Kehitysapurahojen leikkaukset ajoivat järjestöt ahtaalle, mutta vapaaehtoistyön suosio on hurjassa kasvussa – "Varmaan saanut aikaan sympatia-aallon"

Yksityinen rahoitus ja vapaaehtoistyö ovat lisääntyneet selvästi järjestöissä kehitysapurahojen leikkausta edeltävään aikaan nähden.

kehitysyhteistyö
Kirkon Ulkomaanavun tukemaa mekaanikkokoulutusta Kongossa.
Kirkon Ulkomaanavun tukemaa mekaanikkokoulutusta Kongossa.Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

Vuosi 2016 oli kehitysyhteistyöjärjestöille kylmä suihku, kun kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset astuivat voimaan.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin 43 prosenttia eli 49 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyöjärjestö Kepa ry:n mukaan leikkaukset koskettivat jokaista suomalaista kehitysyhteistyöjärjestöä.

– Noin parisensataa projektia jouduttiin kehitysmaissa lopettamaan käytännössä seinään ja hyödynsaajien määrä kehitysmaissa on tippunut yli miljoonalla ihmisellä, summaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Lappalaisen mukaan eniten kärsivät pienet järjestöt, joiden rahoituspohja on suppeampi kuin isommilla järjestöillä. Noin kymmenkunta kehitysyhteistyöjärjestöä joutui lopettamaan kokonaan toimintansa taloudellisiin syihin vedoten.

Myös monessa isommassa järjestössä käytiin yt-neuvotteluja ja työntekijöitä irtisanottiin.

Kansainvälinen rahoitus yhä tärkeämpää

Edes Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö Kirkon Ulkomaanapu ei säästynyt leikkauksilta. Rahoitusta on jouduttu hakemaan muista lähteistä.

– Olemme panostaneet paljon kansainväliseen rahoitukseen. Jo ennen ulkoasiainministeriön leikkauksia kehitimme kansainvälisen rahoituksemme toimintaa, ja heti leikkausten tultua voimaan palkkasimme siihen lisää työntekijöitä, kertoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Kirkon Ulkomaanapu pystyi jopa kasvattamaan budjettiaan viime vuonna leikkauksia edeltävään vuoteen verrattuna 2,3 miljoonalla eurolla.

– Meillä on pieniä järjestöjä monipuolisempi rajoituspohja, eli me emme ole riippuvaisia pelkästään ulkoasiainministeriön rahoituksesta. Se oli meille iso apu, kertoo Suomi.

Suomi sanoo, että ulkoasiainministeriön rahan vähentyminen on kuitenkin lisännyt epävarmuutta, sillä kansainvälinen rahoitus ei ole niin ennakoitavaa.

– Ulkoasiainministeriön rahoitus on ollut meille hyvin joustavaa ja se on ollut pitkäjänteistä rahoitusta. Me olemme voineet suunnitella laajempia kokonaisuuksia. Kansainvälinen rahoitus taas on usein projektiluontoista. Se myös yleensä kohdistuu tiettyyn alueeseen tai teemaan, minkä vuoksi sillä ei voi tehdä ihan kaikenlaista. Se on se hankala puoli meille nyt, harmittelee Suomi.

Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi
Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri SuomiKatriina Laine / Yle

"Vapaaehtoistyö noussut hurjiin lukemiin"

Kepan teettämästä selvityksestä (siirryt toiseen palveluun) ilmenee, että myös moni muu järjestö on keksinyt uusia keinoja etsiä rahoitusta ja ylläpitää toimintaa. Esimerkiksi vapaaehtoistyön määrä ja yksityinen rahoitus ovat lisääntyneet järjestöissä huomattavasti leikkauksia edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Vuonna 2014 vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä arviolta 90 000 tuntia. Kepa ry:n toiminnanjohtaja on asiasta arvatenkin ilahtunut.

– Vapaaehtoistyön määrä on noussut hurjiin lukemiin. Viime vuonna tehtiin arviolta 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä järjestöissä. Varmasti tieto siitä, että järjestöjen toiminta on vakavasti uhattuna, on saanut aikaan sympatia-aallon ja ihmiset ovat halunneet lähteä mukaan toimintaan, sanoo Timo Lappalainen.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen
Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen Katriina Laine / Yle

Hän kuitenkin huomauttaa, että vapaaehtoistöillä ja lahjoituksilla ei saada täysin kompensoitua määrärahojen leikkauksia.

– Järjestöjen saama rahoitusosuus oli ennen leikkauksia 110 miljoonaa euroa, ja se laski 65 miljoonaan. Kyllä tässä on vielä kurottavaa.

Lappalainen on huolissaan myös siitä, että raha suuntautuu jatkossa yhä enemmän vain isommille ja ammattimaisesti toimiville kehitysyhteistyöjärjestöille, sillä kansainvälisen rahoituksen saamiseen voi olla korkeat kriteerit.

– Se on huono signaali, jos pienet vapaahtoisjärjestöt joutuvat laittamaan lappua luukulle tai supistamaan toimintaansa. Monesti pienet järjestöt ovat niitä, jotka mobiilisoivat yksittäisiä Suomen kansalaisia yhteisvastuulliseen toimintaan.

Kirkon Ulkomaanavun tukemaa mekaanikkokoulutusta Kongossa.
Kirkon Ulkomaanavun tukemaa mekaanikkokoulutusta Kongossa.Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu