Oulun kuuluisan Toripolliisi-patsaan kansalaiskeräyksestä 30 vuotta – patsaiden rahoitus on edelleen kansan karttuisissa käsissä

Erilaiset joukkoistukset ja kansalaiskeräykset ovat yleinen tapa rahoittaa patsashankkeita. Euroja voi kuitenkin olla vaikea saada kasaan, vaikka idea olisi kuinka hyvä.

patsaat
Oulun Toripolliisi patsas.
Oulun Toripolliisi-patsaan rahankeruuta aikanaan organisoinut, silloinen kulttuurtoimenjohtaja Ritva Tienari naurahtaa, että patsas on maksanut takaisin hankintahintansa imagohyötynä moninkertaisesti.Elisa Kinnunen / Yle

Oulun nähtävyytenä lähes ikonisen aseman saavuttaneen Toripolliisi-patsaan rahoitusta puuhattiin aikoinaan kasaan monella eri rintamalla.

Kaarlo Mikkosen veistämä patsas rahoitettiin kaksivuotisella kansalaiskeräyksellä, haastekampanjalla, yleisötilaisuuksilla ja oheistuotemyynnillä. Pronssisia pienoispatsaita myydään Oulussa edelleen.

Tällä hetkellä patsasahankkeita on vireillä Oulussa ainakin kaksi. Rahaa yritetään koota muun muassa Ilmakitarapatsaan toteuttamiseen. Elokuussa käytävät Ilmakitaran MM-kisat ovat maailmalla Oulun ylivoimaisesti tunnetuin yleisötapahtuma.

Patsaiden rahoittaminen on kuitenkin varsin haastavaa.

Esimerkiksi Ilmakitarapatsas-hankkeen puuhamies Soile Suvanto kertoo, että aluksi yritykset olivat kiinnostuneita tukemaan patsashanketta, mutta ajat osoittautuivat taloudellisesti liian tiukoiksi. Pari vuotta sitten varainkeruuta kokeiltiin myös netissä.

Toripolliisi Oulussa.
Oulun Toripolliisi-patsas on turistien suuressa suosiossa. Elisa Kinnunen / Yle

– Me lähdimme keräämään rahaa vähän liian modernilla tavalla, netistä. Se osoittatui haasteelliseksi. Nyt olemme miettineet, pitäisikö käyttää perinteisempiä tapoja, kuten Toripolliisin kanssa tehtiin, Suvanto kertoo.

Tervakaupunki Oululle puuhataan myös Tervansoutajapatsasta. Sen lahjoittavat kainuulaiset. Oulun Seudun Kainuulaiset ry aikoo vauhdittaa varainkeruuta loppuvuodesta.

Etujärjestö: Patsashankkeet syytä kilpailuttaa

Suomen Kuvanveistäjäliiton toiminnanjohtaja Tiina Veräjänkorva arvioi, että erilaiset joukkoistukset ja kansalaiskeräykset ovat yleinen tapa rahoittaa patsashankkeita.

Julkiseen rakentamiseen liittyvä prosenttitaide käsitetään yleisesti laajemmin kuin perinteisinä patsaina, Veräjänkorva huomauttaa.

– Usein paikallisen näköis- tai muistopatsaan hankkiminen perustuu jonkun järjestön tai asiasta innostuneiden aloitteeseen. Tällöin hakkeen puuhaajien on syytä varata aikaa varainkeruuseen, Tiina Veräjänkorva toteaa.

Kuvanveistäjäliitossa painotetaan, että korkean taiteellisen tason turvaamiseksi uudet patsashankkeet olisi hyvä kilpailuttaa. Liiton mukaan myös taidemuseoita olisi syytä konsultoida.

Kutsumenettelyssä taiteilijalla tulisi olla vahvat ansiot jo valmiiksi.

Imagohyöty hintaan nähden moninkertainen

Oulun Toripolliisi-patsas on turistien suuressa suosiossa. Useimmat kuvauttavat itsensä sen vierellä, ja parhaimpina päivinä Toripolliisin kainaloon jopa jonotetaan.

Toripolliisi-patsaan rahankeruuta aikanaan organisoinut, silloinen kulttuurtoimenjohtaja Ritva Tienari naurahtaa, että patsas on maksanut takaisin hankintahintansa imagohyötynä moninkertaisesti.

Tiistaina 15.8. 30-vuotisjuhliaan viettävän patsaan takana oli 80-luvun keskeisiä kulttuurivaikuttajia, muiden muassa silloinen taidemuseon näyttelysihteeri Kaija-Rita Koivisto sekä Kalevan kulttuuriosaston päällikkö Kaisu Mikkola.

– Idea patsaaseen lähti Kaija-Ritalta. Hän vieraili tuttavansa Kaarlo Mikkosen luona ja näki siellä lihavan polliisipatsaan, joka esitti Mikkosen appiukkoa. Silloin syntyi ajatus, jota hän kehitteli Kaisu Mikkolan kanssa.

Patsas on myös kunnianosoitus jo kadonneelle toripoliisitoiminnalle. Oululaiset hokevat edelleen toripoliisin kuuluisaa sanontaa: "Herra on hyvä ja hajjaantuu".