yle.fi-etusivu

Itsetunto, turvallisuudentunne, usko tulevaisuuteen – tutkimus todensi perhetaustan vaikutukset lasten hyvinvointiin

Vanhempien työttömyys, perheen varallisuus ja perherakenne ovat tekijöitä, joihin lapset eivät voi vaikuttaa. Tutkimuksen mukaan niiden vaikutus lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuden uskoon on kuitenkin merkittävä.

lapsiperheet
Lapsen silhuetti.
"Olisi syytä tiedostaa enemmän, että ihmisillä on erilaisia tilanteita ja kaikilla ei ole mahdolisuuksia niihin juttuihin, mihin toisilla on", tutkija Leena Koivusilta sanoo.Yle

Kesällä valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointitutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että perhetausta vaikuttaa – ei vain kännykän malliin tai merkkivaatteisiin – vaan siihen, miten lapset ja nuoret elämänsä ja tulevaisuutensa kokevat.

Turun yliopiston dosentti Leena Koivusilta on tutkinut hyvinvointia paljon. Tutkimusta tehdessään Koivusilta työskenteli professorina Tampereen yliopistossa ja EPANET-verkostossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin seinäjokelaislapsilta vuonna 2014.

Vaikka ala- ja yläkoululaisten hyvinvointi näytti tuolloin periaatteessa hyvältä, kokivat jotkut oppilaat elinympäristössään turvattomuutta ja kiusaamista eivätkä esimerkiksi tunteneet kuuluvansa koulussa muiden joukkoon.

– Olen tutkinut terveyseroja ja niissä perheen merkitys, jo ennen lapsen syntymääkin, on yleisesti tunnettua. Ehkä tulokset sillä tavalla hämmästyttivät, että tuli taas todistetuksi, että näin se vaan on, Leena Koivusilta toteaa.

Koivusilta muistutta, että tutkimukseen vastasivat ne lapset, joiden vanhemmat antoivat siihen suostumuksensa.

– Tiedetään, että [tutkimuksista] jää usein pois niitä vastaajia ja perheitä, jotka eivät näe tärkeänä osallistua tai jaksa osallistua. Luulen, että jos kaikki lapset olisivat vastanneet, erot olisivat olleet vielä selvemmät.

Turvattomampaa

Sosiaalisen aseman osoittajina tarkasteltiin vanhempien kokemaa työttömyyttä, perheen varallisuutta ja perherakennetta. Kävi ilmi, että esimerkiksi työttömyys on yhteydessä siihen, miten lapset kokevat kuuluvansa asuinalueelleen ja miten turvallisena kodin ympäristö nähdään.

– Jos on ollut työttömyyttä, asuinaluekin on helposti sellainen, ettei sitä koeta kovin mukavaksi, Koivusilta sanoo.

Lasten turvallisuuden kokemus oli sitä vähäisempi, mitä matalampi vanhempien koulutustaso oli. Vähävaraisten ja työttömyyttä kokeneiden perheiden lapset kokivat myös muita harvemmin olonsa turvalliseksi liikkuessaan kaduilla, keskustassa ja luonnossa.

Vanhempien kokema työttömyys vaikutti myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Ja:

– Perheen jäsenten yhteenkuulumisen osalta näkyi se, että mitä heikompi asema oli, sitä vähemmän oli perheen ja suvun yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa. Syödäänkö yhdessä, vietetäänkö syntymäpäiviä. Hyväosaiset perheet viettivät enemmän yhteistä aikaa ja perheen ja suvun turvaa oli enemmän saatavissa.

Koululainen selaa kirjaa tukiopetuksessa.
Perhetaustalla todettiin olevan vaikutusta myös siihen, miten lapset ja nuoret suhtautuivat tulevaisuuteensa ja sitä myötä opiskelun tarjoamiin mahdollisuuksiin.Yle

Tulevaisuudenusko koetuksella

Perhetaustan todettiin vaikuttavan lasten käsityksiin itsestään, itsetuntoon ja yhteistyökykyihin. Myös lasten näkemys omasta tulevaisuudestaan vaihteli.

”Lapsella tai nuorella oli jokin suunnitelma tulevaisuutensa suhteen sitä useammin, mitä varakkaampi hänen perheensä oli tai mitä korkeampi vanhempien koulutus. Työttömyyttä kokeneiden perheiden nuoret ajattelivat työttömyyttä kokemattomien perheiden nuoria useammin, että omat asiat voivat mennä tulevaisuudessa nykyistä huonompaan suuntaan.”

– Se on tosi iso juttu ja vaikuttaa vähitellen varmaan siihen, miten lapsi kokee koko koulun ja uskoo, että pystyy sen kautta saavuttamaan jotain, Leena Koivusilta sanoo.

Tutkimuksen mukaan muiden kuin ydinperheiden lapset kokivat muita harvemmin kuuluvansa omaan kouluunsa ja he, samoin kuin työttömyyttä kokeneiden vanhempien lapset, kokivat myös muita harvemmin koulun oppilaiden olevan ystävällisiä ja avuliaita.

"Kaikilla ei ole mahdollisuutta niihin juttuihin, mihin toisilla on"

Lapsella ei ole mahdollisuutta valita perhettään tai vaikuttaa sen kohtaloihin. Aikuistenkin vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi työtilanteeseensa tai perherakenteeseen ovat rajalliset. Koivusilta peräänkuuluttaa raportissaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tasa-arvon edistämistä.

– Ei voi ajatella, että perheet olisivat jotenkin syyllisiä, jos on tapahtunut epäonnea. Ei sille mitään voi, mutta sille pitää tehdä sitten jotain. Olisi syytä tiedostaa enemmän, että ihmisillä on erilaisia tilanteita ja kaikilla ei ole mahdollisuuksia niihin juttuihin, mihin toisilla on, Leena Koivusilta sanoo.

Lähtökohtien erilaisuus ei saisi olla se tekijä, joka estää oman paikan löytämisen, oman tien kulkemisen ja omien persoonallisten voimavarojen käyttämisen.

Koivusilta ehdottaa, että yksi konkreettinen asia, johon yhteisesti voitaisiin panostaa, on esimerkiksi sellaisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen lapsille, joihin olisi helppo ja luonteva tulla.

– Urheiluseuroissakin moni vanhempi tekee hyvää nuorisotyötä, mutta näiden ihmisten olisi syytä vielä enemmän olla tietoisia siitä, että he ovat tärkeitä niille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole aikaa tai rahaa, Koivusilta sanoo.

Ekaluokkalaisen askel on vielä kevyt kohti koulua.
Tutkimus: "Lähtökohtien erilaisuus ei saisi olla se tekijä, joka estää oman paikan löytämisen."Johanna Manu / Yle Pohjanmaa

Arvokeskustelun aika

Seinäjoen päättäjät ja opetustoimen henkilökunta ovat saaneet Koivusillan tutkimuksen tällä viikolla tiedokseen. Perusopetusjohtaja Jari Jaskari on tutustunut tutkimuksen tuloksiin ja toivoo niistä nyt keskustelua.

– On iso ja merkittävä asia, että lasten ja nuorten elämässä on sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat eroja heidän hyvinvointiinsa. Meidän yhteiskunnan toimijoiden täytyy miettiä, mitä keinoja meillä on vaikuttaa näihin asioihin, Jaskari sanoo.

Jaskari pitää merkittävänä sitä tietoa, että lapsen tilanne ja asiat, joihin hän ei voi itse vaikuttaa vaikuttavat vahvasti siihen, millainen tulevaisuuden usko hänellä on.

– Nyt tarvitaan hyvinvointia koskevaa arvokeskustelua siitä, miten tarkeäksi näemme lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Opetukseen, kasvatukseen ja kaikkeen hyvinvointityöhön pitää löytyä riittävästi mylös resursseja. Odotan mielenkiinnolla, millaista keskustelua laittamani kooste kaupungin luottamushenkilöissä herättää.

Lainaukset tutkimuksesta "Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella" (siirryt toiseen palveluun)