yle.fi-etusivu

Suomalaisten kiinnostus kriisinhallintatehtäviin näyttää piristymisen merkkejä – kiristynyt kansainvälinen turvallisuustilanne saattanut lisätä intoa

Viime vuonna kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutui 200 reserviläistä enemmän kuin edellisvuonna.

kriisinhallinta
Juha-Pekka Soinola katselee rauhanturvavarusteita kotonaan
Järvenpääläinen Juha-Pekka Soinola lähtee Lähi-Itään sotilastarkkailijaksi.Juha Kivioja / Yle

Järvenpääläisessä kerrostaloasunnossa kaikki on valmiina lähtöön. Juha-Pekka Soinola on hankkinut viisumin, ottanut rokotukset, ja pakannut kaikki tulevan UNTSO-operaation varusteet siististi matkalaukkuihin makuuhuoneen nurkkaan.

Reissu on Soinolan neljäs. Aiemmin hän on ollut Libanonissa ja Kosovossa kriisinhallintatehtävissä. Tällä kertaa sotilastarkkailijaksi suuntaava Soinola saa tietää lopullisen sijoituspaikkansa vasta saavuttuaan Tel Aviviin.

Seuraava vuosi on toiveissa viettää Israelin ja Syyrian välisellä vyöhykkeellä Golanilla. Myös muut alueet Syyriassa ja Libanon ovat mahdollisia kohteita, mutta vähemmän mielekkäitä Soinolalle.

– Olen jo ollut Libanonissa, joten sinne en halua niin kovasti. Golan on uusi ja erilainen paikka, paljon rauhattomampi. Oman ammattitaidon kannalta se olisi kiinnostavin kohde.

Kriisinhallintehtävistä haetaan elämyksiä

Suomessa Soinola työskentelee esimiestehtävissä turvallisuusalan yrityksessä. Soinolaa vetää maailmalle uudestaan ja uudestaan halu päästä tapahtumien keskiöön.

– Siellä pääsee maailmanpolitiikan polttopisteisiin ja pystyy seuraamaan mitä kentällä oikeasti tapahtuu. Sekin on iso plussa, että pääsee asumaan toisessa maassa, Soinola sanoo.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tuore kysely operaatioihin lähteville kertoo, että kriisinhallintahenkilöstö painottaa lähdössään muita kuin maanpuolustukseen ja taloudellisiin seikkoihin liittyviä syitä.

Kyselyyn vastasi vajaat 200 Libanonin operaatioon vuonna 2016 lähtevää reserviläistä ja ammattisotilasta.

YK-baretti
Juha Kivioja / Yle

Kriisinhallintatehtäviin lähtevien reserviläisten tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi nousivat elämyksellisyyteen liittyvät asiat.

– Halu tutustua vieraisiin maihin ja kulttuureihin sekä halu tehdä jotain merkityksellistä, selittää tutkija Jenni Harala Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.

Ammattisotilaiden lähdön taustalla oli reserviläisiä useammin ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvät seikat.

Halu lähteä ja tehtävien määrä vähentynyt

Kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutuvien suomalaisten määrä on romahtanut 1990-luvun kultavuosista. Viime vuonna kriisinhallintatehtäviin hakeutuneiden määrä kuitenkin nousi pitkästä aikaa.

Vuonna 2016 kriisinhallintahenkilöstöön haki 1 908 ihmistä, mikä on reilu parisataa enemmän kuin edellisvuonna. Alkuvuoden perusteella tänä vuonna päästään viime vuoden lukuihin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Maavoimien esikunnan osastoesiupseeri Sami Roikonen arvelee, että 1990-luvun hakupiikkiin ovat todennäköisesti vaikuttaneet naisten pääsy kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin sekä lama-aika.

– Kun kotimaassa ei ollut työtä tarjolla, hakeuduttiin maailmalle. Ehkä silloin kriisinhallintatehtävät koettiin myös houkuttelevammiksi kuin nyt, Roikonen kertoo.

Roikonen myös huomauttaa, että kriisinhallintahenkilöstön tarve on laskenut merkittävästi parissakymmenessä vuodessa. Vuonna 2016 Suomen tehtävävahvuus eri operaatioissa oli yhteensä 553, kun se esimerkiksi vuonna 1993 oli 1 352.

Roikosen mukaan kriisinhallintatehtäviin on toistaiseksi ollut riittävästi halukkaita. Pulaa on aika ajoin tiettyjen alojen osaajista, kuten lääkäreistä ja sairaanhoitajista.

Markkinointi, monipuoliset tehtävät ja kansainväliset kriisit kiinnostuksen kasvun taustalla

Viime ja tämän vuoden piristymistä Roikonen selittää puolustusvoimien markkinointikampanjoilla ja aiempaa monipuolisemmilla tehtävillä, mutta myös sillä, että kansainväliset kysymykset ovat nousseet enemmän esille.

Esimerkiksi Euroopan turvallisuustilanteen muutos ja turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen ovat saattaneet innostaa ihmisiä lähtemään maailmalle.

– Ehkä halutaan mennä katsomaan, mistä esimerkiksi turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen, ymmärtää paremmin sitä kokonaisuutta, Roikonen pohtii.

YK:n sotilastarkkailijan varusteita
Juha Kivioja / Yle

Myös tutkija Jenni Harala näkee, että kansainvälisten kriisien tulo lähemmäksi suomalaisia on saattanut vaikuttaa kriisinhallintatehtäviin hakeutuvien määrään.

– Uutisissa nähdään, mitä muissa maissa kohtuullisen lähelläkin Suomea tapahtuu. Tämä saattaa osalla vedota inhimilliseen haluun auttaa, tehdä jotain asioiden eteen ja tuottaa merkitystä omalla toiminnallaan, sanoo Harala.

"Paikallisista heijastuu elämisen riemu"

Juha-Pekka Soinola oli Libanonissa kriisinhallintatehtävissä syksyllä 2015.

– Libanonissa arvioidaan olevan noin 4,3 miljoonaa asukasta, ja silloin puhuttiin reilusta miljoonasta Syyrian puolelta tulevasta pakolaisesta.

– Se kansa joutui siellä paljon venymään ja kun sitä suhteutti siihen, miten täällä Suomessa turvapaikanhakijoihin suhtauduttiin, niin kyllä se laittoi miettimään.

Tämä syksy valikoitui kuitenkin Soinolan lähdölle käytännön syistä. Soinolan mukaan hänelle alkaa tulla ikää, eikä operaatiossa voi olla mukana ikuisesti. Lisäksi työnantajalta järjestyi vapaata.

Kotimaahan Soinolaa jää odottamaan kaksi poikaa, joista nuorempikin on pian täysi-ikäinen.

– Vaikka olot ovat siellä kurjat, paikallisista heijastuu elämisen riemu. Operaatioissa olen oppinut, mikä on tärkeää, Soinola sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Ilmoitus laukauksista

Lontoon joukkohysteria: Poliisi etsii asemalaiturilla olleita miehiä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät