Talousviisaat Holmström ja Wahlroos: Demokratia on kriisissä ja tragedioitakin voi tulla – katso koko keskustelu

Suomalaiset työskentelevät häviävissä ammateissa ja heidän koulutuksensa heikkenee, synkistelivät taloustieteen nobelisti Bengt Holmström ja liikemies Björn Wahlroos torstaina Finlandia-talolla.

Talouselämän vaikuttajat
Uutisvideot: Talousgurut synkkinä Suomen näkymistä
Uutisvideot: Talousgurut synkkinä Suomen näkymistä

Bengt Holmström ja Björn Wahlroos keskustelivat niin taloudesta, vapaakaupasta kuin demokratiastakin kauppakamarien satavuotisjuhlassa torstaina. Katso koko keskustelu jutun lopusta.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän johdolla käytyä keskustelua kuunteli 1200-päinen joukko yritysjohtajia ja vaikuttajia.

Demokratiasta ja politiikasta: Tragedioita voi olla edessä

Holmströmin mielestä ihmisillä on harhakäsitys, että kehityksessä ei voida ottaa takapakkia.

– Kyllä voidaan. Jopa internet voi loppua lyhyeen, kuten Kiina on näyttänyt.

Kaksikko sanoi olevansa huolissaan viimeaikaisista hyökkäyksistä demokratiaa vastaan eri puolilla maailmaa.

Holmströmin mielestä ei ole ollenkaan epätodennäköistä, etteikö edessä voi olla vielä hyvinkin huonoja aikoja, kuten historiassa usein aiemmin.

– Poliittinen tragedia voi tulla eteen, ja se pitää jotenkin estää.

Hänen mielestään tästä saatiin esimakua Ranskassa, jossa Emmanuel Macron nousi rakettimaisesti tuntemattomuudesta presidentinvaalien voittajaksi.

– Yhtäkkiä hänellä on suurin puolue ja hän on vahvan presidenttivallan johtaja. Voi menettää yöunensa kun ajattelee, että se olisi voinut olla myös joku hitlermäinen ihminen, Holmström sanoi.

Työn muutoksesta: Nykyinen työ on vanhanaikaista

Wahlroos korosti, että nykyisenlaiset tavat järjestää työ eivät ole pysyviä. Siitä syystä tulonjakokin kaipaa uudistamista.

Aiempaan historiaan verrattuna nyt on meneillään teknologinen muutos, joka iskee etenkin alempaan keskiluokkaan.

– Sen työpanos korvataan jollakin yksinkertaisella algoritmillä. Kaikkia töitä ei kohta ole. Näin on käynyt maataloudessa jo aikoja sitten ja näin käy nyt muissakin ammateissa.

Wahlroos nosti esimerkiksi kaupan kassatyöntekijät.

– Suomen suurin työnimike on kaupan kassa. Viiden vuoden sisällä meillä on teknologia, joka ei ainoastaan korvaa heidän työpanostaan, vaan on myös sitä parempi, hän sanoi.

Uusia työpaikkoja syntyy kuitenkin koko ajan lisää, Holmström huomautti.

– Yhdysvalloissa lähes kaikki uudet työpaikat ovat uuden teknologian työpaikkoja. Mutta ne ovat sitten muita ihmisiä kuin nykyisten ammattien tekijät, jotka niistä hyötyvät.

Brexitistä ja EU:sta: Kauppasota käynnissä

Wahlroosin mielestä Britannian ero EU:sta eli Brexit ei ole Euroopalle niin iso asia kuin julkisesta väännöstä voisi päätellä.

– Ei Britannia ole koskaan ollut osa manner-Eurooppaa eikä vapaakaupan kannalta ole tärkeää, onko Britannia Euroopassa vai ei. Vaarallista on ajattelu "Meidän täytyy kostaa heille niin, ettei kukaan muu tee samaa".

Holmström säesti; hänen mielestään EU:ta ei voi pitää väkisin kasassa.

– EU:sta pitää tehdä niin hyvä, että kukaan ei halua lähteä sieltä. EU tekee ison virheen, jos se yrittää läksyttää Britanniaa – sitä paitsi Britannia on jo saanut rangaistuksensa, Holmström sanoi viitaten Brexitistä Britannialle koituvaan taloudelliseen hintaan.

Wahlroosin mielestä Brexit-neuvottelut ovat äityneet jo kauppasodaksi.

– EU käy kauppasotaa Britanniaa vastaan, mikä on ihan järjetöntä. Ei siinä kukaan voita.

Nuorista: Koulutus on romahdutettu

Suomessa keskitytään nyt vain lähitulevaisuuteen, kun tärkeintä olisi tähdätä kauas tulevaisuuteen, talousviisaat arvioivat. Holmströmin mielestä nykyiset keski-ikäiset ovat itsekäs sukupolvi.

– Meidän vanhemmat sotivat ja me olemme nauttineet jälleenrakennuksen eväistä, ja nyt syömme tulevien sukupolvien eväitä, hän sanoi.

Hänen mielestään nuorten tilanteen miettimiseen pitäisi mennä päättäjien energiasta valtaosa.

– Korkeakoulutettujen osuus pienenee Suomessa ja hälytyskellojen pitäisi todella soida.

Nuoret myös roikkuvat talousviisaiden mielestä liian pitkään opinahjoissaan.

– Ei anneta heidän vain roikkua siellä yliopistoissa ja iloita, Holmström sanoi.

Suomalaiset nuoret aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin vanhempana kuin nuoret muissa maissa. Holmströmin mukaan suomalaiselta kestää ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen keskimäärin kolme vuotta siirtyä opintoihin.

– Sen jälkeen opiskelet seitsemän vuotta 4,5 vuoden tutkintoa eli käytät yhteensä kymmenen vuotta 4,5 vuoden tutkintoon, Wahlroos laski.

Suomen tulevaisuudesta: Työmarkkinat joustaviksi

Wahlroos piti Suomen talouden elpymistä vielä melko heiveröisenä.

– Kymmenen vuoden nollakasvun jälkeen on tulossa yksi kasvun vuosi. Näinä kymmenenä vuotena Ruotsi on kasvanut 20 prosenttia. Joka vuosi se siis tekee suhteellisesti 20 prosenttia enemmän bruttokansantuotetta, koska se teki sen kaulan, Wahlroos sanoi.

Hän nosti selvästi suurimmaksi ongelmaksi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman eli sen, että samaan aikaan on työvoimapula ja työttömyyttä.

– Suomesssa on sellaiset sosiaaliturvajärjestelmät, jotka tekevät mahdottomaksi palkkatason hakeutumisen sellaiseksi, että syntyy uusia työpaikkoja.

Hänen mielestään työmarkkinoiden instituutiot – työmarkkinajärjestöt ja työsopimuslait – ovat vanhanaikaisia.

– Ne eivät ole vain eilispäivää vaan 25–30 vuoden takaa, eivätkä ne silloinkaan toimineet.

Holmströmin mielestä Suomessa pitäisi nykyistä paremmin ymmärtää tekoälyn merkitys. Se tekee laitteista niin helppokäyttöisiä, että lapsikin hallitsee ne.

– Kun siihen yhdistää big datan (isot tietomassat) niin hyppäys on valtava. Suomen on mentävä mukaan tähän. Riski poisjäännistä on erittäin iso, Holmström sanoi.

Talousnobelisti Bengt Holmström (vas.) ja Sammon ja Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos.