Opettaja: Vilkkaat lapset tarvitsevat toiminnallista opetusta – "Peli vie mukanaan"

Luokanopettaja Sari Salo yhdistää alakoulussa toiminnallisuuden ja leikin. Myös digitaalisuutta kannattaa hyödyntää leikeissä, hän ohjeistaa.

koululaiset
Luokanopettaja Sari Salo
Millä keinoilla lapset saa keskittymään koulutyöhön? Tätä on pohtinut 25 vuotta luokanopettajana toiminut Sari Salo. Hänen vinkkinsä liittyvät liikkumiseen sekä esimerkiksi liikkumisen ja älylaitteiden käytön yhdistämiseen.

Alajärveläisellä luokanopettajalla Sari Salolla on vastaus siihen, miten vilkkaat lapset saadaan keskittymään koulutyöhön. Salon mukaan opetus pitää muuttaa toiminnalliseksi.

– Oppi menee perille aivan eri tavalla, kun siinä on mukana toimintaa ja liikettä. Tällöin oppiminen on kivaa, Salo kertoi keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä.

Salon kehittämän Peppu irti penkistä (PIP) -metodin ideana on lisätä liikunnallisuutta, pelillisyyttä ja leikkejä oppitunneille. Salo on tehnyt opettajien avuksi kirjan, jossa on yli 150 PIP-menetelmän mukaista keinoa saada lapsi liikkeelle.

Myös uusi opetussuunnitelma kannustaa liikunnallisuuteen.

– Koulussa ei tarvitse istua paikallaan. Me liikumme ja menemme ympäri koulua, Salo kuvailee oppituntejaan.

Äidinkieltä Twisterin avulla, kertotauluja Uno-korteilla

Hänen mukaansa vähäinen uni ja liikkumattomuus vaikuttavat siihen, miten hyvin lapsi jaksaa koulussa keskittyä.

Oma osansa on ruutuajalla.

– Pelimaailmassa kaikki tapahtuu nopeasti, ja elämä on hektistä. Kun lapsi tulee kouluun, hän toivoo, että hektisyys jatkuisi sielläkin. Keskittyminen voi olla vaikeaa, Salo sanoo.

Salon oppitunneilla keskittymisvaikeuksia ei ole. Oppilaat innostuvat, kun esimerkiksi ruotsin tunneilla vaatekappaleiden nimiä opetellaan kivi-paperi-sakset-leikillä, värejä hernepusseja heittelemällä ja kertotauluja Uno-korteilla liikuntasalissa juosten. Myös bingon ja Twister-pelin käyttö liikuttavat Salon oppilaita.

Oppiminen tapahtuu huomaamatta.

– Sekin, joka lyö helposti hanskat tiskiin, voi huomaamattaan harjoitella 45 minuuttia kertotaulua. Peli vie mukanaan, Salo sanoo.

QR-koodeja voi piilottaa ympäri koulua

25 vuotta opettajana työskennelyt Salo kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana opetuksessa on tapahtunut suuri muutos. Hän ei kuitenkaan näe digitaalisuutta uhkana, vaan haluaa hyödyntää sitä.

– Sitä junaa ei voi pysäyttää, joten on parempi ottaa sellainen asenne, että digiä hyödynnetään. Sitä voidaan käyttää hyväksi liikkumisessa, Salo kertoo.

Esimerkkinä tästä toimii viime talvella toteutettu virtuaalinen kuusenhakumatka: Salo lähti metsään oppilaidensa kanssa älylaitteet mukana.

– Kokosimme sabluunan avulla vihreitä kuusia ja kuvamuokkasimme niitä, Salo kertoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi puhelimen kameratoiminnolla skannattavia QR-koodeja voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin, vaikkapa sanaluokkien opettelussa.

– Oppilas liikkuu ympäri koulua ja etsii koodeja. Kun koodin takaa paljastuu oikean sanaluokan sana, oppilas tuo substantiivin luokkaan, Salo kuvailee menetelmää.