Arpajaisvoitolla lammaspaimeneksi: "Pitää oikein miettiä, mikä päivä tänään on"

Arpajaisista voi voittaa itselleen kiireetöntä aikaa. Näin kävi rovaniemeläispariskunnalle, joka pääsi tänä kesänä viettämään leppoisan viikon kaupunkilaisille vieraassa puuhassa - lammaspaimenessa kansallismaisemissa.

Elämäntapa ja vapaa-aika
Rytituvan maisemissa.
Jari-Matti Tapio ja Elisa Moilanen ovat viettäneet kesää lammaspaimenina.Risto Degerman / Yle

Pudasjärvi

Ryytivaaran metsätorpan rauhallinen idylli avautuu kulkijalle neljän kilometrin patikkareissun jälkeen.

Ukonvaaralta kansallispuiston vierestä lähtevä polku kiertelee erämaan läpi, suoniittyjen ja yli jänkien rakennettuja pitkospuita pitkin kohti vaaran rinteitä. Siellä se vähitellen nousee muutaman vuosikymmenen kasvaneen ryteikköisen kaskimetsän halki varsinaiselle Pudasjärven Rytivaaralle.

Saapuminen vaaran laelle harmaiden pikkutalojen reunustamaan pihapiiriin on kuin aikamatka suomalaiseen historiaan. Täällä on turha pitää kiirettä. Kellon sijasta elämää rytmittää päivän kulku ja mahan murina.

Matka Rytivaaraan kulkee vanhan metsän halki.
Ukkolanvaarasta lähtevä neljän kilometrin patikkareitti kohti Rytivaaraa kulkee vanhan metsän halki.Risto Degerman / Yle

Kelloa ei katsella

Jari-Matti Tapio ja Elisa Moilanen päätyivät lammaspaimeniksi sen jälkeen, kun Elisa oli lukenut aiheesta talvella. Pestit irtosivat Metsähallituksen järjestämän jokavuotisen arvonnan kautta.

– Hellu piti tietenkin tänne saada mukaan mörön syötiksi. Ehkä innostuin ensin enemmän noista lampaista, mutta kyllä tämä erämaakin on hieno kokemus. Luonnossa tulee oltua ainakin paljon, nainen naurahtaa.

Lammaslomasta on huvennut jo viisi päivää. Kelloa ei ole paljon luonnonhelmassa katseltu.

Elisa Moilanen ja Jari-Matti Taoio kahvitauolla.
Elisa Moilasen ja Jari-Matti Tapion mielestä viikon lammasloma on leppoisaa puuhaa, vaikkei sitä ehkä ihan leipätyökseen jaksaisikaan tehdä.Risto Degerman / Yle

– Pitää oikein miettiä, mikä päivä tänään on. Vähän tässä on viikkopölllönä oltu, Moilanen sanoo.

Melkein omatoimisia hoidettavia

– Aamulla heräämme aikaisin kahvinkeittoon. Sitten käymme katsomassa aidat ja vaihdamme lampaille uudet vedet, Jari-Matti Tapio kuvailee päivän kulkua.

Jos ongelmia tai kysymyksiä tulee, yhteyden saa niin Metsähallituksen työntekijöihin kuin lampaiden omistajaankin.

Lammas.
Rytivaarassa laiduntavat lampaat, kuten useimmissa metsähallituksen perinnekohteissa. Tänä kesänä muutamassa paikassa oli myös lehmiä.Risto Degerman / Yle

Kovasti ei lammaskatraskaan hoitajiaan työllistä.

– Nehän osaavat hakea ruokansa tuolta niityltä ja veden. Ja lepäävät silloin, kun tarvitsee, Elisa Moilanen kertoo.

Autiotuvan arkea

Rytivaara on yksi Syötteen kansallispuiston retkeilykohteista. Useimmat kävijät kiertävät Rytivaaran lenkin päiväseltään. Muutama vuosi sitten paikalle tuotiin yöpyjiä varten Rytivaaran eteläpuolella ollut autiotupa.

Kesän ajaksi hirsitupa on varattu lammaspaimenten majapaikaksi. Tupa lämpiää tarvittaessa puilla, kuten pihaniityn toisella puolella oleva saunakin. Vesi nousee paikalla olevasta vinttikaivosta, mutta parin sadan metrin päässä on luonnonlähdekin.

Suomaisema ja pitkspuut Syötteen kansalllspuistossa
Aikaisempina vuosina metsätorpan tilan eläimille koottiin syötävää myös läheisiltä suoniityiltä. Muistona paikalla näkyy vielä suolatoja.Risto Degerman / Yle

Sähköä tuottaa pieni, vanhan navetan kulmalle laidunkaudeksi asennettu aurinkopaneeli, josta virtaa saa vain kaikkein tarpeellisimpaan.

– Sähköpaimenaitoihin se nippa nappa riittää, Jari-Matti Tapio kertoo.

– Eikä siitä kovin isoa tärskyä saa, jos siihen vahingossa sormensa laittaa, Elisa Moilanen sanoo.

Kännykän lataaminen tai muunkaan elektroniikan käyttö ei onnistu. Niitä varten pitää turvautua muihin konsteihin. Puhelimen varavirtalähteet ovatkin kova sana metsän keskellä, eikä silloinkaan juuri netissä surffailla. Rytituvalla edistyksellisintä viihde-elektroniikkaa edustaa vanha kunnon patteriradio.

Karitsa Rytivaaran laitumella Syötteen kansallispuistossa.
Lammas sanoo "bää" ja kaipaa ohikulkijoilta rapsutusta.Risto Degerman / Yle

Vielä eivät Rytivaaran paimenet ole päättäneet, osallistuvatko he Metsähallituksen paimenlomien arvontaan myös ensi vuonna. Vähän se kuitenkin houkuttelisi.

– Ei tähän kuitenkaan päivätöitä viitsisi vaihtaa, on tässä sen verran vähän tekemistä, rakennuspuolen hommia leipätyönään tekevä rovaniemeläinen Jari-Matti Tapio tuumaa.

Hoitoalalla työskentelevä Moilanen puolestaan olisi valmis ryhtymään lammaspaimeneksi – ainakin kesiksi.

Kulttuurimaisemaa kuntoon

Eläinten laiduntaminen vanhoilla asuinpaikoilla on osa Metsähallituksen kulttuurikohteiden hoitoa perinteisillä menetelmillä. Yksi niistä on vanha kruunun metsätorppa keskellä Syötteen kansallispuistoa Pudasjärvellä. Perinnemaiseman hoitamisesta vastaa puolenkymmenen lampaan katras.

Metsäpuro Syötteen kansallispuistossa.
Rytivaaran juurella soliseva puro laskee läheiselle suolammelle.Risto Degerman / Yle

Lampaat ovat nyhtäneet Rytivaaran pihaniittyä kesäkuun alusta, ja viimeinen työviikko päättyy elokuun puolessa välissä. Samanlaista perinnemaiseman hoitamista Metsähallituksella on yhteensä tusinassa kohteessa eri puolilla Suomea.

Ideana on, että laiduntavat eläimet pitävät luonnollisella tavalla niityt kunnossa ja turvaavat samalla myös elintilaa esimerkiksi niittykasveille ja niityillä eläville hyönteisille.

Lampaita laitumella Syötteen kansallispuistossa 2017.
Metsätorpalla on tänä vuonna uurastanut niittyjen leikkaamisessa viisi lammasta.Risto Degerman / Yle