Kaikki koulut digiloikkaavat nyt, mutta Kuopiossa oltiin vauhdissa jo pari vuotta sitten – "Taidot ovat karttuneet koko ajan"

Opettajien digitaitojen parantaminen asettui viime vuonna hallituksen kärkihankkeisiin. Kuopiossa digimentorointi aloitettiin jo ennen kuin digistä tuli kärki.

Digiloikka
Opettajat opettelevat ohjelmoimaan pöydän ääressä.
Opettajien digitaidot ovat OAJ:n kyselyn mukaan kaksijakoiset. Noin puolet kertoo omaavansa hyvät tekniset taidot, mutta harva osaa soveltaa digitaalisia välineitä opetuksessa.Sakari Partanen / Yle

KuopioJoku ottaa kaverikuvan tabletilla ja herättää sen henkiin eläväksi 3D-kuvaksi. Toinen tutkii erilaisia verkko-oppimisympäristöjä, jossa voidaan jakaa ja muokata tekstejä yhdessä oppilaiden kanssa. Kolmannessa pisteessä ohjelmoitu drone lentää ja kiepsahtaa 360 astetta ympäri.

Luokassa olevat nauravat. Näky on kuin aikuisten puuhapäivästä, vaikka kyse on monelle lähes peikoksi muodostuneesta asiasta. Digiloikasta.

Meneillään on opettajille tarkoitettu tunti, jossa opetellaan digitaalisten opetuslaitteiden käyttöä. Erilaiset verkko-oppimisympäristöt, ohjelmointi ja verkkopalvelut ovat osa opettajan arkea tänä päivänä.

– Välillä tulee kysymys, että mihin näitä tarvitaan, mutta ymmärretään, että nyky-yhteiskunnassa ei pärjää, jos ei hallitse näitä. Aina vika ei ole asenteessa, vaan kyse voi olla siitä, että tarvitsee teknistä apua, kertoo Kuopion perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikkakoordinaattori Jarno Bruun.

Opettaja esittelee dronea.
Kuopion perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikkakoordinaattori Jarno Bruun vie digitaalisten työkalujen opettamisen opettajien oppitunneille. Sakari Partanen / Yle

Bruunin mukaan vastarinta on pienentynyt viimeisen kahden vuoden aikana, kun Kuopiossa on ollut käytössä opettajien digimaailmaan perehdyttämisessä mentorointimalli. Mallin mukaan perusopetuksessa on ollut kolme kiertävää tukihenkilöä, mentoria, jotka ovat kiertäneet kouluilla.

Bruun on yksi Kuopion kaupungin kolmesta mentoriopettajasta.

Hallituksen Uusi peruskoulu (siirryt toiseen palveluun) -hankkeen ja rahoituksen myötä Kuopion kouluissa aloittivat nyt syksyllä nimetyt tutoropettajat.

Valtion kärkihanke tähtää siihen, että jokaiselta suomalaiselta koululta löytyy tutoropettaja, joka auttaa kollegoitaan digimaailmassa ja uusien pedagogisten ratkaisujen kanssa. Kuopiossa on 50 tällaista opettajaa, jotka toimivat oman työnsä ohella toisten opettajien työparina puolesta tunnista neljään tuntiin viikossa.

Opetus halutaan omalla koululla

Mentoriopettajan työnsarkaa on opettaa vaikka ihan kädestä pitäen opettajaa oppitunneilla digitaalisten välineiden kanssa. Tätä onkin kuopiolaisen Jarno Bruunin työstä 80 prosenttia.

– Joskus olen tunneilla ihan suoraan vetämässä jotain osiota tai joskus vedämme opettajan kanssa yhdessä. Tällöin minun vastuulla on tuoda digitaaliset osuudet mukaan.

Bruun näkee käytännön työssä sen, mikä on esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestön selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) kerrottu. Vain puolet opettajista kokee, että oma digitaalinen osaaminen on sillä tasolla kuin opetussuunnitelman mukainen opetus edellyttää.

Kun tehdään tarkempia kysymyksiä, osuus kaventuu entisestään. Vahvaa on vain tekninen osaaminen eli esimerkiksi erilaisten teknisten laitteiden, sähköpostin ja toimisto-ohjelmien käyttö.

– Siinä miten digitaalisia välineitä hyödynnetään omassa opetuksessa tai oppilaiden työskentelyssä, on vielä huomattavasti isompia aukkoja, Se olisi kuitenkin kaikista tärkeintä osaamista opettajille, erityisasiantuntija Jaakko Salo OAJ:stä valottaa.

Opettaja ottaa tabletilla kuvaa.
Sakari Partanen / Yle

Edelleen samaisen kyselyn mukaan täydennyskoulutusta oli harvoin saatavilla ja silloinkin se kohdistui vain teknisiin taitoihin.

– Usein opettajilta tulee perinteisestä täydennyskoulutuksesta palaute, että koulutuskeskuksissa harjoitellaan intensiivisesti hienoilla välineillä jotain juttua, mutta sen siirtäminen omaan opetukseen on vähän hankalaa. Voi olla erilaiset välineet ja koulutustilanne ei ole aito, Salo kertoo.

Kuopiossa on huomattu, että juuri todelliset opetustilanteet ovat parhaimpia digitaitojen siirtämiseen. Oppiminen on luonnollista, kun ihminen on tuttu ja opetusta varten ei tarvitse lähteä muualle.

– Meillä on ollut mahdollisuus keskittyä välineiden käyttöönottoon ja toisaalta koulujen välillä tieto kulkee helpommin, kun sama ihminen käy useammalla koululla, Bruun kertoo.

Koulut eriarvoisessa asemassa

Kuopion mentorointimalli on pitkällä, mutta se ei ole ainutlaatuinen. Suomen kouluissa on käytössä erilaisia opettajien digiosaamiseen tähtääviä malleja tutoreineen ja mentoreineen, mutta on myös kouluja, joissa tukea digitalisaation kanssa ei ole saatavilla.

Ihan kaikki koulut eivät lähteneet Uusi peruskoulu -ohjelman ensimmäiselle rahoituskierrokselle mukaan.

– Muistaakseni ensimmäiselle kierroksella 60–70 jäi siitä vielä ulkopuolelle, kun kuntia on yhteensä noin 300, Jaakko Salo OAJ:stä arvioi.

Opettajat opettelevat uusien järjestelmien käyttöä.
Sakari Partanen / Yle

Koska toiminta hakee vielä monissa kunnissa muotoaan, ovat toiminnassa olevat mallit herättäneet kiinnostusta. Esimerkiksi Kuopio on ollut esittelemässä malliaan Opetushallituksen kutsumana.

Koska mentorointimalli otettiin Kuopiossa kaksi vuotta sitten, ei Bruunin mukaan ole vielä ei ole saatavilla faktatietoa siitä, miten opettajien digitaidot ovat karttuneet, mutta tuntuma mallin toimivuudesta on positiivinen.

– Sen olen huomannut, että rohkaistumista on tullut ja taidot ovat sitä myötä karttuneet koko ajan.