Saanko lukea lapsen viestit puhelimesta vaikka väkisin? Lue asiantuntijoiden neuvot neljään esimerkkitapaukseen

Luottamuksellinen viestintä ja viestintäsalaisuus ovat myös lapsen perusoikeus.

Lapset ja nuoret
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kiusaako lapsi Whatsapp-ryhmässä? Mitä teini kavereiden kanssa viikonlopusta viestittelee? Monella vanhemmalla tekee varmasti joskus mieli kurkata lapsen tai teinin kännykkään, jotta pysyisi kärryillä tämän touhuista.

Matkapuhelimella ja sosiaalisessa mediassa lähetetyt viestit kuuluvat kuitenkin perus- ja ihmisoikeutena turvatun viestintäsalaisuuden piiriin, ja tämä oikeus koskee myös alaikäisiä. Huoltajilla on kuitenkin lain mukaan myös oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Siihen sisältyy lapsen ikään ja kehitystasoon sopiva valvonta ja huolenpito. Tämä ei kuitenkaan anna vanhemmalle oikeutta lukea rutiininomaisesti lapsensa viestejä.

Vanhemman on tärkeä tietää lapsensa käyttäytymisestä ja siihen liittyvistä ongelmista, mutta tästä ei seuraa suoraan oikeutta katsoa lapsen viestittelyä.

Suvianna Hakalehto, lapsioikeuden apulaisprofessori

Esitimme neljä kuvitteellista esimerkkitapausta asiantuntijoille, ja pyysimme arvioita, miten kiperissä tilanteissa voisi toimia. Arvionsa antavat apulaisprofessori ja oikeustieteiden tohtori Suvianna Hakalehto Itä-Suomen yliopistosta , mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sekä teini-ikäiset nuoret.

Epäily kiusaamisesta keskusteluryhmässä

Saan puhelinsoiton 10-vuotiaan lapseni koulukaverin vanhemmalta. Hän kertoo, että lapseni kuuluu porukkaan, joka kiusaa hänen lastaan WhatsApp-ryhmässä. Vaadin lastani näyttämään keskustelut, mutta tämä kieltäytyy avaamasta puhelintaan. Lapsi vakuuttaa syyttömyyttään ja vetoaa siihen, ettei minulla ole oikeutta katsoa hänen ja kavereidensa viestittelyä. Onko hän oikeassa? Mitä voin tehdä?

Lapsioikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto:

Vanhemman on tärkeä tietää lapsensa käyttäytymisestä ja siihen liittyvistä ongelmista, mutta tästä ei seuraa suoraan oikeutta katsoa lapsen viestittelyä. Lapsen kanssa tulee keskustella mahdollisesta kiusaamisesta, toisen lapsen vanhempien kertomuksesta sekä siitä, miksi viestit olisi tärkeää nähdä. Kiusaamistilannetta voi varmasti selvittää muutenkin kuin lukemalla lapsen viestit. Ehkä koulukaverin vanhemmat saavat omalta lapseltaan luvan lukea viestittelyketjun? Lapsen hyvinvointi ei tässä vaarannu, vaikka viestiketju jää lukematta.

Jos lapsi olisi syytön, hän varmaan suostuisi näyttämään viestit itsekin.

Anna Lakner, 16 vuotta

Mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja:

Kymmenvuotiaan kanssa asiaa voisi jo yrittää ratkoa keskustelemalla. Voi myös ehdottaa, että viestit katsotaan yhdessä ja asiaa selvitetään yhdessä. Kiusatuksi itsensä tunteva lapsi on jo mahdollisesti näyttänyt viestit omille vanhemmilleen. Lapselle on hyvä painottaa, että kiusaaminen - myös netissä - on aina väärin. Huoltajien ja koulun on hyvä vetää yhtä köyttä lasten vertaissuhteiden myönteisessä rakentumisessa myös digitaalisissa ympäristöissä. Lasta voi myös muistuttaa, että kiusaamistilanteet pitää aina ratkoa aikuisten avulla.

Anna Lakner, 16v:

Mielestäni tässä tilanteessa vanhemmalla on oikeus katsoa lapsensa viestejä. Jos lapsi olisi syytön, hän varmaankin suostuisi näyttämään viestit itsekin.

Saara Kailasalo, 16v:

Pitäisi ehdottomasti jutella ensin lapsen kanssa kiusaamisen vakavuudesta ja sen seurauksista ennen puhelimeen kajoamista. Väkisin ei kannata mennä katsomaan keskusteluja, koska se vain rikkoo vanhemman ja lapsen suhdetta. Mielestäni kuitenkin 10-vuotiaan lapsen vanhemmalla on oikeus vakavassa tilanteessa kajota lapsen puhelimeen.

Alaikäinen ja alkoholi

Epäilen, että 14-vuotias lapseni viestittelee kavereidensa kanssa alkoholin hankkimisesta viikonlopun bileitä varten. Tiedän pin-koodin lapseni puhelimeen. Voinko kurkata puhelimen viesteistä, onko epäilyksessä perää? Voinko tehdä sen salaa, jos lapsi ei anna katsoa niitä vapaaehtoisesti?

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Lapsioikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto:

Yksityisyyden suojaan puuttuminen edellyttää, että se on selkeästi lapsen edun kannalta välttämätöntä kyseisessä tilanteessa. Arvion tästä tekee huoltaja itse, mutta hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin asiassa. Jos keskustelu vahvistaa huoltajan epäilyä, pitää tapauskohtaisesti harkita lapsen turvallisuuden kannalta paras toimintavaihtoehto.

Arvioiko huoltaja, että viestien lukeminen estäisi mahdollisen alkoholin hankkimisen ja johtaisi näin lapsen edun mukaiseen lopputulokseen? Onko lapsen hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto kieltää lasta osallistumasta juhliin, koska lapsi saattaa juoda siellä alkoholia? Ennen päätöstä on joka tapauksessa selvitettävä lapsen näkemys. Se on lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan pakollista, kun tehdään lapsen edun mukaista ratkaisua.

Mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja:

Asiaa kannattaa selvittää ensin kysymällä suoraan nuorelta. Alaikäistä voi kieltää lähtemästä bileisiin, ja samalla tehdä selväksi, ettei hyväksy alkoholin välittämistä alaikäisille. Alaikäisen uskallusta kieltäytyä alkoholista sosiaalisissa tilanteissa on hyvä vahvistaa. Vanhemman on hyvä selvittää ensisijaisesti kysymällä, missä viikonloppua aiotaan viettää ja ottaa yhteyttä nuoren kaverin vanhempaan, jonka kotona juhlat on tarkoitus pitää. Tilannetta kannattaa pohtia myös pidemmän tähtäimen ja avoimen keskusteluyhteyden säilyttämisen kannalta. Mitä yksittäinen puhelimen salaa katsominen voi tehdä lapsen luottamukselle?

Vaikka salaa katsominen ei ikinä paljastuisi, se silti varmasti nakertaa suhdetta lapseen.

Saara Kailasalo, 16 vuotta

Anna Lakner, 16v:

Tämä on mielestäni väärin. Vanhemman pitäisi jutella lapsensa kanssa kyseisestä asiasta, eikä vain mennä hänen puhelimelleen.

Saara Kailasalo, 16v:

14-vuotiaan puhelimesta saattaa löytyä jo jotain henkilökohtaista, kuten puhetta ihastuksesta, ja sitä ei ole tarkoitettu vanhemman silmille. On hyvä säilyttää luottamus lapsen ja vanhemman välillä. Vaikka salaa katsominen ei ikinä paljastuisi, se silti varmasti nakertaa suhdetta lapseen.

Öiset mesekeskustelut

Olen useampaan kertaan yllättänyt teini-ikäisen käyvän öisiä mesekeskusteluja kielloista huolimatta. Hän ei suostu kertomaan, kenen kanssa hän keskustelee, ja sanoo, etten kuitenkaan tunne henkilöä. Epäilen, että kyseessä on aikuinen. Voinko uhata lasta sillä, että vien häneltä kännykän, jos hän ei näytä keskusteluja? Minähän sen kännykän käytön maksankin.

Lapsioikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto:

Täysi-ikäisyyttä lähestyvillä nuorilla itsemääräämisoikeus omiin asioihinsa on suurempi kuin alakouluikäisillä. Teinin hyvinvointi edellyttää riittävää yöunta ja vanhempien tehtävänä on huolehtia tästä, ja tällä perusteella on siis syytä puuttua yölliseen viestittelyyn.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Lapsenhuoltolain mukaan lapsen alistaminen ja loukkaava kohtelu on kielletty. Teini voi iästä ja kehitystasosta riippuen kokea kännykän pois ottamisen loukkaavana. Vanhempien tulee tukea ja edistää lapsen itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen. Suoranaista oikeudellista estettä huoltajan maksaman kännykän poistamiselle lapsen käytöstä ei ole, mutta on toki syytä miettiä, miten tämä vaikuttaa vanhemman ja lapsen luottamukselliseen suhteeseen ja mahdollisuuteen varmistua lapsen hyvinvoinnista jatkossa.

Mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja:

Kännykkä on monelle nuorelle hyvin tärkeä vuorovaikutuksen väline. Kokonaan pois ottaminen voi eristää nuoren monista hänelle tärkeistä sosiaalisista ryhmistä ja vertaisten parista. Jos aikuista huolestuttaa, nuorelle kannattaa kertoa siitä avoimesti, rauhallisesti ja perusteellisesti keskustellen.

Unen takaamiseksi voidaan sopia, että kännykät laitetaan yöksi toiseen huoneeseen kännyparkkiin. Painavasti huolettavassa tilanteessa voi harkita kännykän ottamista aikuiselle yön ajaksi siten, että nuori ensin sulkee sen itse.

Usein käy niin, että kun viestittelyyn ja siihen mahdollisesti liittyvään vieraan aikuisen tai toisen nuoren vallankäyttöön tulee taukoa, nuori saattaa olla valmis myös puhumaan asiasta. Ehkä häntä itseäänkin asia voi vaivata ja öisin jatkuva viestittely tuntua kurjalta. Sitä voi kuitenkin olla vaikea lopettaa, jos toinen osapuoli painostaa ja pitää viestittelyä tärkeänä.

Nuoren mediataitoja ja kykyä toimia paineen alla kannattaa vahvistaa, ja muistuttaa, ettei kukaan saa häiritä tai painostaa toista netissä. Ole turvallinen aikuinen, jonka puoleen nuori tietää voivansa kääntyä ikävissä tai ahdistavissa asioissa.

Saara Kailasalo, 16v:

Uhkailu ei tässä tilanteessa auta ollenkaan. Se saa teinin vaan puolustuskannalle ja vihaiseksi. Kannattaa kertoa avoimesti mikä itseä pelottaa, eli tässä tilanteessa juttelu aikuisen kanssa öisin, ja tämän jälkeen keskustella teinin kanssa aiheesta.

Viestien lukeminen salaa

Näen, kun neljäsluokkalainen avaa kännykkänsä ja pin-koodi jää mieleen. Illalla, kun lapsi on mennyt nukkumaan, huomaan lapsen puhelimen keittiön pöydällä. Lapsi ei juuri itse kerro omista tekemisistään ja haluan pysyä kärryillä hänen elämästään. Avaan lapsen kännykän ja lueskelen hänen viestittelyjään kavereiden kanssa ja tutkin nettisivujen selaushistoriaa. Teenkö väärin?

Lapsioikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto:

Lapsen yksityisyyden suojaan puuttumiseksi ei riitä vähäinen kommunikaatio lapsen ja huoltajan välillä. Viestien lukeminen ilman lupaa voi haitata luottamuksellisen suhteen kehittymistä. Huoltaja ei saa käyttää väärin asemaansa vaan hänen on toimittava lapsen etua toteuttavalla tavalla. Huoltajan toiminta on ehkä inhimillisesti ymmärrettävissä, mutta oikeudellisesta näkökulmasta näistä tapauksista selkein esimerkki lainvastaisesta puuttumisesta lapsen yksityisyyden suojaan.

Lapsen selän takana ei kannata toimia ilman painavaa syytä.

Rauna Rahja, mediakasvatuksen suunnittelija

Mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja:

Lapsen elämässä on tärkeää pysyä mukana, mutta kuulumisia voi kysellä muutenkin. Selaushistorian selailun sijaan lasta voi pyytää näyttämään suosikkikanaviaan ja -tekemisiään, kertomaan ryhmistä ja sivustoista, joilla hän viettää aikaa, keiden kanssa hän netissä keskustelee ja keitä hän siellä seuraa tai ihailee. Kun tätä kysyy syyttelemättä, enemmänkin ystävällisen kiinnostuneena, lapsi voi kertoa asiasta mielelläänkin.

Lapsen selän takana ei kannata toimia ilman painavaa syytä. Pienen lapsen puhelimen pääsy- ja pin-koodit voivat olla sovitusti huoltajan tiedossa. Yhteinen pelisääntö voisi kuitenkin olla, ettei huoltaja katso lapsen kännykkää kertomatta siitä.

Anna Lakner, 16v:

Kyllä, vanhempi tekee tässä väärin. Jos lapsi ei itse suostu kertomaan omista menoistaan paljon, on silloin luottamus vanhemman ja lapsen välillä huono. Olisi tärkeämpää pystyä puhumaan niistä, ilman vakoilua.