Tutkimus: lapsi voi välttyä "matematiikka-ahdistukselta" ottamalla perusteet haltuun jo esikoulussa

Tutkimustieto kertoo, että koulu tasaa lukutaidon eroja hyvin, mutta matematiikassa erot vain kasvavat.

oppimiskyky
Lapsi tekee matematiikan tehtäviä
Simo Pitkänen / Yle

Huomattava osa suomalaislapsista osaa lukea jo aloittaessaan monivuotisen koulutaipaleensa. Lukutaito onkin koulunkäynnin kannalta keskeisiä taitoja – siksi siihen valmistaudutaan jo esikoulussa.

Se ei tarkoita, että kaikki aloittaisivat samalta viivalta.

Kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkasen mukaan koulunsa aloittavat lapset jakautuvat kolmeen suurin piirtein tasasuureen ryhmään: kolmannes osaa lukea, kolmannes tuntee hyvin kirjaimet ja kolmannes aloittaa koko lailla alusta kirjaimienkin kanssa.

Suomessa alkuopetuksessa panostetaankin vahvasti lukemiseen, ja ensimmäisen luokan aikana lähes kaikki oppivat peruslukutaidon.

– Lukutaito heijastuu kaikkeen muuhun oppimiseen, ehkä hieman yllättäen se näkyy erityisesti matematiikan opiskelussa, Lerkkanen sanoo.

"Matematiikka on tiilitalo"

Matematiikka taitona on hyvin erilainen kuin lukeminen. Matematiikka on kasautuvaa, eli uudet asiat kerrostuvat aiemmin opitun päälle.

– Matematiikka on kuin tiilitalo. Jos talosta puuttuu tiiliä perustuksista, koko talo horjuu, Lerkkanen sanoo.

Lerkkanen korostaa matematiikan kohdalla esi- ja alkuopetuksen tärkeyttä.

– Lapsilla voi olla jopa matematiikka-ahdistusta siitä, että se on hankalaa eikä avaudu. Silloin ollaan aika myöhässä. Varhainen, hyvä pohja on todella tärkeä, hän sanoo.

Lukutaito tasoittuu, matematiikka ei

Lukutaidon kohdalla erot lasten lukutaidossa kapenevat koulussa nopeasti. Matematiikassa käy päinvastoin.

– Erot lasten matematiikan taidoissa ja valmiuksissa vain kasvavat koulun alettua. Tämä on tärkeää huomioida erityisesti esiopetuksessa, miettiä, miten lapsia ohjataan lukujen ja matematiikan pariin, Lerkkanen toteaa.

Lapset ovat myös luonnostaan erilaisia suhteessaan matematiikkaan. Osa lapsista kiinnittää huomiota lukumääriin, jotkut toiset taas vaikkapa väreihin, järjestykseen tai johonkin muuhun ominaisuuteen.

Tutkimuksen keinoin on kuitenkin huomattu (siirryt toiseen palveluun), että hyvin pienelläkin ohjauksella päiväkodeissa voidaan suunnata lasten huomio lukumääriin.

– Samaa voisi tehdä kotona, ottaa lapsia mukaan vaikka ruoanlaittoon laskemaan erilaisia asioita, sanoo Lerkkanen.

Oppimisen vaikeudet näkyvät jo varhaiskasvatuksessa

Tutkimuksissa on näytetty, että jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa voidaan tunnistaa lapsia, joilla on riski vaikeutuneesta oppimisesta.

Kyse on kuitenkin riskistä, ei automaattisesti toteutuvasta ennusteesta.

– Toisen luokan loppuun mennessä puolet näistä riskioppilaista saavutti ikätasonsa, eli riski hävisi. Varhaisella tuella on tässä varmasti merkitystä, Lerkkanen sanoo.

Osaselitys on myös se, että lapset kypsyvät eri tahtiin, ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Kiinnostus kirjaimiin ja numeroihin saattaa kasvaa, kun niihin kiinnitetään järjestelmällisesti huomiota.

– Ja kun taidot kasvavat, kiinnostuskin kasvaa, ja siitä lähtee positiivinen lumipallo liikkeelle, Lerkkanen kuvailee.

Yhdellä kahdestakymmenestä lukutaito jää vajaaksi

Osalla vaikeudet kuitenkin jatkuvat, ja he tarvitsevat erityistä tukea. Osa tarvitsee lisätukea koko alakoulun, ja joillakin se jatkuu myös yläkoulun.

Vajaa viisi prosenttia lapsista ei saavuta sujuvaa ymmärtävää lukutaitoa, tai sen saavuttaminen on hyvin haastavaa.

– Se taas näkyy esimerkiksi tiedonhaussa internetistä. Se hitaampaa, sattumanvaraisempaa ja kuormittavampaa, Lerkkanen kertoo.

Kotona ja koulussa voidaan vaikuttaa

Tutkimus kertoo, että luokan ilmapiirillä on merkittävä vaikutus siihen, miten lapset oppimiseen suhtautuvat.

Sama vaikutus on kodilla, erityisesti vanhempien kiinnostuksella lapsen koulunkäyntiin.

– Ei kotona tarvitse lasta opettaa, vaan esimerkiksi keskustella lapsen kanssa kouluun liittyvistä asioista ja mahdollisten ongelmien ratkaisemista. Vanhempien tehtävän on olla lapselle saatavilla, Lerkkanen sanoo.

Lapset ovat myös mallioppijoita – esimerkiksi asenteet matematiikkaan tai lukemiseen välittyvät.

– Hieman yllättävääkin on se, miten paljon yläkouluikäiset lapset korostivat vanhempien merkitystä omalle koulunkäynnilleen. Vanhempien kyselyissä taas tulee esiin se, että heidän mielestään lapset ovat jo niin isoja, että hoitavat itse omat asiansa, sanoo Lerkkanen.

Tiedot perustuvat Jyväskylän yliopistossa tehtyyn kymmenvuotiseen "Alkuportaat" -seurantatutkimukseen (siirryt toiseen palveluun). Siinä on tutkittu oppilaiden oppimista ja motivaatiota koulussa ja kodissa. Seuranta alkoi syksyllä 2006 esiopetusryhmissä ja lapsia seurattiin koko peruskoulun ajan vuoteen 2016. Seuranta jatkuu edelleen.