Keskiaika herää henkiin Hämeen linnan edustalla – 500 vuotta sitten paikalla vedettiin niskalenkkiä ja juotiin olutta

Keskiaikamarkkinat ovat suosittu tapa vierailla hetken toisessa ajassa ja tunnelmassa.

keskiaika
Viikinkiasuihin pukeutunut mies hurraa kilpi ja miekka pystyssä
Taistelunäytöksistä on tullut nykyään tärkeä osa keskiaikatapahtumia.Studio Monsteriluola / Markus Perko

– Käyköhän kala tänään kaupaksi? Silloin olisi luvassa kakaroille ruokaa. Kyllähän vaimokin ansaitsisi hieman parempaa mekkokangasta, semmoista värjättyä verkaa.

Näin saattoi ajatella Etelä-Hämeessä Vanajan kylässä asuva kalastaja 1400-luvun lopulla. Tuolloin elettiin vielä keskiaikaa ja suuria markkinoita oli muutaman kerran vuodessa ja markkinapäiviä vähintään kuukausittain.

sika paistuu vartaassa
2000-luvullakin maistuu sika.Nina Keski-Korpela / Yle

– Markkinat olivat keskiajalla todella merkittävä asia. Keskiaikana Hämeen linnan pohjoispuolella oli linnakylä, jonne kokoonnuttiin. Isoja markkinapäiviä, kuten Heikin markkinoita oli muutaman kerran vuodessa. Tätä taustaa vasten Hämeenlinnan nykyiset kuukausimarkkinat (torilla) ovat todella hieno perinne, iloitsee Suomen historian dosentti Anna-Maria Vilkuna.

Päälinnassa on pieni seinäkomero, joka on ainoa Hämeen linnan sisätiloissa säästynyt vessa.

Anna-Maria Vilkuna

Parhaillaan kaupungissa on käynnissä jokavuotinen Hämeen keskiaikafestivaali (siirryt toiseen palveluun), joille odotetaan 25 000-35 000 kävijää. Ne pidetään arvoisessaan ympäristössä: linnan edustalla olevassa Linnanpuistossa ja Linnanniemellä.

Tänä vuonna tapahtumarikas viikonvaihde on nimetty ensimmäistä kertaa keskiaikafestivaaliksi ja sen taustalla oleva yhdistys on muutettu osakeyhtiöksi. Hämeenlinnan keskiaikafestivaali on alan toiseksi suurin tapahtuma Suomessa Turun keskiaikamarkkinoiden jälkeen.

Hajuja ja makuja joka lähtöön

Anna-Maria Vilkuna on tehnyt merkittävän työn Hämeen linnan, kaupungin ja Hämeen historian esiin kaivamisessa.

Vilkunan kyky tuoda elävästi esiin keskiajan elämää on tehnyt hänestä suositun luennoitsijan. Vahva tietämys ja tarinankertojan lahjat pitävät kuulijan penkissä.

keskiaikamarkkinoilla mies ratsailla ritariasussa, nainen ryysyissä tuoppi kädessä
Juoppo-Eeva pitää ritareista ja hakeutuu usein turnajaisten tuntumaan häiriköimään herroja.Kirsi Nieminen

– Markkinoilla oli varmastikin satoja ihmisiä. Ensinnäkin linnan henkilökuntaa oli ainakin satakunta ihmistä, ja usein linnassa majoittui toinen mokoma sotilasväkeä. Vanajan kylistä kerääntyi ihmisiä markkinoille laajalti, joten varmasti väkeä oli viisi- tai kuusisataa, pohtii Vilkuna.

Ja mitkä tuoksut ja hajut!

– Jos talonpojat olivat tulleet kauempaa Hämeestä, niin myytävänä oli ainakin eri tavalla säilöttyä kalaa. Lisäksi kauppaa käytiin turkiksista, oluesta ja leivästä. Suuriin markkinatapahtumiin tuli sitten harvinaisempaakin tavaraa, kuten hienompaa verkakangasta, erilaisia tarvekaluja ja turkiksia, kertoo Vilkuna.

Bajamajoja ei keskiaikana tarvittu.

– Itse asiassa päälinnassa on pieni seinäkomero, joka on ainoa Hämeen linnan sisätiloissa säästynyt vessa. Linnan muurissa oli aukko, josta tarpeet ovat sitten pudonneet maahan. Markkinoilla riuku ja tunkio ovat olleet vapaasti käytössä. Hyvin alkeellista siis, kertoo Vilkuna.

Oluen painoarvo oli suuri

Löytyneiden tilikirjojen avulla Anna-Maria Vilkuna on tehnyt paljon Hämeen linnaan liittyvää tutkimusta.

– Tilikirjoista kävi ilmi esimerkiksi se, että linna ei toimittanutkaan kaikkea verona Ruotsin kruunulle, vaan myi osan siemenistä takaisin talonpojille. Talonpojat puolestaan toimittivat verona viljaa takaisin linnalle, kertoo Vilkuna.

Viljakaupan lisäksi oli tarjolla kansanhuveja joka lähtöön.

– Kapakoita oli ja ylipäätään oluella oli vahva merkitys jokapäiväisessä elämässä keskiajalla. Markkinoiden aikaan oli tarjolla vahvempaakin olutta. Oli erilaisia kilpailuja hevosten kanssa, köydenvetoa ja niskalenkin ottamista.

Hetkinen. Niskalenkkiä?

– Siitä on maalauskin Pyhän Ristin kirkossa Hattulassa. Kirkon asehuoneessa on maalaus, jossa tämä voimainkoitos kuvataan, kertoo Vilkuna.

Sivistys kuului tai ainakin näkyi

Nykyajan keskiaikatapahtumassa voi sanoa, että lapset kahlitaan vaunuihin ja aviomiehet vaimon käsipuoleen. Koirat pysyvät kytkettyinä ja hevoset omistajillaan.

Mutta keskiaikana vilskettä riitti ruohojuuritasollakin.

Sieltähän sanontakin tulee; "saa lyödä kuin vierasta sikaa".

Anna-Maria Vilkuna

– Toki eläimet pyrittiin pitämään omissa aitauksissaan, mutta varmasti ne välillä karkailivat. Sieltähän sanontakin tulee: "saa lyödä kuin vierasta sikaa", kertoilee Vilkuna.

Ulkoasusta pystyi 500 vuotta sitten helposti päättelemään, mihin säätyyn henkilö kuului.

– Oliko yllä verkaa vai sarkaa ja paljonko oli turkiksia. Myös jalkineista ja ulkoisesta käyttäytymisestä näki paljon. Aatelislasten koulutukseen kuului käyttäytyminen, liikkuminen ja puhuminen säätynsä mukaisesti. Toisaalta, tapa puhua hienostuneesti saattoi kätkeä ilkeätkin sanat hienompiin sanamuotoihin.

Keskiaikaleikki arvoisessaan ympäristössä

Hämeen keskiaikafestivaali (siirryt toiseen palveluun) kokoaa jälleen tuhansia ihmisiä Hämeen linnan ympäristöön turvalliseen leikkiin keskelle 2000-lukua, aivan kuten tekivät Vanajan kylien asukkaat 1500-luvulla.

viikinkiasuiset miehet taistelevat
Taistelunäytökset tuovat tunnelmaa.Nina Keski-Korpela / Yle

Moni käy kauppaa, ja toinen mokoma hakee arkeensa vaihtelua.

– Erityisesti iloitsen siitä, että tapahtuma tuo hienosti esiin Hämeen seudun pitkän historian ja sen eri kerrokset. Hämeen sydämestä on löytynyt merkkejä, joiden mukaan ihminen on asunut täällä ainakin tuhat vuotta. Suomessa on hyvin vähän vastaavanlaisia seutuja. On hienoa, että historiaa tuodaan tällaisen leikin muodossa esiin, iloitsee Suomen historian dosentti Anna-Maria Vilkuna.