Arvokas kulttuurimaisema pusikoituu Tampereella: "Pispalan tilanne on todella surkea"

Alueen pitkäaikainen asukas pyysi kaupunkia lähettämään raivausohjeita pispalalaisille. Virkamiesten vastaus oli tyly.

ympäristönhoito
Yle Uutiset Pirkanmaa: Tampereen helmi, Pispala pusikoituu
Yle Uutiset Pirkanmaa: Tampereen helmi, Pispala pusikoituu

Timo Järvinen on harmissaan. Hän on asunut Tampereen Pispalassa lähes 60 vuotta ja on nähnyt kaupunginosan hukkuvan puihin ja pensaisiin.

– Tilanne on tällä hetkellä todella surkea. Me haluaisimme takaisin sen vanhan näkymän, mies toteaa.

Auringonlaskut ja veden kimallukset ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta.

Timo Järvinen

Pyhäjärven rannan läheisyydessä asuva Järvinen tietää mistä puhuu. Hän on ottanut valokuvia Pispalasta vuosikymmenten aikana ja näyttää miten maisema on muuttunut.

Yhdessä kuvassa – hänen poikansa Aki Järvisen ottamassa – näkyy viehättävät portaat, joilta avautuu näkymä Pyhäjärvelle. Vuosi on 1991.

– Rappuja taitaa täällä on toistakymmentä mutta luulen, ettei niistä yhdeltäkään näe enää järvelle.

Näkymä Pispalassa sijaitsevilta portailta vuonna 1991
Näkymä Tampereen Pispalassa sijaitsevilta portailta vuonna 1991.Aki Järvinen

Asukkailla halua muutokseen

Timo Järvinen arvelee ongelman johtuvan siitä, että kaikki ovat halunneet istuttaa pihoihinsa näköesteitä. Puiden kasvettua korkeiksi tilanne on hänen mukaansa mennyt liian pitkälle.

– Pispalan harju on mielestäni kun teatterin katsomo ja näytelmä on tuolla järvellä. Auringonlaskut ja veden kimallukset ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta.

Monilla alueen asukkaista olisi halua raivata maastoa. Timo Järvinen kertoo kaataneensa naapurinsa kanssa puita rannasta, minkä nähtyään moni pispalalainen oli pyytänyt tekemään saman omalle tontilleen.

Kaupungin tukeen Järvinen ei liiemmin luota. Hän kertoo pyytäneensä virkamiehiä lähettämään alueen asukkaille raivausohjeita, mutta saaneensa vastaukseksi ettei siihen ole varaa.

Kaksi koulukuntaa

Pispalan asukasyhdistys on Timo Järvisen kanssa samoilla linjoilla. Yhdistyksen puheenjohtajan Katja Walleniuksen mukaan Pispalassa on paljon näköalapaikkoja, joita pitäisi raivata.

– Jos katsoo kauempaa Pispalan harjua, näkee että rinne on nykyään aivan vihreä.

Katja Wallenius, asukasyhdistyksen puheenjohtaja
Pispalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Katja Wallenius löytää pusikoitumiselle monta syytä.Matias Väänänen / Yle

Katja Walleniuksen mielestä olisi hienoa, jos Pispalan talot näkyisivät nykyistä paremmin. Talot houkuttavat ihmisiä alueelle ja antavat kaupunginosalle sen ainutlaatuiset piirteet.

Täällä on puunrakastajia, jotka eivät halua katkaista yhtään oksaa.

Katja Wallenius

Pispalassa on pitkään puhuttu alueen metsittymisestä. Katja Walleniuksen mukaan asukkaat jakautuvat kahteen koulukuntaan.

– Täällä on puunrakastajia, jotka eivät halua katkaista yhtään oksaa. Sitten on ehkä laiskuus, tietämättömyys – puiden kaataminen on myös aika kallista.

Asiasta on keskusteltu

Asukasyhdistys on järjestänyt niin sanottuja puskakävelyitä, joilla on kartoitettu Pispalan pahimpia pöheikköjä. Kävelyihin on osallistunut myös kaupungin edustaja, rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski.

– Kaikki puut jotka Pispalassa kasvavat eivät ole kaupungin hoitovastuualueella. Maisema on aina kokonaisuus, hän toteaa.

Teemu Kylmäkoski myöntää että Pispalasta löytyy osittain puskaa. Hänen mukaansa asukkaiden huoli on vuosien saatossa tullut julki ja että asiasta on paljon keskusteltu.

Maisema on aina kokonaisuus.

Teemu Kylmäkoski

– Tässä on tehty vuosien saatossa paljonkin töitä ja joillekuille se riittää ja toisille asukkaille se ei riitä.

Teemu Kylmäkoski kertoo että hänelle näytetään usein postikortteja 40-, 50- ja 60 -luvuilta. Nykyään maisema on hänen mukaansa aika toisenlainen kuin vanhoissa postikorteissa.

– En ole mitenkään puukammoinen ja puut kuuluvat Pispalaan siinä missä rakennukset, kadut kuin pulterimuuritkin.

Pispala vuonna 1977
Vuonna 1977 järveltä päin otetussa kuvassa Pispalan rinteessä on paljaita läiskiä.Paavo Korhonen
Pispala Ansiokalliolta kuvattuna
Elokuussa 2017 monet Pispalan talot ja näkymät peittyvät pensaiden ja puiden taakse.Matias Väänänen / Yle