Sipilä: Finnairin toimitusjohtajalle ei olisi pitänyt antaa lisäeläkettä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että olisi torjunut Finnairin toimitusjohtajalle annetun lisäeläkkeen, jos asia olisi tullut hänen pöydälleen. Päätöksen tekemisen aikaan valtion omistusohjaus oli Sipilän vastuulla.

Juha Sipilä
Juha Sipilä
Juha SipiläAleksi Tuomola / Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramolle myönnetyn lisäeläkkeen suhteen olisi pitänyt noudattaa valtion selkeää ohjeistusta, että lisäeläkkeitä ei käytetä valtionyhtiöissä palkitsemiseen.

Sipilä sanoo, että ei ole päätöstä tehtäessä osallistunut sitä koskeviin keskusteluihin eikä tiedä minkälaisia keskuteluja valtioneuvoston omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara on käynyt Finnairin hallituksen kanssa.

Nykyisen omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Mika Lintilän (kesk.) mukaan Finnair ja valtion omistajaohjausyksikkö tiesivät päätöstä tehdessään, että se on valtion kannan vastainen. Valtion ohjeistuksen mukaan yhtiön hallitus voi kuitenkin päättää lisäeläkkeestä, jos yhtiössä on valtion lisäksi muitakin omistajia.

Sipilä ei ota kantaa siihen nauttiiko Heliövaara edelleen virassaan luottamusta. Sipilä katsoo luottamuskysymysten olevan omistajaohjauksesta nyt vastaavan Lintilän asia.

Sipilä torjui palkkiokorotuksia kiky-päätösten perusteella

Koska valtion kantaa ei ole joka paikassa noudatettu, Sipilä ehdottaa, että valtionyhtiöiden yhtiökokouksissa ensi keväänä käytäisiin läpi niiden palkitsemispolitiikka.

– Silloin siinä tulee selkeä läpinäkyvä päätös, jossa päätöksenteossa omistaja on mukana, sanoo Sipilä Yle uutisten haastattelussa.

Sipilän mukaan Lintilä ryhtyy selvittämään voidaanko palkitsemiskäytännöt viedä yhtiökokouksiin.

Sipilä sanoo torjuneensa lukuisan määrän valtionyhtiöiden palkkionkorotuksia toimiessaan omistajaohjausministerinä. Perusteluna on ollut, että palkansaajille vaikeiden kilpailukykypäätösten jälkeen ei ole ollut syytä palkkiokorotuksiin pörssiyhtiöiden hallituksissa.

– Minusta on ollut surullista seurata tätä keskusteluja ja tilastojakin siitä kuinka tämmöisessä tilanteessa, jossa on kuulutettu palkansaajia yhteisiin talkoisiin, niin johto ei näissä samoissa talkoissa ole ollut mukana.

Talouden liikkumavaran Sipilä jakaisi surkeimmassa asemassa oleville

Valtiontaloudessa Sipilä sanoo asettavansa velan lyhentämisen verotuksen keventämisen edelle. Alijäämän pienentäminen on edelleen Sipilän mukaan tärkein tavoite. Myös parempaa työllisyyskehitystä tarvitaan edelleen, että päästäisiin tavoitevuonna 2021 tilanteeseen, jossa valtionvelka ei enää kasva, sanoo Sipilä.

Menopuolella valtion budjetissa ei Sipilän mukaan ole edelleenkään suurta liikkumavaraa. Liikkumavarassa puhutaan kymmenistä miljoonista, ja sen käyttämistä on harkittava tarkkaan, sanoo Sipilä.

– Sikäli kun liikkumavaraa on, niin minusta se pitäisi käyttää niiden aseman parantamiseen, joilla on kaikkein surkein tilanne.

Sipilä mainitsee esimerkkinä takuueläkeläiset, pitkäaikaistyöttömät ja nuorisotyöttömät.

– Työttömyyden tilanne ei ole kehittynyt sillä vauhdilla kuin olisi pitänyt. Nämä ovat niitä keskeisä asioita joihin nyt sitten keskitytään, Sipilä toteaa.

Tulos tai ulos – Sipilä harkitsee omaa jatkoaan ensi keväänä

Pääministerikautensa aluksi Sipilä peräänkuulutti tulosvastuullista tulos tai ulos -periaatetta. Yle uutisten haastattelussa hän kertoo harkitsevansa jatkoa politiikassa ensi keväänä.

– Ne ratkaisut ovat sitten huhtikuun kauraa eli huhtikuun lopun aikaa. Kun kolme vuotta tulee täyteen, niin sitten ruvetaan näkemään miten isot tavoitteet ovat menneet eteenpäin. Tällä hetkellä näyttää velkaantumisen suhteen ihan hyvältä. Työllisyystavoitteen eteen meidän täytyy tehdä vielä töitä.

Entä voisiko Sipilä kuvitella tekevänsä jotakin muutakin kuin olla mukana politiikassa?

– Kyllä voi, vastaa Sipilä painokkaasti.