Koe uusi yle.fi

Näin tehdään vakuutuspetos – ja jäädään siitä kiinni

Mistä johtuu, että laitteet hajoavat aina lomalla? Yksi syy voi olla, että matkatavaravakuutuksessa ei ole omavastuuta.

vakuutuspetos
Kaksi autoa ajaa sovitusti kolarin
Yle Uutisgrafiikka

Kun lomalainen on ilmoittanut älypuhelimensa varastetuksi tiistaina, mutta lataa sillä vielä torstaina selfien Instagramiin, voi alkaa odotella vakuutusyhtiön yhteydenottoa.

Samoin käy, jos matkailija lisää Fuengirolassa lääkärin antamaan 80 euron laskuun ykkösen eteen.

Luulisi, että kukaan ei ole näin hölmö. Ahneus tekee kuitenkin joillekin ihmisille tepposet.

17 prosenttia Finanssialan Keskusliiton vakuutustutkimukseen osallistuneista sanoo tuntevansa jonkun, joka on tehnyt vakuutuspetoksen.

Suomalaiset ovat vakuutusyhtiön harhauttamisen suhteen kuitenkin vielä rehellistä sakkia. Monissa eteläisen Euroopan maissa tai Isossa-Britanniassa vakuutusvilppi on valtava ongelma, jonka vuoksi vakuutusmaksutkin pyörivät aivan eri summissa kuin täällä.

Finanssialan Keskusliiton laskelmien mukaan jokainen vakuutuksenottaja maksaa meillä vuosittain keskimäärin hiukan alle 50 euroa ylimääräistä vakuutuspetosten vuoksi. Vakuutuspetosten tarkat luvut ovat kuitenkin liikesalaisuuksia.

Sen verran tiedetään kuitenkin, että vakuutuspetosten ”mustalla listalla” on satoja suomalaisia. Listan henkilöillä on poliisin tietoon saakka päätynyt vakuutuspetos viimeisen viiden vuoden ajalta.

Kolme tyyppiä: hölmöt, huijarit ja ammattirikolliset

Vakuutusvilpin taustalla on yleensä ahneus, halu saada pienellä vaivalla rahallista hyötyä.

Vakuutuspetoksia tekevät kaikki yhteiskuntaluokat, mutta ne, joilla rahaa on kaikkein vähiten, tehtailevat vakuutuspetoksiakin muita vähemmän. Syykin on selvä, vähävaraisilla ei yleensä ole vakuutuksia.

Vakuutuspetoksiin syyllistyvät voidaan jakaa kolmeen ryhmään; yksittäiset liioittelijat, suunnitelmalliset toteuttajat ja järjestäytyneet rikolliset.

Yksittäinen liioittelija on yleensä kadottanut arvokkaamman tai uudemman tuotteen kuin oikeasti onkaan. Hän liioittelee tapahtumia ja vaadittavia summia. Kiinni jäätyään hän tunnustaa yleensä heti ja häpeää.

Kolme neljästä vahinkoilmoituksesta tehdään nykyään sähköisesti. Ilmoituksen laadinnan yksinkertaisuus jopa ilman kuittien lähettämistä saattaa aiheuttaa harhaluulon, että kukaan ei huomaa, jos vähän huijaa.

Muut vakuutuksenottajat laativat huijarille ansan

Suurimmilla vakuutusyhtiöillä ollut jo parisen vuotta ollut käytössään data-analytiikkasovelluksia, joita tullaan Suomeen ihailemaan myös muualta Euroopasta.

Dataa vertailevat koneet jaksavat rouskuttaa läpi vahinko- ja muita ilmoituksia vuorokaudet ympäri. Analytiikkaan perustuvalla mallintamisella kone tunnistaa vähäisimmätkin poikkeamat vertailemalla niitä tuhansiin muihin vastaavista tapauksista jätettyihin ilmoituksiin.

Jos asiakas on siis käynyt "tohtori Fuentesilla" Fuengirolassa ja sanoo laskun tehneen 180 euroa, on varmasti moni muukin suomalainen käynyt viime vuosina samoilla seuduilla lääkärillä.

Mikäli "tohtori Fuentes" tai Espanjan aurinkorannikon lääkärit eivät kuitenkaan yleensä laskuta 180 euroa flunssakäynniltä, tulee tästä automaattisesti tieto vakuutusyhtiön virkailijalle. Sen jälkeen vakuutusyhtiö pyytää asiakkaalta lisäselvitystä.

Koska vakuutusyhtiöillä on yhteinen vahinkorekisteri, selviää koneellisesti dataa vertailemalla myös helposti, jos tietyn kansalaisen älypuhelimilla on taipumus joutua varkaiden käsiin tai muuten vain kadota toistuvasti lomamatkoilla.

Työkyvytön pärjäsi voimamieskisoissa

Vaikeampien petosepäilyjen selvittäminen vaatii vielä käsityötä. Jos vakuutuskäsittelijän arvio ei riitä, otetaan seuraavaksi apuun erityiskäsittelijä. Tämä voi siirtää tapauksen tutkijalle. Suomessa on 34 vakuutusetsivää. Heillä on lähes poikkeuksetta poliisitausta.

Henkilövahinkopetoksia tehtaillaan melko vähän, mutta vakuutusyhtiöt joutuvat maksamaan huijareille valtavia summia ansionmenetyksistä.

Suomessakin jää vuosittain kiinni esimerkiksi tekijöitä, joille on maksettu tapaturmaeläkettä vaikka nämä käyvät töissä.

Sosiaalisesta mediasta on tullut näiden tapauksien selvittämiseen merkittävä tietolähde. Kun itsensä telonut laittaa nettiin kuvia menestymisestään voimamieskisoissa, saattaa puhelin pian piristä muistakin kuin onnittelusoitoista.

Juttua varten on pyydety tietoa OP Vakuutuksen liiketoiminta-alueen johtaja Antti Huhtalalta sekä Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaavalta johtajalta Risto Karhuselta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa