Saimaannorppa tekee paluuta vanhoille kotivesilleen – Kuuttien pieni koko ihmetyttää asiantuntijoita

Puumalan alapuolisilla selkävesillä elelee jo yli 50 norppaa. Kuolleena löytyneiden kuuttien pieni koko saattaa viivata ongelmiin keväisen imetyskauden aikana.

saimaannorppa
Saimaannorppa köllöttelee kivellä toukokuussa karvanvaihtoaikaan.
Jouni Koskela / Metsähallitus

Saimaannorpalla on takanaan kaksi hyvää poikaskevättä perättäin. Molempina syntyi yli 80 kuuttia. Tämän kesän aikana menehtyneinä löytyneiden kuuttien pieni koko ihmetyttää asiantuntijoita.

– Niiden pitäisi olla jo parikymmenkiloisia, mutta molemmat olivat alle 15-kiloisia, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo.

Toinen "alamittaisista" poikasista löytyi kalaverkosta, toinen oli ajautunut rantaan. Syytä hitaaseen kasvuvauhtiin voi tässä vaiheessa vain arvailla.

– Ruhot ovat pakasteessa ja ne tutkitaan myöhemmin, mutta jonkunlainen häiriötilanne imetysaikana todennäköisesti on ollut, Jouni Koskela pohtii.

Norppa synnyttää helmi-maaliskuun taitteessa ja imettää kuuttia pari kuukautta. Viisikiloisena syntynyt poikanen lihoo 40-prosenttisen äidinmaidon turvin 20-kiloiseksi kahdeksassa kuukaudessa. Sen jälkeen kuutin on tultava toimeen omillaan.

– Heti vieroituksen jälkeen paino hieman tippuu, mutta loppukesästä sen pitäisi taas lisääntyä.

Norppakannan vahvuudeksi arvioitiin vuosi sitten 360 yksilöä. Tämän vuoden laskenta on tehty, mutta lopullinen kanta-arvio venyy syksyyn. Virallinen suojelutavoite 400 yksilöä vuoteen 2025 mennessä lähestyy hyvää vauhtia.

– En uskalla arvioida, saavutetaanko raja vielä, mutta parin, kolmen vuoden sisällä siihen päästään, jos sama kehitys jatkuu, Koskela pohtii.

– Olisihan se hienoa päästä tavoitteeseen ja vielä etuajassa.

Siirtoistutettu Venla oli käännekohta

Ilman lopullista kanta-arviota näyttää kuitenkin selvältä, että norppakanta vahvistuu myös elinpiirin aiemmilla reuna-alueilla. Esimerkiksi Puumalansalmen eteläpuolella kanta on noussut yli 50 yksilöön.

– 1990-luvun alun jälkeen norppakanta on vahvistunut entisillä alueilla ja levittäytynyt myös uusille alueille. Voisi sanoa entisille kotivesilleen. Luonterille pohdittiin aikoinaan jopa siirtoistutuksia, mutta sinne on muodostunut synnyttävä kanta luonnostaan, Jouni Koskela iloitsee.

Puumalan eteläpuolelle tehtiin aikoinaan myös norpan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa siirtoistutus. Haukivedeltä pyydetty Venla siirrettiin venekyydillä Lietvedelle. Nuori suojelubiologi Jouni Koskela hävisi Venlan kohdalla myös sadan markan vedonlyönnin.

– Löin kalastaja Janne Herrasen kanssa vetoa, että Venla lähtee välittömästi takaisin ylävirtaan Haukivedelle. Kävi päinvastoin, Venla meni parikymmentä kilometriä etelään Vetojaon taakse ja synnytti parin vuoden päästä kuutin. Sitä voisi pitää eräänlaisen käännekohtana Puumalan eteläpuolisten vesien kannan kasvulle.

Tänä vuonna syntyi 83 kuuttia. Metsähallituksen tietoon on tullut 33 kuollutta norppaa. Niistä 15 löytyi kuolleina pesästä, neljä on jäänyt kalanpyydyksiin ja neljätoista on ajautunut rantaan syystä tai toisesta.

– Ei tuohon suureen kuolleiden määrään mitään järjellistä syytä ole kuin kannan kasvu, Koskela pohtii.

Metsähalliuksen suojelubiologi Jouni Koskela.
Jouni Koskela.Petri Vironen / Yle