Koululaisten avokonttorissa 90 lasta opiskelee samassa nurkkauksessa – "Värikästä, siistii ja outoo"

Uudenlaista oppimista tuetaan uudenlaisilla koulurakennuksilla. Ideana on tuottaa yhteiskuntaan itseohjautuvia ja uteliaita aikuisia.

Koulutus ja kasvatus
Oppilaat työskentelevät uudenlaisessa opetusympäristössä.
Vanhempia mietityttää, huomataanko erityislapset suuressa ryhmässä. Pontuksen koulussa yhdessä solussa opiskelee noin 90 lasta.Kari Kosonen / Yle

LappeenrantaUuden Pontuksen koulun pihamaalla käy kova kuhina koulun aloitusaamuna, kun opettajat, oppilaat ja lasten vanhemmat odottavat jännittyneinä uuden alkua.

Aiemmista syksyistä tämänkertainen koulualoitus eroaa siinä, että nyt ei ole enää käytössä pulpetteja, ei luokkahuoneita ja kirjojakin on vain vähän. Nyt luotetaan lasten luonnolliseen uteliaisuuteen.

Oppilaat työskentelevät uudenlaisessa opetusympäristössä.
Pulpettien tilalla ovat kaapit, joihin omat tavarat voidaan laittaa. Nimilappujen teko tulee tarpeeseen, sillä ryhmässä on kaikkiaan 90 oppilasta.Elli Sormunen / Yle

Uuteen Pontuksen kouluun yhdistettiin lähiseutujen neljä pienempää koulua. Kaikkiaan oppilaita on noin 330.

Uudessa koulussa ei ole luokkahuoneita vaan soluja, kaikkiaan neljä kappaletta. Viherniitty-nimisessä solussa opiskelevat 1-., 3.- ja 5.-luokkalaiset.

Meteli ja vilske ovat melkoiset, kun solun 90 lasta kirjoittavat nimilappujaan. Lapuille on käyttöä, sillä jokaisen nimen muistaminen on alkuun mahdoton tehtävä sekä lapsille että opettajille.

– Eiköhän nimet jouluun mennessä opita, huikkaa yksi luokanopettajista toiminnan keskeltä.

Pontuksen koulun uudet opetustilat.
Opetustilat ovat värikkäitä ja mielenkiintoisia. Liitutaulut ja piirtoheittimet ovat historiaa. Kari Kosonen / Yle

Lapset suhtautuvat eri ikäisiin lapsiiin samassa tilassa hienosti. Tarkoitus on, että isommat voivat neuvoa pienempiä heidän apua tarvitessaan.

– Vähän siistii oli olla pienempien kaa, vähän niinku outoo mut siistii, viidesluokkalainen Elias Haarala sanoo.

"Paljon värikkäämpää eikä oo pelkkää puuta"

Soluissa on tiloja ja nurkkauksia erilaisiin oppimistarpeisiin. Omaa rauhaa saa verhojen avulla ja värikkäät sohvaryhmät jakavat tilaa. Seinillä riippuu värikkäitä magneettijakkaroita, jotka otetaan tarvittaessa käyttöön.

– Kun on neljä vuotta käyttänyt pulpetteja ja kirjoja, niin nyt alkaa tulla semmoinen moderni fiilis. Nyt käytetään älypuhelimia ja tietokoneita, miettii viidesluokkalainen Mikko Maijanen uusia tiloja ja metodeja.

– Aika siistii ja outoo samaan aikaan, pohtii Elias Haarala opetustilaa ympärilleen katsoen.

Oppilaat työskentelevät uudenlaisessa opetusympäristössä.
Opetustilat, solut ovat jaettu useaan opetuspisteeseen. Yksi tiloista on verhoilla erotettu, säkkituoleilla sisustettu nurkkaus.Kari Kosonen / Yle

Eri-ikäiset lapset oppivat toisiltaan

Vanhemmat suhtautuvat uuteen kouluun luottavaisesti. Heidän huolensa liittyy pitkälti erityishuomiota vaativiin lapsiin.

Juha Karhumäki on saattamassa kolmosluokkalaista Jalmaria Pontuksen kouluun. Hän pohtii huomataanko erityistarpeita vaativat lapset isosta joukosta vai hukkuvatko he massaan.

– Kyllä uskon, että erityistarpeet huomataan varsin hyvin. Meillä on täällä niin paljon aikuisia töissä. Lapsia per opettaja on meidän talossa 15. Erityisopettajiakin on yhteensä viisi, miettii laaja-alainen erityisopettaja Johanna Wahlman.

Koulurakennusten uudistusnopeus huimaa

Koulurakennukset eivät ole enää kuin ennen. Uusia, eri puolelle Suomea valmistuneita koulurakennuksia on viime vuosina kuvailtu ilmauksilla: "koulu on kuin pieni kaupunki, torimaisen keskusaukion ympärillä", "tilojen suunnittelua on ohjannut yhteisöllisyys ja ajatus koulukylästä", "kuin monta kyläkoulua yhdessä tilassa".

Perinteisten luokkahuoneiden häivyttäminen on yhteinen tavoite koulurakentamisessa. Tilalle on muotoiltu avoimia ja muunneltavia kokonaisuuksia, jossa eri-ikäiset ja -tasoiset oppilaat opiskelevat omissa ryhmissään.

– Kolmen, neljän vuoden aikana eri puolella maata on kokeiltu monenlaisia erityylisiä oppimistiloja. Kokeillaan, miten tilat parhaiten tukisivat nykyaikaista oppimista, sanoo toisen lappeenrantalaiskoulun, Joutsenon yhtenäiskoulun apulaisrehtori Anu Urpalainen.

Pontuksen koulun ruokala.
Ensimmäisenä koulupäivänä nautittiin koulun ruokalassa jauhelihakastiketta ja perunoita. Ekan päivän kunniaksi oppilaat saivat myös jäätelöt.Kari Kosonen / Yle

Ex-kansanedustaja Urpalainen on arkityönsä ohella jäsen opetus- ja kulttuuriministeriön johtoryhmässä, jonka tehtävä on uudistaa peruskoulua. Hallituksen kärkihankkeeksi nostettu peruskoulun uudistaminen alkoi käytännössä vuosi sitten, kun alakouluissa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Osana uudistusta on koulutilojen rakentaminen ja remontoiminen nykyaikaisten tavoitteiden mukaisiksi.

Urpalainen toteaa, että uudistuksen vauhti on nyt nopeaa.

– Nämä nyt valmistuvat koulut ovat aivan erityyppisiä kuin sanotaan vaikka vielä 5-6 vuotta sitten valmistuneet koulut.

– Itse vierailin Espoossa koulussa, joka oli valmistunut vuosina 2007-2008, ja siellä tehdyt ratkaisut tuntuivat osin jo vanhentuneilta.

Urpalainen muistuttaa, että rakennusten muokkaaminen ei ole itsetarkoitus. Koulurakennuksen oppimisympäristön tehtävä on mahdollistaa uuden opetussuunnitelman mukainen opetus parhaalla mahdollisella tavalla.

Samoilla linjoilla on uusia oppimisympäristöjä tutkinut yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä.

– On vaarallista, jos lähdetään kehittämään rakennuksia arkkitehtuurin pohjalta mutta ei samalla kehitetä oppimisen ja opettamisen käytänteitä, Laru sanoo.

Pontuksen koulu Lappeenrannassa.
Pontuksen koulun opetustilat on jaettu neljään soluun, jotka on nimetty Aurinkolaaksoksi, Lupiinirinteeksi, Viherniityksi ja Saimaanseläksi.Kari Kosonen / Yle

Laru on huolissaan, että modernissa koulurakentamisessa mennään arkkitehtitoimistojen ehdoilla.

– Vaikuttaa siltä, että arkkitehtitoimistoissa on otettu käyttöön yhtenäinen kieli, jolla uusia koulurakennuksia ja peruskorjauksia suunnittelevia kuntia lähestytään.

Yliopistotason tutkimusta avoimen oppimisympäristön pitkäaikaisesta käytöstä ei Suomessa kovin helposti löydä. Aikuisten työelämässä yleistyneitä avokonttoreita sen sijaan on tutkittu.

– Aikuisten työelämästä on olemassa tutkimusnäyttöä, että monitilatoimistoissa työskentely ei ole pelkästään positiivinen kokemus. Minusta nämä avoimet oppimisympäristöt muistuttavat paljon avotoimistoja. Lasten maailmaan suunniteltuja monitilatoimistoja, Laru sanoo.

Opettajat lepäävät sivuraiteella

Lappeenrannan Pontuksen koulussa, Lupiinirinteen-solussa tunnelma on seesteinen. 90-päinen lapsijoukko kuuntelee opettajaa korva tarkkana. Kun opettaja neuvoo tutustumaan opetustilaan ääneti, lapset tottelevat mukisematta.

Soluissa on keskimäärin 4-5 opettajaa. Näin ollen opettajan työ ei ole enää yksinäistä puurtamista luokkahuoneen edessä vaan opettajat opettavat kaikkia lapsia tukien myös toisiaan.

– Jokainen lapsi etenee oman oppimissuunnitelmansa mukaan. Meillä tehdään viikkosuunnitelmia niin, että oppilaat saavat itse valita, mitä he haluavat oppia ja miten opetus etenee. Meidän opettajien tehtävä on huolehtia, että viikkosuunnitelmaan tulee tarpeeksi asioita ja oppiminen etenee, kertoo uudesta opetustavasta luokanopettaja Outi Susimaa-Laitinen Pontuksen koulusta.

Pontuksen koulun ulkoliikuntalaitteita.
Toiminnallinen ja suunniteltu välitunti hienossa pihassa kestää puolituntia koulupäivän keskellä. Myös ympäröivää metsää ja luontoa hyödynnetään opetuksessa ja välitunneilla.Kari Kosonen / Yle

Pontuksen uudessa koulussa ei opettajat pääse enää pakoon opettajanhuoneeseen vaan "Sivuraide"-nimisessä opettajien tilassa on lasiset seinät, jonne oppilaat näkevät. Myös opetustiloissa on opettajille oma nurkkaus. Eräs opettaja huikkaakin, että on hienoa, että lapset voivat nähdä sen, että välillä opettajakin voi nostaa jalat pöydälle.

Juttua korjattu 11.08.2017 klo 12.57: Jutussa kerrottujen yhdistettyjen koulujen määrä sekä solussa olevat eri luokka-asteet.