Opetushallituksen pääjohtaja: "Älylaitteiden totaalikielto alaluokilla ei ole mahdollista"

Lapsiasiavaltuutettu toivoisi älypuhelinten käytön rajaamista minimiin perusopetuksen ensimmäisillä luokilla. Opetushallituksen pääjohtajan mukaan totaalikielto ei ole lainsäädännöllisesti mahdollinen.

Koulutus ja kasvatus
Grafiikka, jossa älypuhelin liitutaululla.
Yle Uutisgrafiikka

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kertoi Savon Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa haluavansa rajata älypuhelinten käytön minimiin perusopetuksen ensimmäisillä luokilla. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mielestä täydellisiä totaalikieltoja ei ole mahdollista määrätä.

– Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että voisimme kieltää oppilailta viestintävälineiden käytön esimerkiksi välitunneilla. Luokkahuoneessa kielto on mahdollinen, jos älylaitteiden käyttö häiritsee muiden oppilaiden oppimista tai opetuksen tavoitteita.

Heinosen mukaan kouluissa ja luokissa pelisäännöistä sovitaan yhdessä, mutta älylaitteiden käyttöä tulisi aina miettiä oppimisen ja kasvatuksen tavoitteiden kautta.

Aiemmin kouluissa on ollut lainattavana suksia ja luistimia, nykyään lisänä on myös älylaitteita.

Sanna Vahtivuori-Hänninen

Diginatiivikin tarvitsee opetusta

Opetus- ja kulttuuriministeriön projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen ymmärtää lapsiasiavaltuutetun huolen perusopetuksen maksuttomuuden vaarantumisesta.

Hänen mukaansa koulun ja kunnan on tarjottava kaikille välineet tasa-arvoiseen työskentelyyn.

Oppilaiden omia laitteita voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää, jos tästä on tehty vanhempien kanssa sopimus.

– Perusta digitaalisuuden hyödyntämiselle opetuksessa nousee uusista opetussuunnitelmien perusteista. Jos älylaitteita käytetään pedagogisiin tarkoituksiin, niin ilman muuta niitä tulisi hyödyntää. Omia laitteita ei kuitenkaan missään nimessä vaadita. Aiemmin kouluissa on ollut lainattavana suksia ja luistimia, nykyään lisänä on myös älylaitteita.

Jokainen lapsi oppii kyllä käyttämään älylaitteita, mutta käyttö on usein selailua ja klikkailua.

Sanna Vahtivuori-Hänninen

Opetushallituksen pääjohtaja Heinonen on samaa mieltä.

– Maksuttomassa perusopetuksessa oppiminen ja tavoitteiden saavuttaminen ei perustu omien laitteiden käyttöön. Sen sijaan kasvatuksellisia elementtejä tarvitaan, vaikka lapset olisivat kuinka kasvaneet digitaaliseen maailmaan.

Vahtivuori-Hännisen mukaan diginatiiveiksikin tituleerattujen lasten teknologiset taidot voivat rajoittua viihdekäyttöön.

– Jokainen lapsi oppii kyllä käyttämään älylaitteita, mutta käyttö on usein selailua ja klikkailua. Hyötykäyttöä, eli oppimisessa, opiskelussa ja elämässä tarvittavia taitoja, tulisi harjoitella erikseen. Puhelimen viihdekäyttö eroaa siis hyvin paljon opetuksessa hyödynnetystä käytöstä.

Oppilaiden toiveesta vipinää välitunteihin

Helsingissä Konalan ala-asteella älylaitteita käytetään vielä harkiten. Rehtori Pauliina Timonen toteaa, että älylaite on yksi opiskeluväline siinä missä muutkin, vaikka omaa laitetta ei keneltäkään edellytetä.

– Helsingin opetustoimessa omat älylaitteet eivät ole vaatimuksena. Meille on tullut paljon digitaalisia laitteita oppilaille käytettäväksi, joten meidän koulussamme älylaitteiden käyttö ei vaaranna oppilaiden tasa-arvoisuutta.

Konalassa lapset pyritään pitämään välitunneilla virkeinä liikkumalla ja leikkimällä, mutta älylaitteiden käyttö ei ole kiellettyä.

– Älypuhelimet ovat jokaisen henkilökohtaisia välineitä, joten kokonaan niitä ei voi koulusta kieltää. Meidän koulussamme ongelma on ratkaistu laatimalla järjestyssäännöt yhdessä oppilaskunnan kanssa. Heidän omasta toiveestaan välitunteihin lisättiin toiminnallisuutta ja vähennettiin älylaitteiden käyttöä.

Lue lisää: Iso osa kouluista rajoittaa oppilaiden kännykänkäyttöä tavalla, joka hipoo sananvapauden rajoja