Kaikki talviolympialaisista!

Mielenterveysongelmia kokeneita halutaan mukaan hoitotyöhön

Lapissa koulutetaan mielenterveysongelmia kokeneista ihmisistä vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka ovat ammattilaisten apuna hoitotyössä.

vertaistuki
Pohtivan ihmisen varjo lankeaa seinälle.
Arja Lento / Yle

Monet mielenterveyskuntoutujat hyötyvät vertaistuesta eli siitä, että voivat keskustella toisten vastaavien ongelmien kanssa painineiden ihmisten kanssa. Toisen tarinan kuuleminen voi auttaa ymmärtämään ja hyväksymään omaa sairautta tai oireilua paremmin.

Lapissa on nyt mahdollisuus mielenterveyden vertaistukeen asuinpaikasta riippumatta, sillä mielenterveysyhdistys Balanssi ry. tarjoaa kursseja (siirryt toiseen palveluun) myös verkossa kuvapuhelimen välityksellä. Kuvapuhelinpalvelu avaa uusia vertaistuen mahdollisuuksia alueille, joissa resurssit ovat vähäiset tai osallistuminen on vaikeaa pienellä paikkakunnalla leimatuksi tulemisen pelon vuoksi.

Balanssi ry:ssä kokeiltiin kurssimuotoisia vertaistukiryhmiä viime kevään aikana. Ohjatut vertaistukiryhmät järjestettiin jännittäjille ja ahdistuneisuushäiriötä kokeville, masennuksesta toipuville sekä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville.

Osallistujapalautteet olivat rohkaisevia, ja syksylle on luvassa uusia kursseja, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Tuula Myllykangas.

– Nyt on uudet kurssit on alkamassa syyskaudella, on kaksisuuntaisen mielihäiriön hallintakurssi, vahvaxi-kurssi ja kirjoittajakurssi sekä yksi kurssi jännittäjille. Ja tätä kuvapuhelintoimintaa me kehitämme tässä.

Kokemusasiantuntijoita tulevaisuutta varten

Varsinaisen vertaistuen lisäksi Balanssi ry:n hankkeen tavoite on myös se, että ns. kokemusasiantuntijoita hyödynnetään tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa nykyistä useammin ja systemaattisemmin. Balanssi kouluttaa vertaistuen yhteydessä vapaaehtoisista mielenterveyskuntoutujista uusia kokemusasiantuntijoita, joita voidaan tarjota jatkossa ammattimaisen mielenterveyshoitotyön tueksi.

– Me haluamme alalle sellaiset työkäytännöt, että tällainen kokemustieto tulisi hyödynnetyksi mahdollisimman hyvin. Psykiatrian puolen johto on Lapissa jo sitoutunut tähän, ja he kokevat kokemusasiantuntijoiden roolin hyvin tärkeäksi.

Kokemusasiantuntija voi esimerkiksi toimia vertaistukiryhmässä tai osallistua tarvittaessa yksittäisen potilaan ja häntä hoitavan henkilön väliseen tapaamiseen. Toistaiseksi Lapissa ei kuitenkaan käytetä riittävästi kokemusasiantuntijoita, Myllykangas sanoo.

– Mielenterveyspalveluissa se ei ole vielä ollut kovin yleistä. Tähän työhön liittyy sellainen asenteiden ja työ- ja toimintakulttuurin muutos sote-puolella, että sinne saataisiin lisää kokemustietoa. Vielä ei ehkä ole osattu hyödyntää kaikkea sitä tietämystä, mitä asiakkailla itsellään on.