Kolme syyrialaista perhettä muuttaa Enontekiölle – Pohjoinen kunta valmistelee ensimmäisten pakolaisten vastaanottoa

Enontekiöläiset ovat innokkaasti keräänneet uusille kuntalaisille kodintarvikkeita, huonekaluja ja astioita. Kunnan pakolaiskoordinaattori painottaa, että pakolaiset on tärkeää saada tuntemaan olonsa tervetulleiksi.

pakolaiset
Miliza Kimmel ja Pirita Palismaa
Enontekiön kunnan pakolaiskoordinaattori Miliza Kimmel ja vapaaehtoinen Pirita Palismaa kokoavat sänkyjä syyrialaisia perheitä varten.Yle / Anni-Saara Paltto

Enontekiön kunnan rivitaloasunnossa Hetassa käy huiske.

Kaksi naista ruuvaa sänkyihin jalkoja kiinni minkä kerkeää. Enontekiön kunnan pakolaiskoordinaattori Miliza Kimmel ja vapaaehtoinen Pirita Palismaa ovat tehneet pitkää päiviä muiden enontekiöläisten vapaaehtoisten kanssa. Asunnot ovat melkein jo valmiita uusille asukkaille. Uudet asukkaat, kolme syyrialaista kiintiöpakolaisperhettä saapuu kahden viikon päästä Enontekiölle.

– Me olemme keränneet huonekaluja, astioita ja lakanoita. Kaikki tavara on tullut enontekiöläisiltä, pelkästään sängyt, peitot ja tyynyt on ostettu uutena. Täällä on sohvat, ruokapöydät, tuolit, verhot, astiat, kattiilat, matot, lamput ja lakanat. Asunnoista löytyy kaikki tarvittava pakolaisperheille ja kaikki tavarat ovat tulleet lahjoituksina.

– Apua on ollut helppo saada, olen joutunut jopa toppuuttelemaan, ettei tavaraa kerry liikaa. He hankkivat loput sitten itse, kertoo Enontekiön kunnan pakolaiskoordinaattori Miliza Kimmel.

Eanodat báhtareaddjit
Olohuone on kalustettu enontekiöläisten lahjoittamilla huonekaluilla.Yle / Anni-Saara Paltto

Kiintiöpakolaisia muihinkin Lapin kuntiin

Enontekiön kunta päätti viime vuoden marraskuussa, että on valmis ottamaan vastaan 20 kiintiöpakolaista pakolaisleireiltä.

Myös monet muut Lapin pohjoiset kunnat ovat tarjonneet uuden kodin pakolaisille. Pelkosenniemi, Sodankylä, Kittilä, Ylitornio, Tervola ja Posio ottavat tänä vuonna ensimmäistä kertaa vastaan kiintiöpakolaisia.

Tulijoista suurin osa on Syyriasta ja he tulevat Turkista pakolaisleireiltä. Noin puolet on lapsia. Kiintiöpakolaisilla on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n myöntämä pakolaisstatus ja he saavat automaattisesti oleskeluluvan Suomesta.

Enontekiön kunnan pakolaiskoordinaattori Miliza Kimmel toivoo, että enontekiöläiset ottaisivat pakolaiset osaksi paikallista yhteisöä.

– Minä toivon, että ihmiset muistavat sen, että he ovat kiintiöpakolaisia. Heillä on tausta ja heidät on tarkasti valittu tänne. Meidän ei pidä sekoittaa heitä turvapaikanhakijoihin, joista on paljon surullisia esimerkkejä. Ajattelemme, että sieltä tulee lapsiperheitä ja he ovat avun tarpeessa, ja otamme heidät iloisesti ja positiivisesti vastaan, sanoo Miliza Kimmel.

Miliza Kimmel
Miliza Kimmel on toiminut Enontekiön kunnan pakolaiskoordinaattorina heinäkuun alusta.Yle / Anni-Saara Paltto

Kotouttaminen alkaa heti

Kun syyrialaiset perheet saapuvat Enontekiölle, alkaa heidän kotouttamisensa samantien.

– Lapset lähtevät heti kouluun, he ovat yhtälailla enontekiöläisiä oppivelvollisia. Pienemmät lapset taas menevät varhaiskasvatuksen puolelle oppimaan suomen kieltä ja kulttuuria.

– Vanhemmille järjestetään kielikursseja ja kotoutumiskoulutusta. Arabiankielinen arjenavustaja ja minä avustamme kaupassa käymisessä ja tietenkin tässä koko rumban pyörityksessä, kertoo Enontekiön kunnan pakolaiskoordinaattori Miliza Kimmel.

Kotouttamisapua toivotaan myös enontekiöläisiltä perheiltä ja nuorilta.

– Yritän mahdollisimman paljon aktivoida perhekahvillaa. Myös nuorisotoimi on matkassa tässä. Tarkoitus on saada nuoret täällä yhteen ja saada rima heidän väliselle kanssakäymiselleen mahdollisimman matalaksi.

– Ihmisiä yhdistää kulttuuri, musiikki ja tapahtumat, ja ne ovat hyviä välineitä kohtaamiseen, tapaamiseen ja yhdessäoloon, sanoo Miliza Kimmel.

"Sano Hei! – auta kaupassa"

Syyrialaiset peheet eivät vielä tiedä olevansa tulossa Enontekiölle. Se selviää heille vasta Helsingissä lentokentällä.

Enontekiön kunnan pakolaiskoordinaattori Miliza Kimmel painottaakin, että pakolaiset on tärkeää saada tuntemaan olonsa tervetulleiksi.

– Uskallamme sanoa hei ja moi, ja auttaa heitä esimerkiksi kaupassa vihannesosastolla painamaan oikeaa nappia. Jos olet naapuri, voit pyytää kahville. Tai jos olet perheellinen, pyydä leikkikentälle.

– Kun on arabiankielinen arjenavustaja mukana, ei yhdessäoloon tarvita aluksi kieltä kovinkaan paljon. Pienet kivat asiat ovat tärkeitä, muistuttaa Miliza Kimmel.