Koe uusi yle.fi

Rokotetutkimus rullaa Afrikassa suomalaisvoimin – vapaaehtoinen Kirsi Makkonen "hurahti Beniniin"

Keravalaisen Kirsi Makkosen kesälomasta kaksi viikkoa meni Länsi-Afrikassa matkalla, josta yksi osa oli etelänlomaa ja yksi osa maailmanparannusta. Beniniin lennätetään ensi kesään mennessä vielä satoja suomalaisia.

rokotteet
Benin rokotetutkimus
Kirsi Makkonen tanssi musiikkiryhmän säestyksellä vapaaehtoisten tervetuloillallisella Beninissä heinäkuun alussa.Hans von Schantz

– En minä tiennyt Beninistä etukäteen yhtään mitään. Piti ihan kaivaa Afrikan kartta esiin, että missäs kohtaa se onkaan, kertoo Kirsi Makkonen.

Hän joi viime keväänä aamukahveja kotonaan Keravalla, kun sanomalehdestä sattui silmään juttu suuresta rokotetutkimuksesta, johon haettiin suomalaisia vapaaehtoisia. Makkonen oli aina tuntenut vetoa Afrikkaan mutta ei ollut koskaan tullut lähteneeksi, osin matkojen kalleuden takia. Nyt tilaisuus oli kuitenkin nenän edessä suorastaan tarjottimella.

– Ilmoitin itseni ja mieheni mukaan saman tien, hän sanoo.

Heinäkuussa he olivat jo Guineanlahden rannikolla Länsi-Afrikassa osana ensimmäistä vapaaehtoisryhmää. Kaksi viikkoa kesälomasta meni eräänlaisella yhdistelmämatkalla, jonka koostumuksesta yksi osa oli etelänlomaa ja yksi osa koekaniinina toimimista.

Suomalaisilla vapaaehtoisilla nimittäin tutkitaan uutta ripulirokotetta, jonka tavoitteena on kukistaa etec-bakteeri, yksi kehitysmaiden yleisimmistä lasten ripulitauteja aiheuttavista bakteereista. Ripuliin kuolee vuosittain puoli miljoonaa alle viisivuotiasta lasta.

Jos rokote toimii, sitä voidaan tietenkin kaupata myös vauraan pohjoisen turisteille matkaripulin ehkäisyyn.

Matkakuumetta ja maailmanparannusta

Myös opettaja Kirsi Makkosen syy ilmoittautua kokeeseen oli yhdistelmä matkakuumetta ja maailmanparannusta.

– Tässähän oli mahdollisuus päästä turvallisesti järjestetylle matkalle. Mutta toinen iso kimmoke oli ajatus siitä, että tarkoitus on hyvä, Makkonen sanoo.

Lähtijät maksoivat itse lennot, muu oli tutkimuksen kontolla.

Ensimmäisen ryhmän parikymmentä matkalaista majoitettiin kahteen pieneen hotelliin Grand-Popon kylässä, jossa sijaitsee suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo. Rokotetutkimuskeskus laboratorioineen on rakennettu aivan sen viereen.

Matkalla oli mukana Ylen toimittaja Jussi Nygren, jonka Ripulireissu-videosarja julkaistaan Yle Areenassa alkusyksystä. Nygrenin ensimmäisen jutun matkalta voi lukea Yle Tieteen sivuilla.

Rokotetutkimukseen osallistuneita kuvassa Beninissä pöydän ääressä.
Ensimmäiseen rokotereissuun osallistui myös Ylen toimittaja Jussi Nygren (etualalla), joka kuvasi Yle Areenassa syksyllä julkaistavaa sarjaa. Kuvassa oikealla istuu tutkimuksen vetäjä, professori Anu Kantele.Jussi Nygren / Yle

Uimista, retkiä, rumputunteja

Päällisin puolin Kirsi Makkosen rokotereissu ei juuri eronnut tavallisesta lomamatkasta. Suomalaisten päivät kuluivat hotellin uima-altaalla, kävelyillä rannalla ja retkillä eri puolilla Beniniä.

Ainoa rokotetutkimukseen liittyvä päivittäinen rutiini oli oikeastaan omasta voinnista kertovan terveyskortin täyttäminen, ja lisäksi alkuvaiheessa annettiin yksi ulostenäyte. Muuten sai olla niin kuin parhaaksi näki, kunhan palasi yöksi omaan hotelliin.

Kirsi Makkonen kertoo ihastuneensa matkalla djemberumpuun.

– Siis minä, joka en ole koskaan mitään djembeä soittanut, hän sanoo.

Benin rokotetutkimus
Kirsi Makkonen otti matkansa aikana rumputunteja lyömäsoittaja Gustave Amourilta. Kirsi Makkosen kotialbumi

Lopulta hän kävi paikallisen lyömäsoittajan tunneilla koko lomansa ajan. Suomeen tuotu rumpu oli aiottu tuliaisiksi pojalle, mutta tämä saa olla iloinen, jos saa edes lainata sitä, Makkonen naureskelee.

Päivien mittaan rokotematkalaiset hitsautuivat tiiviiksi ryhmäksi.

Tutkijat arvelivat etukäteen, että mukaan hakeutuisi nimenomaan pariskuntia, mutta yksin matkustavien määrä yllätti, kertoo rokotetutkimusta vetävä infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

– Eräs sanoi, että hän kuvitteli olevansa Beninissä itsekseen ja oli siksi pakannut mukaan paljon puuhaa. Hän ei ollut ehtinyt tehdä niistä mitään, koska olikin ollut hauska kulkea muiden kanssa, Kantele sanoo.

Joukko ihmisiä työntää hiekkaan juuttunutta minibussia Beninissä.
Rokotereissulaisille järjestyi pieni seikkailu, kun rantahiekkaan juuttunutta retkibussia jouduttiin irrottamaan porukalla.Jussi Nygren / Yle

No, sairastuitko?

Kirsi Makkoselle kuten muillekaan vapaaehtoisille ei ollut kerrottu, oliko heille annettu Helsingissä oikeaa rokotetta vai olivatko he mukana vertailuryhmässä. Vapaaehtoisista puolet nimittäin juo tutkimusrokotteen ja puolet lumerokotteen.

Jos vatsa alkoi matkan aikana temppuilla, paikalle piti hälyttää heti mopolähetti, joka ajoi näyteputkilon tutkimuslaboratorioon kylmäsäilytykseen. Mahdollinen etec-bakteeri kun pitää saada nopeasti talteen, koska se ei selviä pitkään näyteputkessa, selittää professori Anu Kantele.

Kirsi Makkosen mukaan matkalle annettu nimi "ripulireissu" piti jossain määrin kutinsa.

– Voi olla, että vajaa puolet meistä sai jotain oireita matkan aikana tai jälkeen, hän sanoo.

Mies ajaa moottoripyörällä Beninissä.
Ripulinäytteet kuskataan laboratorioon pikavauhtia mopolla.Jussi Nygren / Yle

Vaivoihin jaksettiin suhtautua huumorilla: kulttuurikeskus Villa Karoon syntyneet koiranpennut esimerkiksi keksittiin nimetä ripuliin sairastuneiden mukaan.

Makkonen itse oli Beninissä täysin terve, mutta alkoi voida huonosti paluumatkalla Suomeen. Vatsa oli sekaisin viikon verran, mutta näytteistä ei löytynyt mitään, mitä olisi pitänyt erikseen hoitaa, hän muotoilee.

Tutkimusta vetävä professori Kantele sanoo, että Beninissä tähän mennessä olleesta kolmesta ryhmästä jokaisessa osa on sairastunut ripuliin ja osa ei. Rokotteen tehon suhteen tästä ei Kanteleen mukaan voida päätellä vielä mitään.

Tutkijoillakaan ei ole vielä tietoa siitä, ovatko ripuliin sairastuneet niitä, jotka ovat saaneet lumerokotteen. Tämä tieto saadaan vasta, kun kenttäkoe on päättynyt, näytteet on analysoitu ja kaikki tulokset viety tietokantaan.

Lisäksi pitää muistaa, että matkaripulia aiheuttavat monet muutkin bakteerit kuin etec, jota vastaan rokotetta testataan. Ja onpa sekin mahdollista, että liikkeellä on etec-tyyppi, joka ei ole tämän rokotteen piirissä.

Anu Kantele
Professori Anu KanteleAnniina Wallius / Yle

Haloo, kuuleeko Benin?

Professori Anu Kantele oli itse ensimmäisten vapaaehtoisten mukana Beninissä ratkomassa tutkimuksen käytännön ongelmia. Hän sanoo, että ensimmäiset ryhmät ovat opettaneet tutkijoille paljon.

Vapaaehtoiset ovat muun muassa antaneet palautetta joka päivä täytettävästä terveyskortista, ja palautteen perusteella siihen on jo tehty muutoksia.

Suurin osa säädöstä ei ole kuitenkaan liittynyt itse tutkimukseen, vaan aivan muihin pulmiin. Monenlaiset pienet asiat paljastuivat vasta, kun ryhmä oli paikan päällä.

– Miten järjestetään vapaaehtoisten liikkuminen, miten rahanvaihto, miten heidät pidetään nopeasti ajan tasalla, Kantele listaa.

Tutkimuksen tekemisessä kaukana Beninissä on kauniisti sanottuna omat haasteensa, joista suurimpia ovat huonot viestintäyhteydet.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

– Voi olla viikon verran niin, ettei netti juurikaan toimi ja keskustelu on luokkaa "kuuluuko?", Kantele kuvaa kommunikaatiota paikan päällä olevien koordinaattorien kanssa.

Sekin täytyy ottaa huomioon, että tropiikissa on myös muita tauteja kuin ripuli. Ainakaan toistaiseksi kukaan vapaaehtoisista ei ole sairastunut siten, että olisi pitänyt lähteä esimerkiksi paikalliseen sairaalaan.

Kenttäkoe jatkuu ensi kesään asti

Beninissä testattavan rokotteen ruotsalainen valmistaja Scandinavian Biopharma arvioi, että rokote voisi olla markkinoilla jo viiden vuoden päästä. Professori Anu Kantele toppuuttelee hieman ja muistuttaa, että prosessi on pitkä ja monivaiheinen.

Rokotteen kenttätutkimus kestää näillä näkymin vielä vuoden. Ensi heinäkuun loppuun asti Beniniin lennätetään Suomesta kahden viikon välein uusi ryhmä, joihin kaikkiin pyritään saamaan 30 vapaaehtoista.

Syksyn matkoille on vielä paikkoja, ja ensi vuoden vapaaehtoisia ryhdytään valitsemaan vasta tuonnempana. Valintakriteereihin voi tutustua tarkemmin täällä (siirryt toiseen palveluun).

Ensimmäisten joukossa Beninissä käyneelle Kirsi Makkoselle kokemus oli niin voimakas, että sitä on vaikea pukea sanoiksi.

Makkonen vei mukaansa päiväkirjan, jota hän alkoi omien sanojensa mukaan "mahtipontisesti" kirjoittaa. Sinikantisen vihon ensimmäiselle sivulle on kuitenkin piirtynyt ainoastaan lyhyt tekstinpätkä, joka alkaa: "Tämä Afrikka vain tuntuu oikealta."

– Minä olen ehkä höyrähtäneimmästä päästä oleva rokotematkalainen, Makkonen hymyilee.

Uutta ripulirokotetta testataan Grand Popossa.
Grand-Popon rantaa Beninissä.AOP

Hän selittää, että Grand-Popon kylässä oli hänestä hyvä olla. Ihmiset olivat suvaitsevaisia ja avoimia, kommunikoinnissaan hyvällä tavalla suoria, Makkonen kuvailee.

– Kyllä muutkin meidän ryhmässä olivat tyytyväisiä, se on selvä.

Hän kertoo kuuluneensa itse aiemmin siihen koulukuntaan, jonka mielestä mahdollisuuksia pursuavassa maailmassa ei kannata matkustaa kahta kertaa samaan paikkaan.

Grand-Popon kylä Beninissä on tähän sääntöön ensimmäinen poikkeus.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa