Missä on Taka-Hikiä? Kaikki sen tuntevat, mutta kukaan ei sitä löydä

Hausjärvellä Karhin kylässä asuva Anna-Kaarina Jaakkola kertoo, että ensimmäinen kirjallinen merkintä ja kuvaus maankuulusta takahikiästä löytyy kirjailijan ja pakinoitsijan Ensio Rislakin teksteistä. Mutta onko Karhin kylä esikuva mielikuvien takahikiälle?

maaseutu
Kottikärry ja harava.
Taka-Hikiä sijaitsee mielikuvissa – ja jossakin päin Hausjärven kuntaa.Petri Lassheikki / Yle

Hausjärvi

Moni luulee tietävänsä, missä sijaitsee takahikiä (siirryt toiseen palveluun). Ja vielä pienellä ja yhteenkirjoitettuna.

Puhekieleen tarttuneella kuvaavalla ilmaisulla tarkoitetaan yleensä jotain jumalanhylkäämää paikkaa, joka on takapajuinen, ei houkutteleva ja joka sijaitsee kaukana.

Joku voi väittää virne suupielessään, että serkkupojan mökki on jossain siellä. Toinen muistaa autonsa hyytyneen korpisuoralle jossain takahikiällä. Ja nuoriso on aina halunnut muuttaa pois sieltä, koska eihän takahikiällä ole mitään.

Vaikka takahikiä siis viittaa takapajuiseen ja syrjäiseen paikkaan, ei nimellä alkujaan ollut kuitenkaan negatiivista sävyä.

Hikiä sijaitsee Hausjärvellä

Etelä-Hämeestä Hausjärveltä löytyy Hikiän taajama. Se sijaitsee Riihimäki–Lahti-radan varrella.

Karttakuva Hikiän seudusta
Hikiä sijaitsee Hausjärvellä Riihimäki-Lahti -rautatien tuntumassa, mutta missä on Taka-Hikiä?Google kartta

Hikiästä pohjoiseen, neljän kilometrin päässä sijaitsee Karhin kylä. Siellä asuva Anna-Kaarina Jaakkola kertoo, että ensimmäinen kirjallinen merkintä takahikiästä löytyy kirjailija Ensio Rislakin teksteistä.

Rislakki kirjoitti muun muassa pakinoita Valentin-nimellä. Anna-Kaarina Jaakkola pitääkin todennäköisenä, että koko ilmaisu takahikiä olisi Rislakin keksimä.

Rislakki tuli maatalousharjoittelijaksi Anna-Kaarinan miehen Antti Jaakkolan isovanhempien tilalle 1920-luvulla.

– Ensio tuli Helsingistä Hikiän kautta Hikiän taakse, eli Taka-Hikiään. Ja se nyt sattui olemaan Karhin kylä, Jaakkola kertoo hymyillen.

Vai olisiko Taka-Hikiä sittenkin muualla?

Hausjärven kunnan palveluksessa aikoinaan 35 vuotta työskennellyt Hannu Mäkelä sekoittaa soppaa nostamalla esiin myös vaihtoehtoisen syntykertomuksen ja -paikan Taka-Hikiälle.

Ensio tuli Helsingistä Hikiän kautta Hikiän taakse, eli Taka-Hikiään.

Anja-Kaarina Jaakkola

Mäkelä kertoo, että nykyisen Hausjärven kunnan eteläosassa, Hyvinkään ja Mäntsälän rajalla oli aikoinaan Hikiä-kylän takamaita, enklaaveja. Hän epäileekin, että termi takahikiä olisi voinut tarkoittaa näitä takamaita.

1980-luvulla Ylen toimittaja Miki Wallenius työskenteli edesmenneessä Riihimäen Sanomissa. Hän muistelee kierrelleensä pari päivää Hannu Mäkelän mainitsemilla seuduilla. Nuoren toimittajan tehtävänä oli löytää Taka-Hikiä.

– Kyselin matkan varrelle osuneilta tilallisilta, että olenko nyt Taka-Hikiällä. Vastaus oli aina vähän savolainen tyyliin: ei se tässä ole, mutta aja pari kilometriä tuohon suuntaan. Siellä taas todettiin, että aja kolme kilometriä takaisin. Taka-Hikiä tuntui olevan vähän kuin sateenkaari, jonka päätä ei koskaan löydä, mutta lähellä ollaan.

Maanmittauslaitoksen karttasovellus muuten löytää yhden Taka-Hikiäksi nimetyn talon – Lohjalta.

Kirjailijan varren piti vahvistua maatöissä

Takaisin Ensio Rislakkiin, joka siis puki ensimmäisen kerran takahikiä-sanan paperille.

Anna-Kaarina Jaakkolan mukaan Rislakki ei tarkoittanut takahikiä-sanonnallaan mitään pahaa.

– Rislakki ei pitänyt Karhin kylää mitenkään takapajuisena, vaan tyypillisenä hämäläisenä kylänä, Jaakkola miettii.

Ensio Rislakki syntyi alun perin Hikiän kylällä, niin sanotussa pikkupappilassa.

Hänen isänsä, pastori Hjalmar Svanberg oli ajatellut, että varreltaan hoikka poika vahvistuisi maataloustöissä. Jaakkolan mukaan Ensio Rislakki oli kuitenkin enemmän taipuvainen kertomaan mukavia tarinoita ja teoretisoimaan.

– Rislakki oli hyvin sympaattinen henkilö ja hänestä pidettiin täällä, mutta hän oli hieman teoreettinen, Jaakkola kuvailee.

Tämän vuoksi Rislakille ei annettu aivan samoja töitä kuin muille työmiehille. Pelkona oli, että hän olisi voinut vahingoittaa itseään tai muita.

Tämä käy ilmi myös Rislakille kirjoitetussa työtodistuksessa, jossa lukee, että herra Ensio Rislakki on ollut tilaisuudessa osallistua maatilan töihin.

Jaakkola kertoo, että Rislakki teki kuitenkin jonkin verran tilan töitä. Rislakki itse kirjoitti muun muassa välpänneensä perunoita ja ajaneensa lantaa Pekka-hevosella.

Taka-Hikiä-kylttiä ei haluta Karhin kohdalle

Oliko siis Hausjärven Karhin kylä esikuva mielikuvien takahikiälle?

Nainen pihakeinun edessä.
Anja-Kaarina Jaakkola tietää, ettei Karhin kylä ei ollut takapajuinen paikka 1920-luvulla.Petri Lassheikki / Yle

Karhin kylän historia ulottuu 1300-luvulle. Kylä ei Anna-Kaarina Jaakkolan mukaan ollut mitenkään erityisen takapajuinen 1900-luvun alussa.

Esimerkiksi kylän maatalous oli varsin edistyksellistä. Karhin kylä oli myös hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hämeenlinnasta Helsinkiin johtava tie kulki aikoinaan kylän kautta.

Jaakkolaa Rislakin nimikeksinnön myöhemmin saama negatiivinen sointi ei harmita.

Silti hän arvelee, että tien varteen ei kannata pystyttää Taka-Hikiä-kylttiä. Muut karhilaiset eivät välttämättä ole samaa mieltä asiasta.

Taka-Hikiän vaari oli kunnan pr-henkilö

Voisiko Taka-Hikiä olla Hausjärvelle markkinointiväline?

Hausjärven entinen kunnanjohtaja Hannu Mäkelä kertoo, ettei takahikiää ole juuri hyödynnetty kunnan markkinoinnissa.

Hausjärvi-seura valitsi aikoinaan kahden vuoden välein Taka-Hikiän vaarin, jonka kunniavirkaan kuului kunnan tunnetuksi tekeminen, edustaminen ja esiintyminen erilaisissa tilaisuuksissa.

Hannu Mäkelä muistelee, että perinne olisi lopahtanut 1990-luvun lamavuosien myötä.

Olen usein käyttänyt nuorimman veljeni paikalle antamaa nimitystä Bakre Svettböle.

Anja-Kaarina Jaakkola

Ja jotta Taka-Hikiän paikka vieläkin hämärtyisi, lainataan vuoden 1994 Helsingin Sanomia. Marraskuussa lehti kirjoitti Taka-Hikiän vaariksi valitusta Jorma Lemonkalmasta. Artikkelin mukaan Taka-Hikiä sijaitsi Pönkäsen autokorjaamon kohdalla.

Hausjärvellä järjestettiin aikoinaan jopa ideakilpailu takahikiän ympärille, mutta siitä ei oikein tuloksia syntynyt.

Bakre Svettböle kuulostaa komeammalta

Jaakkolan tilan emäntä Anna-Kaarina kutsuu silti jatkossakin vieraat ylpeänä tervetulleiksi Karhin kylään eli Taka-Hikiälle, tai niin kuin hän paikan ruotsiksi ilmaisee – Bakre Svettböleen.

– Olen usein käyttänyt nuorimman veljeni paikalle antamaa nimitystä Bakre Svettböle, sen vuoksi, että se kuulostaa paljon komeammalta.