Jo puolella miljoonalla suomalaisella vaikeuksia ymmärtää lukemaansa – "Ei ole häpeä lukea selkokieltä"

Suomessa ilmestyy parikymmentä selkokielistä kirjaa vuodessa. Niitä tehdään yhä liian vähän.

selkokieli
Kissatalon asukit -kirjan kuvitus on kuvittaja Marjo Nygårdin tekemä.
Kirjailija Mervi Heikkilän ja kuvittaja Marjo Nygårdin uusi selkokielinen kirja on nimeltään Kissatalon asukit.Hanne Leiwo/Yle

Seinäjokelaisella kirjailija Mervi Heikkilällä on kaksi kissaa. Niitä voisi olla enemmänkin, sillä viimeisintä kirjaansa tehdessään, Heikkilä tapasi suloisia, ja kodittomia, kissoja.

– Olen onnistunut välttämään sen, että lisäisin omaa kissakantaani tämän kirjan myötä. Vaikeaa on ollut olla tuomatta niitä kotiin, Heikkilä naurahtaa.

Mervi Heikkilän uusin kirja on nimeltään Kissatalon asukit (BTJ Finland Oy, 2017). Se kertoo löytökissoista ja niiden kohtaloista. Moni kirjan kissoista on Vaasan Kissataloon pelastettu ja sen kautta uuden kodin saanut.

– Löytökissoihin liittyy hämmästyttäviä tarinoita siitä, mistä ne ovat lähteneet ja minne päätyneet, Heikkilä sanoo.

Vaikka kissojen kohtalot ovat hurjia ja kiinnostavia sellaisenaan, liittyy uuteen kirjaan myös syvempi sanoma.

– Suomessa hylätään aivan tavattoman paljon kissoja edelleenkin. On käsittämätöntä, että sivistysvaltiossa kissa on sellainen, että sen voi hylätä tai antaa lisääntyä kaikesta valistuksesta huolimatta. Kissa tarvitsee hoitoa ja kodin, Heikkilä sanoo.

Kirjailija Mervi Heikkilän uusin teos on selkokielinen Kissatalon asukit.
Kirjailija Mervi Heikkilän uusin teos on selkokielinen Kissatalon asukit.Hanne Leiwo/Yle

Puoli miljoonaa, joille yleiskieli on liian vaikeaa

Kissatalon asukit on kirjoitettu selkokielellä. Suomessa ilmestyy arviolta parikymmentä selkokielistä kirjaa vuodessa. Osa on suoraan selkokielellä kirjoitettuja, osa yleiskielestä mukautettuja.

– Selkokielen tarvitsijoita on yhä enemmän. Selkokeskuksessa tehtiin vuonna 2014 arvio, että Suomessa on noin puoli miljoonaa ihmistä, joille yleiskieli on liian vaikeaa, sanoo Selkokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) kehittämispäällikkö Leelaura Leskelä.

Leskelän mukaan Ruotsissa selkokielisiä kirjoja ilmestyy satakunta vuosittain.

Suomessa selkokielistä tarjontaa on nuorille kohtalaisesti, aikuisille Leskelän arvion mukaan liian vähän.

– Nuorten osalta tarve ymmärretään ehkä paremmin, Leskelä sanoo. Aikuisissa tarve selkokieliseen lukemiseen voi syntyä esimerkiksi tapaturmien tai muistisairauden myötä.

Jokainen voi tarvita joskus

Mervi Heikkilä on ammatiltaan Seinäjoen kirjastotoimenjohtaja. Hän arvioi, että selkokielisiin kirjoihin joskus liittynyt stigma on kadonnut ja selkokieleen suhtaudutaan nykyään aiempaa luontevammin.

– Ei ole häpeä lukea selkokieltä. Jokainen voi tarvita sitä jossain välissä, Heikkilä sanoo.

Selkokielellä kirjoitettaessa katsotaan kielen rakenteita ja käydään tekstiä läpi esimerkiksi purkaen lauseenvastikkeita, passiivia tai esimerkiksi sanastoa yksinkertaisemmaksi. Selitetään vaikea termi, jos on tarpeen.

– Siinä täytyy mennä kaikkiin kielen rakenteisiin. Se, että sisältö ei ole vaikeatajuista, ei tarkoita, että se ei olisi arvokasta tai ei voitaisi sanoa tärkeitä asioita, Mervi Heikkilä sanoo.

– Joskus sanotaan, että eivätkö kaikki voisi alkaa käyttää selkokieltä ja esimerkiksi Yle julkaista kaikki uutisensa selkokielellä. Se ei olisi tarkoituksenmukaista, sillä median pitää käyttää hyvää yleiskieltä, mutta kun puhutaan ihmisistä, joilla on kielellisiä vaikeuksia, tarvitaan selkokieltä, sanoo Leealaura Leskelä.

Median pitää käyttää hyvää yleiskieltä, mutta kun puhutaan ihmisistä, joilla on kielellisiä vaikeuksia, tarvitaan selkokieltä.

Leealaura Leskelä

Yksi selkokielisen kirjallisuuden alue, jolta toivotaan lukijakokemuksia, ovat selkokieliset e-kirjat. Leskelä arvelee, että niiden tarve tulee jatkossa kasvamaan.

Selkokielisiä romaaneja Seinäjoen kaupunginkirjaston hyllyssä.
Selkokielisiä romaaneja Seinäjoen kaupunginkirjaston hyllyssä.Hanne Leiwo/Yle

Kaunokirjallisuutta, vaikka selkokielellä

Mervi Heikkilä muistuttaa, että lukijaa ei saa koskaan aliarvioida. Selkokielellä kirjoitettaessakaan. Kohderyhmä pitää ottaa huomioon, vaikka Suomessa ei olekaan ainakaan virallisesti eri tasoja selkokielessä.

– Selkokieli ei ole yksi yhtenäinen asia. Se, onko kieli liian helppoa vaikeaa, on veteen piirretty viiva, Heikkilä sanoo.

Ja vaikka kirjoittaa kieltä yksinkertaistaen, kirjailija saa – ja hänen pitää –silti ottaa tyyliseikat huomioon. Selkokielinen kaunokirjallisuus, faktateksti ja uutiset ovat kaikki eri asioita.

– Tottakai selkokaunokirjallisuudessa ovat käytössä kaunokirjallisuuden keinot. Selkokirjan pitäisi olla myös hyvää kaunokirjallisuutta, Heikkilä sanoo.

Ylen uutisia selkosuomeksi