Miksi rumia taloja suojellaan? Asiantuntija vastaa: ”Estetiikka ei ole ainoa peruste”

Rakennusuojeluasiat saattavat kestää useita vuosia. Espoon kaupungintalon kohdalla asiaa puitiin kymmenisen vuotta.

rakennussuojelu
Espoon Keskuksessa sijaitseva kaupungintalo
Espoon Keskuksessa sijaitseva kaupungintalo.Antti Kolppo / Yle

Rakennussuojelu saa usein aikaan keskustelua. Kysymyksiä herättää etenkin, miksi rumia ja käyttämättömiä rakennuksia pitää säilyttää. Lisäksi suojeluasioiden käsittely saattaa byrokratiarumban vuoksi kestää pitkään.

Esimerkiksi Espoon kaupungintalon suojeluasiaa puitiin kymmenisen vuotta. Noin vuosi sitten päätettiin, että vuonna 2009 tyhjennettyä rakennusta ei suojella. Kaupunki saa nyt itse päättää, haluaako se purkaa kiinteistön vai säilyttää sen.

Asioiden pitkittyminen aiheuttaa tässä tapauksessa myös reippaita kustannuksia. Espoon kaupungintalon ylläpitokustannukset ovat lähes satatuhatta euroa vuodessa, kertoo Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen.

Kivisen mukaan tällaiset tilanteet vaikuttavat omalta osaltaan myös alueen asuntojen, kiinteistöjen ja tonttien hintoihin.

– Ja arvostukseen. Jos alue ei kehity, niin ei tule palveluja ja alue jää jälkeen muista, Kivinen sanoo.

– Kaupungin kannalta olisi nyt hyvä, että päästäisiin lopulliseen päätökseen. Että pääsemme suunnittelemaan jompaa kumpaa vaihtoehtoa. Joko uudistamme vähän radikaalimmin meidän tiloja tai sitten remontoidaan reippaasti.

"Kysymys kokonaisuudesta"

Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen valottaa, että rakennussuojelussa on kysymys kokonaisuudesta ja vaalittavasta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä.

– Eihän voida ajatella niin, että voimme tuhota tietyn ajan koko rakennuskannan siten, että siitä ei jäisi mitään jäljelle tuleville sukupolville. Estetiikka ei ole ainoa peruste.

Suojeltavien rakennuksien skaala on kirjava, kohteita on piharakennuksista suuriin rakennusryppäisiin. Kohteet poikkeavat myös arvoltaan ja tilanteesta, jossa ne ovat. Osa saattaa olla esimerkiksi purku-uhan alla.

"Emme ole aina niitä viisaimpia sukupolvia ratkaisemaan, onko jollakin rakennuksella tulevaisuudessa käyttöä tai arvoa."

– Emme ole aina niitä viisaimpia sukupolvia ratkaisemaan, onko jollakin rakennuksella tulevaisuudessa käyttöä tai arvoa. Ei tarvitse mennä kuin vuosi eteenpäin, niin kun joku näkeekin asian ihan toisin. Sitten tuleekin juuri se oikea omistaja, joka alkaa innolla korjaamaan rakennusta. Olen todistanut tämän tosi monta kertaa.

Kiiveri-Hakkaraisen mukaan rakennussuojelu ei ole pelkän mututuntuman varassa.

– Huonokuntoisista rakennuksista pyydetään kuntotutkimukset tai rakennushistoriaselvityksiä.

"Rakennukset osa kulttuuri- ja arkkitehtuurihistoriaa"

Esityksen rakennuksen suojelusta voi tehdä Museovirasto, Ely-keskus, kunta tai kiinteistön omistaja. Myös yhdistys, jonka toimialaan kuuluu rakennusperinnön tai kulttuuriympäristön suojelu, voi tehdä suojeluesityksen.

Päätöksen rakennussuojelusta tekee Ely-keskus Museoviraston lausunnon perusteella. Ympäristöministeriö vahvistaa päätöksen, jos lausunto on myönteinen.

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa tehdään kymmenkunta suojelupäätöstä vuosittain, ja yksittäinen suojelupäätös voi sisältää useampia rakennuksia. Päätökset painottuvat Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen.

"Joku voi kokea Espoon kaupungintalon erittäin rumaksi taloksi, mutta se on oman aikansa tuote."

– Museovirasto ehdottaa esimerkiksi tietynlaisia suojelumääräyksiä. Toisinaan joudumme niitä muuttamaan, tai kaikkea ei voida laittaa sellaisenaan. Eikä niin, että Museovirasto sanoo, että rakennus pitää suojella. Me harkitsemme, että täyttyvätkö edellytykset, korostaa Uudenmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Henrik Wager.

– Rakennukset ovat osa meidän kulttuuri- ja arkkitehtuurihistoriaa, johon kytkeytyy hyvin paljon arvoja. Joku voi kokea Espoon kaupungintalon erittäin rumaksi taloksi, mutta se on oman aikansa tuote, ja se on ollut aika merkittävä rakennus Espoon kaupungin kehittymisen historiassa, Wager sanoo.

Kovat kustannukset kuulopuhetta?

Välistä kuulee tarinoita, kuinka suojelukohteen korjaaminen saattaa käydä kohtuuttomasti kiinteistön omistajan lompakolle. Wager kuittaa tämän kuulopuheena.

– Jos sinulla on lautaverhoiltu tai rapattu rakennus, niin se on tasan yhtä kallista korjata, on siinä suojelumerkintä tai ei. Suojelu on enemmänkin sellainen asia, että rakennuksella on arvioitu olevan arvoja, ja sitä tulisi korjata sen mukaisesti.

Joissain tapauksissa suojellun kiinteistön omistaja voi hakea valtiolta avustusta korjaustöihin. Niin Museovirasto kuin Ely-keskuskin myöntävät rakennusperinnönhoitoavustuksia.

– Meidän avustukset ovat aika vaatimattomia, ne voivat olla muutamasta tonnista 40 000 euroon, Wager sanoo.

Mistä ongelmat sitten syntyvät?

– Voisi kuvitella, että ne liittyvät usein vanhempiin isoihin tontteihin, missä on kohtuullisen paljon rakennusoikeutta. Sitten se pienempi ja vanhempi talo voi olla vähän huonosti sijoitettu uudisrakentamisen kannalta, Wager vastaa.