikä järjestyssääntöjä.

sinipunainen talo ja aitaa
Johanna Manu / Yle

Järjestyssäännöt tuntuivat olevan kyseisessä kaupunginosassa kateissa pitkään. Uudelle poliisille esiteltiin auliisti, mistä pimeää viinaa sai ostaa.

Jos ei ollut mitä myydä, sanottiin, että tule huomenna uudestaan. Sitten käytiin varastamassa jostain.

Jaakko Iljanka

82-vuotias Sirkka Rantanen on tutkinut paljon Raunistulan historiaa ja kirjoittanut sitä muistiin. Hän tietää, että hurjia vuosia oli pitkään, mutta varsinkin kieltolain aikaan rikollisuus rehotti vallattomana.

"Melkoinen mesta"

Marjasen kaupan oven yläpuolella luki "maitoa ja dynamiittia". Näiden ohella Raunistulasta pystyi ostamaan mitä vain laitonta. Pitkään alueella asunut Jaakko Iljanka tietää, että se mitä ei ollut, hommattiin.

– Jos ei ollut mitä myydä, sanottiin, että tule huomenna uudestaan. Sitten käytiin varastamassa jostain.

mie sja koira istuvat portailla
Johanna Manu / Yle

Iljankan perhe asui Tampereentien toisella puolella, eikä lapsilla ollut lupaa ylittää tietä. Eipä kyllä ollut halujakaan. Usein kielletyt paikat kiehtovat kahta kovemmin pikkupoikia, mutta Iljanka kertoo, ettei käynyt alueella.

– Ei tultu kyllä salaa. Tämä oli niin hirveä paikka!

Lapsuutta Iljanka eli 50-luvulla. Välillä elämä vei muualle, mutta hän palasi takaisin jo rauhallisempaan Raunistulaan. Vielä aikuisempanakin Iljanka kuitenkin muistaa olleensa varovainen Raunistulan kaduilla.

– Kun tulin tänne ja selän takaa kuuluivat askeleet, piti katsoa minkälainen tyyppi siellä oli. Tämä oli kyllä melkoinen mesta.

vanhanaikainen lyhty talon seinässä
Johanna Manu / Yle

Raunistulan legendat

Melkoisessa mestassa oli paljon myös persoonallisia asukkaita, joista historian kirjoihin kirjoitettiin usein legendaarisesta pirtunpolttajasta Erkki Tuomesta. Ikirikollinen oli taitava taiteilija, joka kokeili taiteellisia lahjojaan muun muassa rahan väärentämiseen.

– Hän taiteellisesti lahjakkaana onnistui tekemään niin hyviä viissatasia, että jopa Suomen Pankin pääjohtajana ollut Risto Ryti tuumasi, että ne ovat alkuperäisiä parempia, kertoo Sirkka Rantanen.

kirja kädessä
Erkki Tuomi on Raunistulan legendaarisia rikollisia. Johanna Manu / Yle

Rantasella riittää tarinoita Erkki Tuomesta.

Vaikka Tuomi oli pikkurikollinen, puhui hän kaunista kirjakieltä. Omien sanojensa mukaan Tuomi oppi sen istuttuaan tarpeeksi pitkään samassa sellissä Paraisten kalkkijohtajan kanssa.

Isäntä meni nuoren naisen kanssa naimisiin ja sitten muutaman kuukauden kuluttua talo paloi ja emäntä sen mukana. Tämä murhapoltto johti siihen, että alueelle perustettiin vapaapalokunta.

Sirkka Rantanen

Vankilanjohtaja puolestaan arvosti vakiovieraansa taiteellisia lahjoja.

– Tuomi oli aina tervetullut kaltereiden taa, sillä hän oli taitava koristemaalauksissa. Vankilanjohtaja joskus jopa pyysi Tuomea jäämään hänen vapauduttuaan, kun tarvittiin välttämättä koristemaalaria. Tuomi tuumasi menevänsä Raunistulaan, mutta uskoi palaavansa pian takaisin vankilaan.

vanha kartanorakennus ja sen aitaa
Johanna Manu / Yle

Raunistulan hurjimpiin tapauksiin lukeutuu Konsan talossa tapahtunut murhapoltto.

– Isäntä meni nuoren naisen kanssa naimisiin. Muutaman kuukauden kuluttua talo paloi, ja emäntä sen mukana. Murhapoltto johti siihen, että alueelle perustettiin vapaapalokunta, Sirkka Rantanen toteaa.

avoinna oleva kirja, missä kuvia ja tekstiä
Johanna Manu / Yle

Jos pientaloalueen asukkaista löytyy hurjia rikollisia, on samaisella alueella asunut myös paljon rehellisessä työssä menestyneitä. Heihin kuuluvat Hurmeen perheen näyttelevät tyttäret, Raidan näyttelevä aviopari, Eero Roine, Rosvo-Roopesta laulanut Rafael Ramsted ja melkein Nobelilla palkittu, lääketieteessä menestynyt Erik Jorpes.

Puhelimien yleistyminen rauhoitti Raunistulaa

Tänä päivänä puutalojen yllä kiemurtelevat savukiehkurat. Joku lämmittää tupaansa, toisaalla lämpenee pihasauna.

Pitkään maaseutumaisena alueena säilynyt Raunistula on edelleen yllättävän maalainen sijaintiinsa nähden. Muutaman talon pihalla kaakattaa kanoja.

Vanhassa navettarakennuksessa, nykyisessä ravintolassa, ei lehmiä kuitenkaan enää ole kuin korkeintaan paistinpannulla.

katukuvaa, missä vanha tie, paljon puita ja aitaa
Johanna Manu / Yle

Asukkaita alueella on tiheään. Ennen Turun paloa, 1800-luvun alussa, asukkaita oli vain 49. Palon myötä määrä viisinkertaistui, ja viidessäkymmenessä vuodessa Raunistula kehittyi Turun suurimmaksi esikaupunkialueeksi.

erikoista rauta-aitaa ja vaahteranlehtiä
Johanna Manu / Yle

1970–1980-lukujen taitteessa Raunistulasta myytiin tontteja, ja asukasluku kasvoi entisestään. Se, ja puhelinten yleistyminen osaltaan rauhoittivat rikosten Raunistulaa.

– Heti, kun joitain outoja tyyppejä kulki jossain, soitettiin poliisille, Jaakko Iljanka muistelee.

harrastustoimintaan ja juhliin käytettävä rakennus
Johanna Manu / Yle

Nykyäänkään kaupunginosassa ei vieras kulje kovin helposti salaa. Naapurit tunnetaan, ja vieraat kulkijat noteerataan. Iljanka tietää, että varsinkin hämäräperäisen näköiset tyypit ovat tarkassa syynissä.

Pimeiden pullojen kilinä on muuttunut lasten hälinäksi. Sirkka Rantanen kuitenkin tietää, että jostain voi vielä saada pimeän pullon.

omenapuun takana pihakaivo
Johanna Manu / Yle

– Olen kysynyt, vieläkö jostain saisi, ja vastaaja tiesi, mistä saa. Ihmettelin tätä, mutta se on sellainen juttu, että ei sitä tietyssä pisteessä enää voi lähteä ostoksille ja ravintolaan. Pullo on saatava naapurista, ja jos ei ole, niin kysytään seuraavalta.

Juttua korjattu 5.9.2017: korjattu Raidan sisarukset pariskunnaksi ja haastateltavan ikä