Rahat vanhuksille vai liikenteelle? Helsingissä alkaa politiikan supersyksy

Historian suurin organisaatiouudistus näyttää, mihin suuntaan pääkaupunkia aletaan rakentaa. Kokosimme yhteen tärpit, joita tänä syksynä kannattaa seurata.

päätöksenteko
Helsingin Kauppatori.
Henrietta Hassinen / Yle

Mihin rahat laitetaan?

Helsingin valtuustossa näyttää olevan jonkinlainen Helsingin henki. Niin yhtenäisiltä puolueiden ryhmänjohtajien antamat vastaukset Yle Uutisille vaikuttavat: homekoulut halutaan korjata, maksutonta päivähoitoa miettiä, koulutuksen laatua varmentaa.

Kärjistetysti voidaan sanoa, että tulevalla valtuustokaudella Helsingin politiikan suurin vääntö käydään siitä, annetaanko rahat vanhuksille ja lapsille vai autoille ja liikenteelle: rakennetaako tunneleita vai kouluja.

Se, kuinka paljon rahaa Helsinki antaa vanhustenhoidon parannuksiin tai liikenteelle, kirjataan heti elo-syyskuussa kaupungin strategiaan. Strategia antaa suuntaviivat koko nelivuotiselle valtuustokaudelle. Enää strategia ei vain epämääräisesti putkahda jostain, vaan Helsingin poliitikot aikovat yhdessä sen kirjoittaa. Helsingin hengen tulee olla vahva, sillä strategia pitäisi hyväksyä valtuustossa jo syys-lokakuussa.

Keskittyykö valta lautakuntiin?

Mielenkiintoista on myös nähdä, keskittyykö valta uusiin lautakuntiin. Ainakin niiden merkitys on uudessa organisaatiossa kasvanut, sillä niitä on nyt vain neljä ja niitä johtavat apulaispormestarit, jotka istuvat myös kaupunginhallituksessa.

Nyt lautakunnilla on enemmän valtaa ohjata ja kehittää omaa alaansa. Jos asuinalueiden eriytymistä esimerkiksi halutaan jarruttaa, sen pitäisi nyt onnistua paremmin ja nopeammin. Uusi malli toisaalta mahdollistaa päätöksenteon avoimuuden, mutta voi väärissä käsissä johtaa kabinettipäätöksiin.

Puheenjohtajat toivovat, että helsinkiläisten ääni kuuluisi nyt herkemmin lautakunnan kautta kaupunginhallitukseen. Toisaalta he pelkäävät, että valta keskittyy liikaakin pieniin kabinetteihin: että kaupunginhallitus määrittelee leikkauskohteet, ottaa lautakunnat ohjiinsa ja ajaa leikkaukset läpi.

Miten virkamiehet aloittavat työnteon?

Kun entisten 31 viraston ehkä vastahankaisetkin päälliköt on saatu organisaatiouudistuksen avulla pois, on poliittisella koneella aika toimia. Huhut kertovat, että kaikki ei kuitenkaan ole aivan niin hyvin kuin on annettu ymmärtää.

Virastojen sisällä on 31 vanhan viraston johtajan lisäksi myös paljon muita työntekijöitä, jotka on laitettu uusiin paikkoihin, ja työnkuva on saattanut muuttua. Tieto ei ehkä sittenkään kulje niin kuin pitäisi.

Jan Vapaavuori,  Anni Sinnemäki, Sanna Vesikansa, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar
Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) sekä apulaispormestarit Anni Sinnemäki (vihr.), Sanna Vesikansa (vihr.), Pia Pakarinen (kok.) ja Nasima Razmyar (sd.) ovat avainasemassa luomassa Helsingille suuntaviivoja.Antti Kolppo / Yle

Kuinka pormestari käyttää valtaa?

Valta on sillä, joka sen ottaa, kirjoitti eräs haastateltava vastauksessaan. Miten Helsingin ensimmäinen pormestari Jan Vapaavuori valtansa ottaa? Keskittyykö Helsingin valta entistä enemmän vain kokoomukselle, kuten osa puheenjohtajista pelkää? Tai "kokoomukselle ja sen puisto-osasto vihreille", kuten eräs puheenjohtaja tiivisti.

Se jää nähtäväksi. Mutta nyt pääkaupunkiamme vetää poliitikko. Mitä se tarkoittaa, sekin jää nähtäväksi.

Moni haastateltava muistuttaa, että nyt valta on vahvemmin juuri valtuustolla: kaupunginjohtajalla oli seitsemän vuoden virka ja hän oli käytännössä erottamaton, pormestarit sen sijaan tekevät työtään valtuuston luottamuksen varassa.

Tätä juttua varten kaikki kymmenen Helsingin kaupunginvaltuuston ryhmäpuheenjohtajaa saivat esittää näkemyksiään. Kristillisdemokraatit eivät vastanneet kyselyyn.