80 miestä, 60 lasta ja orkesteri – Kainuun jättikuoro esittää yli sadan vuoden laulut

Laulut itsenäisyytemme ajalta raikuvat komeasti Kainuussa, kun neljän paikkakunnan mies- ja lapsikuorot yhdistyvät yhdeksi isoksi kuoroksi.

kuoromusiikki
Harjoitukset Kuhmo-talossa
Lapsikuoro harjoittelemassa konserttia Kuhmo-talossa.Arto Loukasmäki / Yle

KajaaniKainuun sotilaissoittokuntaa johtanut Ari Tamminen on aivan uuden edessä. Ensi sunnuntaina vietetään Kuhmossa Kainuun maakuntapäivää, ja tilaisuudessa saa kantaesityksen Sadan vuoden soitto -konsertti. Konserttia varten on yhdistetty Kajaanin, Sotkamon, Kuhmon ja Nurmeksen mieslaulajat sekä suuri lapsikuoro paikkakunnittain.

Tammiselle konsertti on ensimmäinen kerta, jossa on mukana niin erilainen joukko. Mielenkiintoa lisää myös se, että lapsikuoro on suurin, jota Tamminen on koskaan johtanut.

– Yhteisissä harjoituksissa korkein tarkoitus on punoa koko konsertti yhteen ja ottaa rösöisyydet ja erimielisyydet pois. Kapellimestarin tehtävänä on yhdistää koko joukko yhden sävelen alle, sanoo Tamminen.

Kuoroa säestävät Kajaanin ja Kuhmon yhdistetyt puhallinorkesterit. Ennen sunnuntaista konserttia yhteisiä harjoituksia on ollut kolme, joiden lisäksi kuorot ja orkesterit ovat harjoitelleet yksittäin.

Konsertissa on mukana 80 mieslaulajaa ja 60 lapsilaulajaa sekä orkesterin jäsenet päälle. Tämä tarkoittaa yhteisharjoituksissa monen muunkin asian kuin laulamisen ja soittamisen huomioimista.

Ari Tamminen
Kapellimestari Ari Tamminen uskoo konsertin onnistumiseen.Arto Loukasmäki / Yle

Tamminen kertoo, että projektin aloittivat Kuhmo-talon käyttöpäällikkönä elämäntyönsä tehnyt Veikko Kilpeläinen ja kuhmolaiset toista vuotta sitten.

– Matkan varrella koottu ydinjoukko on sopinut, mitä kukin tekee ja varaa. Yhteistyö on sujunut kaikkien kanssa hyvin, ja olemme saaneet kaikki puitteet kuntoon, kertoo Tamminen.

Yhteisissä harjoituksissa aikataulutus ja rytmitys ovat tärkeässä roolissa. Ensimmäisen tunnin ajan lapsikuorot, mieskuorot sekä soittajat harjoittelevat erikseen, jonka jälkeen joukko kootaan yhteen.

– Tämän jälkeen aletaan karsia pakettia kasaan ja illan aikana se onnistuu, sanoo Tamminen.

Monipuoliset kuorot

Kajaanin mieslaulajien Harri Komulainen pitää haasteellisena erityisesti konsertissa esitettävää kuhmolaisen klarinetisti Lauri Sallisen Satain vuotten laulut -tilausteosta.

– Neljässä mieskuorossa on paljon iäkkäitä laulajia, joiden nuotinlukutaito ei ole kovin hyvä. Nuottitaitoa tarvitaan tässä teoksessa, koska siinä on paljon taukoja ja uusia lähtöjä sekä eri tahtilajeja. Sitä pitäisi harjoitella paljon, että muistiin jää, miten eri kohdat menevät, paljastaa Komulainen.

Kotipihalta pikkuveljen ja hänen kaverinsa kanssa leikkimästä tavoitettu 11-vuotias Akseli Karppanen on mukana Kuhmon lapsikuorossa. Hän on yksi konsertin 60 lapsilaulajasta ja myös hän pitää Sallisen tilausteosta aika vaikeana. Lapsikuoron harjoituksissa on kiinnitetty erityistä huomiota rytmeihin.

– Ne muut teokset ovat hieman helpompia, mutta se, minkä lapsikuoro esittää, sisältää kolme eri ääntä. Sen vuoksi se on myös aika vaikea, koska pitää pysyä omassa äänessä, ettei lähde toisten äänien mukaan. Omassa äänessä pysyminen on helppoa, mutta kun siihen tulevat toiset äänet mukaan, se on vaikeaa, kertoo Akseli Karppanen ammattilaisen ottein.

Akseli Karppanen
Konserttijännityksen voi taltuttaa ulkona, kertoo Akseli Karppanen. Henriikka Karppanen

Isossa yhteiskonsertissa suurin huomio kohdistuu lapsiin, joille tilanne on uusi ja jännittävä. He tarvitsevat erityishuomiota, koska heitä ei voi käskeä ja harjoituttaa samalla tavalla kuin aikuisia. Kapellimestarin pitää aistia miten lapset lähtevät mukaan uudenlaiseen toimintaan.

– Itse asiassa lapset lähtevät paljon paremmin mukaan kuin aikuiset, sillä lapsilla ei ole asenteissa rajoja tai esteitä ja he lähtevät innolla mukaan. Siitä innostuksesta myös muu porukka ammentaa lisää virtaa, uskoo Ari Tamminen.

Jännitystä ilmassa

Kuhmolaista nuortamiestä hieman jännittää tulevat konsertit, mutta keinoja jännityksen poistamiseen löytyy.

– Olen ulkona, ja sillä tavalla pääsee eroon niistä ajatuksista, paljastaa Akseli Karppanen.

Suuria haasteita on tullut vastaan yhteisten harjoitteluaikojen löytymisessä. Harri Komulainen Kajaanin mieslaulajista uskoo kuitenkin, että asiat saadaan järjestettyä. Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon mieskuorot ovat tehneet yhteisiä projekteja aikaisemminkin, joten kuorot ovat tuttuja toisilleen.

Koko ikänsä musiikkialan ammattilaisena toimineelle Komulaiselle harjoitteleminen kotioloissa on mahdollista. Näin ei ole kaikkien kohdalla.

– Tunnen nuottisysteemit, ja kotona on piano, joten harjoittelu onnistuu. Suurin osa kuorolaisista on sellaisia, jotka eivät pysty harjoittelemaan kotona, eikä kaikista teoksista ole äänityksiä, että pystyisi kuuntelemalla harjoittelemaan, kertoo Komulainen.

Harri Komulainen
Kuorolaulaja Harri Komulainen pystyy harjoittelemaan myös kotona.Arto Loukasmäki / Yle

Kuorojen yhdistäminen yhdeksi isoksi kuoroksi on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa luodaan uusia ystävyyssuhteita.

– Harjoitusten yhteydessä ei jutella, mutta taukojen sekä kuoromatkojen aikana tulee keskusteltua. Varsinkin Kuhmon ja Sotkamon kuorolaista on muodostunut tuttuja ja ystäviä, sanoo Komulainen.

Pitää pysyä omassa äänessä eikä lähteä toisien äänien mukaan.

Akseli Karppanen

11-vuotias Akseli Karppanen on ollut koulussa musiikkipainotteisessa ryhmässä nyt kolme vuotta. Uusia ystäviä nuorimies ei vielä ole kuorolaulun kautta oppinut tuntemaan.

– Olemme olleet oman luokan kanssa, ja kyllä yhdessä tekeminen on ihan kivaa, kun saa olla kavereiden kanssa, kertoo Karppanen.

Lauluja yli 100 vuoden ajalta

Lauluharrastus tuottaa hyvää mieltä varsinkin silloin, kun kokee onnistumisen hetkiä ja saa siitä palautetta.

– On se hienoa, kun konsertin jälkeen tullaan kehumaan. Itselle jää hyvä mieli, kun harrastus tuottaa muillekin iloa, eikä pelkästään itselle, sanoo Harri Komulainen.

Kuhmon ja Sotkamon kuorolaista on muodostunut tuttuja ja ystäviä.

Heikki Komulainen

Konsertissa on esillä lauluja ja musiikkia reilun sadan vuoden ajalta, koska suomalaisten kansallistuntoa oli nostettu pari–kolmekymmentä vuotta ennen itsenäistymistä juuri musiikin ja taiteen avulla. Konsertissa teokset etenevät aikajärjestyksessä kohti nykypäivää huipentuen Finlandia-hymniin.

– Aikajärjestys on punainen lanka. Toinen on se, että piti löytää materiaalia, joka sopii kuorolle ja puhallinorkesterille. Sataan vuoteen mahtuu paljon musiikkia ja taidetta, mutta tämä on sellainen kokoelma, jonka harrastajakuorojen ja orkesterin on helppo omaksua, sanoo kapellimestari Ari Tamminen.

Sadan vuoden soitto -konserttia esitetään loppuvuoden aikana viisi kertaa: Kuhmossa, Sotkamossa, Kajaanissa, Suomussalmella ja Nurmeksessa. Konsertti on saanut Suomi 100 vuotta -statuksen, joka lisää konserttien arvoa.

– On ylentävää olla mukana näin hienossa asiassa, 100-vuotiaan Suomen juhlissa. Se on todella ylentävää, kertoo Harri Komulainen Kajaanin mieslaulajista.

Lue lisää:

Kuoro on monipuolinen ja moni-ilmeinen instrumentti

Kuhmosta New Yorkin kautta kamarimusiikin huipulle – kattila oli klarinetistin ensimmäinen soitin