Kasper Heikkonen löysi erityisammattioppilaitoksesta väylän unelmaansa kohti – "Hissit ovat minun juttuni"

Leikkauspaineiden alla pyristelevissä ammattikouluissa pohditaan, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet pystytään huomioimaan.

ammatilliset oppilaitokset
Kasper Heikkonen haluaa hissiasentajaksi.
Kasper Heikkonen haluaa hissiasentajaksi.Antti Kolppo / Yle

Kasper Heikkonen, 19, on hulluna hisseihin. Hissien teknologia viehättää Heikkosta niin paljon, että vapaa-ajallaan hän käy tutustumassa massiivisiin hissihankkeisiin ja kuvaa niistä videoita sosiaaliseen mediaan.

Heikkonen opsikelee elektroniikka-asentajaksi Keskuspuiston ammattiopistossa Helsingissä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan opinnot ovat syventäneet kiinnostusta hisseihin entisestään.

– Olen haaveillut pienestä pitäen, että pääsisin Koneelle töihin, kun olen aina ollut kiinnostunut hisseistä, siis koko elämäni ajan. Hissit ovat minun juttuni.

Meidän opiskelijoillamme on sekä kognitiivisia että mielenterveyden haasteita. Lisäksi meillä on paljon koulukiusattuja

Keskuspuiston ammattiopiston rehtori Sirpa Lukkala

Keskuspuiston ammattiopisto on erityisammattioppilaitos, jossa on yli tuhat opiskelijaa. Monilla on vaativan erityisen tuen tarve esimerkiksi oppimisvaikeuksista, vammasta tai sairaudesta johtuen. Opetusryhmissä on vain kymmenen opiskelijaa, joita kohden on kaksi aikuista.

– Meidän opiskelijoillamme on sekä kognitiivisia että mielenterveyden haasteita. Lisäksi meillä on paljon koulukiusattuja, kertoo Keskuspuiston ammattiopiston rehtori Sirpa Lukkala.

Keskuspuiston ammattiopisto
Ammatillinen erityisopettaja Kimmo Kotro (oik.) opettaa elektroniikka-asentajaksi opiskelevaa Kasper Heikkosta.Antti Kolppo / Yle

Monet erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat käyvät kuitenkin myös tavallisissa ammattikouluissa.

Espoossa ja Kirkkonummella toimivassa ammattikoulu Omniassa noin viidennes on tällaisia opiskelijoita.

– Meillä erityisopiskelijat pärjäävät usein hyvin työsaleissa muiden kanssa, mutta esimerkiksi matematiikkaa ja äidinkieltä he voivat opiskella myös pienryhmissä. Ilahduttavaa on se, että erityisopiskelijoiden arvosanat työelämäjaksoilta eivät juuri poikkea muista opiskelijoista, sanoo Omnia Koulutuksen rehtori Maija Aaltola.

Ammattikoulujen rooli on muuttunut

Kun oppilaat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, ammattikoulut joutuvat pohtimaan, miten opetuksen arki saadaan sujumaan.

Aaltolan mukaan ammattikoulujen rooli yhteiskunnassa on kokonaisuudessaan muuttunut nuorisotakuun ja siihen kuuluvan koulutustakuun myötä.

– Ennen ei ajateltu, että kaikki otetaan kouluun. Ammattikoulut olivat nimenomaan ammatillista oppimista varten, ja hakijoista valittiin parhaimmat. Nyt perustehtävä on muuttunut. Meille maksetaan siitä, että koko ikäluokka hoidetaan. Yritämme tehdä sen, mutta on selvää, että kaikista ei tule yhtä laaja-alaisia huippuammattilaisia.

Viherrakentamisen artesaaniryhmä harjoittelee kiveysten rakentamista Espoon ammattikoulu Omniassa.
Viherrakentamisen artesaaniryhmä harjoittelee kiveysten rakentamista Espoon ammattikoulu Omniassa.Antti Kolppo / Yle

Koulutustakuu tarkoittaa, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai työpajassa.

Tuen tarve ei aina tule koulun tietoon

Omniassa ongelmatilanteita on tullut silloin, kun opiskelijan erityistuen tarpeesta ei ole saatu tietoa etukäteen. Välillä tämä selviää ammattikoulun opettajille vasta siinä vaiheessa, kun huomataan, että opiskelijan opinnot eivät vain etene.

Aaltolan mukaan ammattikoulujen yhteishaku on monilta osin puutteellinen ja saa aikaan epäkohtia.

– Sitten kun aletaan selvittämään oppilaan papereita, voikin tulla ilmi, että hänen hyvät peruskoulunumeronsa ovatkin mukautetusta opetuksesta eivätkä tavallisesta opetuksesta. Yhteishaussa hän on voinut myös ohittaa tavallisessa opetuksessa olleita, joilla on ollut huonompia arvosanoja.

Työkypärä ja opiskelija
Antti Kolppo / Yle

Peruskoulussa erityistukea saaneet oppilaat voivat hakea sekä tavallisiin että erityisammattioppilaitoksiin. He voivat tulla hyväksytyksi molemmissa ja tehdä sen jälkeen valinnan, kumpaan menevät.

Vanhemmat voivat vastustaa erityisammattioppilaitosta

Joskus vaativaakin erityistukea tarvitseva opiskelija aloittaa opinnot tavallisessa ammattikoulussa. Jos opinnot eivät suju, hänet voidaan ohjata erityisoppilaitokseen. Kaikki eivät kuitenkaan halua vaihtaa koulua, koska erityisammattioppilaitoksissa on vähemmän tutkintomahdollisuuksia kuin tavallisissa kouluissa.

Toisinaan myös opiskelijan vanhemmat saattavat vastustaa lapsensa siirtämistä erityisammattikouluun.

– Se voi olla sellaista itsepetosta, että meidän lapsi pärjääkin tavallisessa koulussa, kun on sinne päässyt, sanoo Keskuspuiston ammattiopiston rehtori Sirpa Lukkala.

Omnian rehtorin Maija Aaltolan mukaan yleisillä ammattioppilaitoksilla ei ole mahdollisuutta tarjota vaativaa erityistä tukea.

– Toivoisin, että tällaiset oppilaat pystyttäisiin ohjaamaan jo opiskelijavalinnassa erityisoppilaitoksiin, koska nuorelle voi olla kova paikka huomata, että hän ei pärjää täällä.

Kunpa vanhemmat ymmärtäisivät, että on lottovoitto, kun nuori pääsee meille opiskelemaan.

Keskuspuiston ammattiopiston rehtori Sirpa Lukkala

Keskuspuiston ammattiopiston rehtorin Sirpa Lukkalan mukaan ammatilliseen erityisoppilaitokseen pääseminen on pikemminkin tukea tarvitsevan oikeus – ei hänen riistämistään.

– Kunpa vanhemmat ymmärtäisivät, että on lottovoitto, kun nuori pääsee meille opiskelemaan. Me pystymme tarjoamaan hänelle pienen opetusryhmän ja sitä tukea, jota hän tarvitsee.

Monet tämän kyllä ymmärtävätkin, sillä Keskuspuiston ammattiopistoon pystytään ottamaan sisään reilusti alle puolet hakijoista. Jos koulussa huomataan, että opiskelija pärjää myös tavallisessa oppilaitoksessa, hänet ohjataan tavalliseen ammattikouluun, jotta erityisopetuspaikka vapautuu sitä kipeämmin tarvitsevalle opiskelijalle.

Vammaisjärjestö pelkää, että vammaiset eristetään

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas on huolissaan siitä, että jos vaativaa erityistukea annetaan vain erityisoppilaitoksissa, se voi johtaa vammaisten ja muiden tukea tarvitsevien opiskelijoiden eristämiseen erillisiin oppilaitoksiin.

Vamlaksen toiminnanjohtajan Pauliina Lampisen mukaan monet vammaiset pärjäävät hyvin tavallisessa oppilaitoksessa, kun heille järjestetään riittävästi tukea.

– Joskus se onnistuu loistavasti, kun koulu ja opettajat haluavat ratkaista ongelmia. Mutta on myös niitä oppilaitoksia, joissa pelätään, että ei pärjätä vammaisen opiskelijan kanssa, tai resurssit eivät riitä. Jos tällä perusteella evätään opiskelu, se on syrjintää, sanoo Vamlaksen toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen.

Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus tehdä valinnat siitä näkökulmasta, mitä hän haluaa opiskella ja mikä häntä motivoi.

Vamlaksen toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen

Järjestö muistuttaa, että Suomi ratifioi viime vuonna YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Se edellyttää, että vammaiset opiskelijat osallistetaan koulutusjärjestelmään kaikilla tasoilla.

– Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus tehdä valinnat siitä näkökulmasta, mitä hän haluaa opiskella ja mikä häntä motivoi.

Lampinen toivoo, että erityisammattioppilaitosten tarjoama yksilöllinen tuki saataisiin jalkautettua joustavasti myös tavallisiin ammattikouluihin.

Leikkaukset lisäävät paineita – rahoitus riippuu tutkinnoista

Leikkauspaineiden alla pyristelevät ammattioppilaitokset joutuvat kuitenkin vähentämään yksilöllistä tukea. Näin tapahtuu myös Keskuspuiston erityisammattioppilaitoksessa.

Vuosi sitten ammattiopiston kuluja karsittiin isoissa yt-neuvotteluissa monien muiden ammattikoulujen tapaan. Nyt Keskuspuiston ammattiopisto tehostaa opetustaan edelleen kasvattamalla opetusryhmien oppilasmääriä kymmenestä kahteentoista.

Ammattikouluilta odotetaan tulevaisuudessa myös opiskelijoiden tehokasta valmistumista ja työllistymistä.

Kukaan ei vielä tiedä, miten uusi rahoitusjärjestelmä tulee toimimaan.

Amke ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen

Tähän saakka ammattikoulujen rahoitus on perustunut pääasiassa niiden opiskelijamääriin. Ensi vuoden alusta lähtien viisikymmentä prosenttia muodostuu perusrahoituksesta. Loput 35 prosenttia määräytyvät suoritettujen tutkintojen määristä ja 15 prosenttia työllistymisestä sekä jatko-opinnoista.

– Kukaan ei vielä tiedä, miten uusi rahoitusjärjestelmä tulee toimimaan. Tilanne on mielenkiintoinen, sanoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen Amke ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen.

Myös Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on huolissaan rahoituksen muutoksesta, jos erityisopetus joutuu sen piiriin. Järjestön mukaan tutkintojen suorittamiseen ja työllistymiseen liittyvä rahoitus aiheuttaa riskin, että tavalliset ammattikoulut eivät enää halua ottaa vastaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita.

"Täällä on hyvä työilmapiiri"

Kasper Heikkonen valmistuu keväällä 2018 elektroniikka-asentajaksi.
Kasper Heikkonen valmistuu keväällä 2018 elektroniikka-asentajaksi.Antti Kolppo / Yle

Vaikka muutoksen tuulet puhaltavat ammattikoulutuksessa, Keskuspuiston erityisammattioppilaitoksessa opiskeleva Kasper Heikkonen on tyytyväinen valitsemaansa tiehen.

– Täällä on hyvä työilmapiiri, mukavia opiskelijoita, opettajia ja ohjaajia. Täältä saa reilusti tukea kaikenlaisiin ongelmiin ja asioihin – siis hyvää palvelua.

Heikkonen valmistuu elektroniikka-asentajaksi ensi keväänä ja uskoo, että saa erityisammattioppilaitoksesta hyvät eväät tulevaisuuteen.

– Tämä on se ala, jolle haluan päästä, ja tätä kautta pääsen kohti haavettani.