Koe uusi yle.fi

Budjetista rahaa oleskeluvatta jääneille – tähän mennessä hätämajoitusta tai ruoka-apua hakenut vain harva

Valtion talousarvioehdotuksessa varattu 5,3 miljoonaa riittää 700–1 500 ilman oleskelulupaa maassa olevan kiireellisiin sosiaalipalveluihin.

turvapaikanhakijat
anonyymi henkilö porttikongissa
Antti Kolppo / Yle

Valtio pyrkii vastaamaan kuntien huoleen maassa ilman oleskelulupaa olevien aiheuttamien kustannusten kasvusta. Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2018 on varattu 5,3 miljoonan euron arviomääräraha kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin.

Kustannuksiin luetaan tilapäinen majoitus, ruoka ja välttämättömät lääkkeet.

Aiemmin valtio ei ole erikseen korvannut kunnille ilman oleskelulupaa maassa olevien kiireellisiä sosiaalipalveluja, vaan ne ovat sisältyneet kunnan peruspalvelujen järjestämiseen maksettavaan valtionosuuteen. Valtionosuus on noin 25 prosenttia kaikista kuntien peruspalveluista.

Ensi vuodesta lähtien valtio korvaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kiireelliset sosiaalikulut kunnille kokonaan. Kunnat ja kuntayhtymät hakevat korvausta Kelasta.

Valtio korvaa edelleen myös kunnalle aiheutuneet kustannukset maassa ilman oleskelulupaa olevien kiireellisestä sairaanhoidosta.

Kuntaliitto rahaan tyytyväinen

Kuntaliitto on uudistukseen tyytyväinen. Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen sanoo, että täyskustannuskorvaus oli se, mitä liitto halusikin (siirryt toiseen palveluun).

– Kustannukset ovat tähän asti kaatuneet lähinnä kuntien maksettavaksi eikä valtio ole korvannut sitä, ja tämä asia haluttiin korjata, selittää Häkkinen.

Huolta Häkkisen mukaan kunnissa kuitenkin aiheuttaa se, että raha on kohdistettavissa ainoastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kireellisiin sosiaalipalveluihin. Esimerkiksi rekisteröimättä yli kolme kuukautta Suomessa oleskelleille Romanian tai Bulgarian romaneille valtiolta ei voi hakea korvausta.

Linjaus ainoastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kiireellisten sosiaalipalvelukulujen korvaamisesta perustuu maahanmuuton ministerityöryhmän toimenpidesuunnitelmaan (siirryt toiseen palveluun), jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on määritelty "laittomasti maassa oleskeleviksi".

Raha riittää ensi vuonna 700–1 500 ihmiselle

Tarkkaa tietoa Suomessa ilman oleskelulupaa olevien määrästä ei ole.

Keskusrikospoliisin tietojen mukaan heinäkuun lopussa vastaanottokeskuksista oli kadonnut 5 300 turvapaikanhakijaa. Poliisi ei ole osannut arvioida, kuinka suuri osa heistä on poistunut Suomesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Mikko Nygårdin mukaan talousarvioesityksessä mainitun 5,3 miljoonan euron on laskettu riittävän väliaikaisen majoituksen, ruokailun ja välttämättömien lääkkeiden tarjoamiseen 700–1 500 ihmiselle.

– Arvio on tehty varovaisuusperiaatteen mukaan. Tämä voi olla hyvinkin ylimitoitettu ainakin nyt ensimmäisenä vuonna. Veikkaan, että käyttö jää suhteellisen vähäiseksi ainakin alussa.

Arviomäärärahaa voidaan myöntää tarpeen vaatiessa myös lisää.

Nygård kertoo, että majoitustarpeen on katsottu kohdistuvan etenkin talvikuukausille. Ruokailu- ja lääkekustannusten on puolestaan laskettu kohdistuvan ympäri vuoden.

Yhden ilman oleskelulupaa maassa olevan vuorokausikustannusten on arvioitu ministeriön laskelmissa olevan noin 47 euroa.

Toistaiseksi vain yksittäistapauksia, mutta määrän uskotaan kasvavan

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi maahanmuuton ministerityöryhmän pyynnöstä aluehallintovirastoilta selvitystä "laittomasti maassa oleskelevien käyttämistä julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista". Alkuvuoden tilannetta kartoittavan kyselyn perusteella vain yksittäisiä maassa ilman lupaa oleskelevia oli hakeutunut kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvoksen Viveca Arrheniuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutuvien määrän uskotaan kuitenkin kasvavan.

– Alkuvuodesta ei ollut tullut vielä niin paljoa kielteisiä päätöksiä. Meidän näkemyksemme mukaan tapausten määrän olisi pitänyt lisääntyä kevään ja kesän aikana, Arrhenius sanoo.

Arrheniuksen mukaan kunnat ovat hoitaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kiireelliset sosiaalipalvelut tähän asti asianmukaisesti.

Kiireellisten sosiaalipalvelujen valtion korvauksesta on tarkoitus säätää sosiaalihuoltolaissa (siirryt toiseen palveluun).