Koe uusi yle.fi

Ministeri haluaa eroon geenimuunnellusta soijasta: "Erinomaiset mahdollisuudet rypsissä, rapsissa ja härkäpavussa"

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä haluaa ulkomailta tuodun soijan sijasta kotimaisia vaihtoehtoja. Leppä aikoo syksyllä puuttua esityksin viljelijöiden taloudelliseen ahdinkoon kaupan valtaa vastaan.

Geenimuunneltu ruoka
Etelä-Savon peltopäivässä, joka järjestettiin Karilan tutkimuspelloilla Mikkelin Rantakylässä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui Etelä-Savon Peltopäivässä, joka järjestettiin Karilan tutkimuspelloilla Mikkelissä.Teemu Saintula / Yle

Maa- metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) haluaa, että Suomessa luovutaan tuodun geenimuunnellun soijan käytöstä tiloilla.

– En kannata lainkaan, että sitä tänne tulee. Meidän pitää säilyttää omavaraisuus. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet rypsissä, rapsissa ja härkäpavussa ja niin edelleen, joilla me pystymme tätä valkuaisrehuomavaraisuutta kohentamaan. Meidän pitääkin kohentaa, ettei tarvitse näiden ylikansallisten jättien tuotteita täällä käyttää.

Lepän mukaan geenimuunnellun soijan käyttöä ei voida lopettaa kerralla, vaan vähän kerrassaan.

Viljelijöiden ahdinko on vain syvenemässä. Se ei silloin osoita, että vapaaehtoiset järjestelmät toimivat.

Jari Leppä

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kotieläinasiamies Jukka Rantala sanoo, että ulkomailta tuotua geenimuunneltua soijaa käytetään halvan hinnan vuoksi.

Rantala toteaa, että Suomen sikasektorin tavoitteena on ollut puolittaa soijan käyttö nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Rantala tulkitsee Lepän kommentteja niin, että tavoite muuttuu kovemmaksi.

Brasiliasta sioille ja siipikarjalle

Soijaa tuodaan Suomeen Brasiliasta. Soijaa käytetään rehussa, jota syötetään Suomessa enimmäkseen sioille ja siipikarjalle. Soijarehua annetaan jonkin verran myös kasvatetulle kalalle. Soijarehua syötetään eläimille Suomessa Rantalan muistin mukaan noin 150 000 tonnia vuodessa.

Suomessa siipikarja käyttää paljon kuorittua kauraa.

Jukka Rantala

Rantala kertoo, että sikojen soijalla ruokkiminen on helppo korvata esimerkiksi härkäpavulla, rypsillä tai herneillä. Sen sijaan siipikarjan elimistö toimii hieman eri tavalla, joten niillä soijan korvaaminen on hieman vaikeampaa.

Suomessa soijarehua käytetään paljon vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa.

– Suomessa siipikarja käyttää paljon kuorittua kauraa. Sikojen liemiruokinta puolestaan mahdollistaa sikataloudessa elintarvike- ja viljateollisuuden kosteiden valkuaispitoisten sivutuotteiden käytön, Rantala huomauttaa.

Ministeri Leppä kannattaa geenimuuntelua sinänsä.

– En kannata geenimuuntelua kuitenkaan siinä mielessä, jos se lisää kemikalisaatiota.

"Viljelijöiden ahdinko vain syvenemässä"

Ministeri Leppä aikoo puuttua syksyn aikana viljelijöiden talousahdinkoon.

– Elintarvikeketjun oikeudenmukaisempaan toimintaan täytyy saada muutoksia. Heikko kannattavuus ja markkinoiden toimimattomuus on ehkä kaikista akuutein tilanne suomalaisen ruoantuotannon kannalta. Kaikki tehostamistoimet, joita viljelijät ovat tehneet, ovat menneet läpi koko elintarvikeketjun. Mutta viljelijät ei saa siirrettyä eteenpäin kustannustasoa ja kustannustason nousua. Aion tuoda syksyn mittaan ehdotuksia tältä osin julkisuuteen.

Etelä-Savon peltopäivässä, joka järjestettiin Karilan tutkimuspelloilla Mikkelin Rantakylässä.
Moni viljelijä tekee kovasti töitä, mutta se on melkeinpä sama tekisikö ollenkaan. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo syksyllä ehdotuksiaan viljelijöiden taloudellisen aseman parantamiseksi.Teemu Saintula / Yle

Leppä ei vielä kerro ehdotuksiaan. Ministeri kuitenkin korostaa, että kaupalla on näytön paikka.

– Kaupalla ja koko elintarvikeketjulla on vapaaehtoiset järjestelmät, joilla halutaan oikeudenmukaisuutta korostaa. Tulokset tällä hetkellä ovat erittäin vaatimattomia. Viljelijöiden ahdinko on vain syvenemässä. Se ei silloin osoita, että vapaaehtoiset järjestelmät toimivat.

MTK:n Rantala on mielissään ministerin kommenteista.

– Ruoan hintahan ei ole ongelma, vaan se, että tulot eivät jakaudu ruokaketjussa oikeudenmukaisella tavalla.

"Biologia vielä ratkaisee toivon mukaan"

EU:n uusi tapa päästöjen laskemiseksi ei miellytä Leppää. Uusien lukujen mukaan saisi hakata metsää suunnittelemaansa vähemmän.

Lepän mielestä politiikka jyrää asiassa luonnontieteet.

– Luonnontieteellisestä nielusta, jota metsät edustavat, ei voi tulla poliittista tai laskennallista päästöä. Olen toiveikas sen suhteen, että biologia vielä ratkaisee toivon mukaan tämän. Kun tiedämme sen, että haluamme korvata uusiutumattomia luonnonvaroja uusiutuvilla.

Kaikkea kohtuudella. Se on paras oppi, minkä Arvo Ylppö on aikoinaan lanseerannut.

Jari Leppä

Lepän mielestä Suomi on tehnyt hyvää työtä vuosikymmeniä.

– Kysymys on siitä, saammeko me käyttää sen hyvän, jota me olemme metsänhoidolla metsien lisäkasvun osalta aikaansaaneet kuudessakymmenessä vuodessa. Olemme kaksinkertaistaneet metsien kasvun ja samalla kaksinkertaistaneet hiilensidontakyvyn.

Kaikkea kohtuudella tyttärellekin

Lepän tytär aloitti haastattelupäivänä esikoulun. Leppä on ollut julkisuudessa esimerkiksi ehdotettua lihaveroa vastaan. Ministeri toivoo, että hänen lapsensa söisi esikoulussa monipuolista ruokaa.

– Kaikkea kohtuudella. Se on paras oppi, minkä Arvo Ylppö on aikoinaan lanseerannut. Siitä meidän pitää pitää kiinni, niin pienet kuin isommatkin ihmiset.