yle.fi-etusivu

Tuholaisperhonen saapui Suomeen – onko se uhka kotimaan metsille?

Lehtinunna on aiheuttanut paljon tuhoa Pohjois-Amerikassa ja muualla Euroopassa.

tuhoeläimet
Lehtinunna (Lymantria dispar).
Lehtinunna (Lymantria dispar)Jaakko Kullberg / LUOMUS

Suomen lounaisosiin ja Uudellemaalle saapui torstain vastaisena yönä suihkuvirtauksen mukana suuria määriä lehtinunnaa. Tuholaisperhoslajin naaraita on nyt luultavasti koko eteläisen rannikon alueella, ja jokainen naaras pystyy munimaan satoja munia.

Lehtinunna on viihtynyt jo pidemmän aikaan Viron Saarenmaalla, jonka suunnasta se on Suomeen tullutkin.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämän lajin naaraita on tullut meren yli. Euroopassa lehtinunnanaarasta pidetään huonona lentäjänä – sanotaan myös, ettei se lennä ollenkaan, vaan munii siihen kohtaan missä on kuoriutunutkin. Toisaalta itäisen kannan, jota tavataan Venäjällä, lentokyky on erittäin hyvä, museomestari Jaakko Kullberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta LUOMUSista kertoo.

Tuhoisa laji

Lehtinunna on niittänyt kyseenalaista mainetta etenkin Pohjois-Amerikassa, jossa se pääsi tutkijoilta vahingossa luontoon 1860-luvulla. Alun perin tarkoituksena oli risteyttää lehtinunna silkkiperhosen toukan kanssa ja luoda kukoistavaa tekstiiliteollisuutta, mutta toisin kävi.

Lehtinunnasta on tullut suuren luokan vitsaus etenkin USA:n itäosissa, jossa se on pistänyt poskeensa kymmeniä miljoonia hehtaareja metsää. Lehtinunnalle on maistunut etenkin tammi. Koska se tuotiin uuteen kotimaahansa Euroopasta, siltä puuttuvat myös luontaiset viholliset.

Euroopassakin lehtinunna on aiheuttanut kymmenien miljoonien eurojen tappioita metsänomistajille. Suomea lähimmät ongelma-alueet sijaitsevat Latviassa.

– Yleensä näiden suurten tuhojen taustalla on kuitenkin ollut se, että kyse on ollut istutusmetsiköstä. Puut eivät ole olleet aivan optimaalisessa kunnossa, ja niitä ovat vaivanneet ilmansaateet, kuivuus tai muut poikkeukselliset olosuhteet. Viimeinen niitti on ollut se, että ne ovat saaneet perhostoukat kimppuunsa, Jaakko Kullberg tarkentaa.

Jaakko Kullberg
Jaakko KullbergSara Vertanen / Yle

Havununna yleistynyt Suomessa

Suomessa tavataan jo havununnaa, joka sekin on uhka metsille ja metsätaloudelle.

– Havununna on levittäytynyt laajemmalle alueelle kuin koskaan, ja sitä tavataan jo Pohjois-Karjalassa asti. Se ei kuitenkaan ole vieläkään aiheuttanut meillä sellaisia tuhoja kuin vaikkapa kirjanpainaja. Joskus näkee, että havununna on harsuunnuttanut kuusen latvoja, jos niitä on ollut liikkeellä paljon, Jaakko Kullberg sanoo.

Hänen mielestään lehtinunnastakaan tuskin tulee Suomen metsille suuren mittakaavan ongelmaa.

– Ilmaston pitäisi muuttua täällä paljon lämpimämmäksi, ja nimenomaan kesälämpötilojen tulisi nousta reilusti.

Voi aiheuttaa allergisen reaktion

Lehtinunna on Suomessa tulokaslaji samaan tapaan kuin merimetso ja valkoposkihanhi. Siksi sille löytyy myös vihollisia: todennäköisesti loispistiäinen hyökkää lehtinunnan toukkien kimppuun ja pitää osaltaan tuholaispopulaatiota kurissa. Lehtinunna maistunee myös käelle, joka harrastaa etenkin kehrääjätoukkien syömistä.

– Lehtinunnan toukat ovat myrkyllisiä, joten ne eivät maistu muille linnuille. Käki on poikkeus: sillä on jonkinlainen peltivatsa ja se popsii ilomielin kaikenlaisia myrkyllisiä toukkia.

Lehtinunna voi aiheuttaa ihmiselle ihottumaa tai allergisen reaktion, joten sitä ei pitäisi tuosta vain lähteä koskettelemaan.

Kerro havainnostasi

Jaakko Kullbergin mukaan nyt olisi tärkeää kartoittaa, kuinka laajalle lehtinunna on Suomeen levinnyt ja myös yleisöltä pyydetään havaintoja.

Iso, kermanvalkea naaras on varsin helppo tunnistaa. Istuessaan naaraat ovat noin 40–50 mm pituisia. Havaintoja voi ilmoittaa Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan (siirryt toiseen palveluun) ja myös valokuvan voi liittää havainnon yhteyteen. Tarkka lajikuvaus löytyy tästä (siirryt toiseen palveluun).

– Tätä kautta tutkijat saavat tietoa, mihin tämä ensimmäinen vaellus on suuntautunut ja paljonko näitä yksilöitä eri puolella Suomea on, Jaakko Kullberg toteaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tehtävänä tulevaisuus

Pitäisikö meidän kaikkien toimia kuten Mikko?

Opettaja luopui lentomatkoista ja pitkistä suihkuista ilmaston hyväksi

Seksuaalinen häirintä

"Pyllistys ei ole kutsu kosketteluun"

Näyttelijä Mia Hafrén patistaa miehiä mukaan #metoo-keskusteluun

Seksuaalirikokset

Ruotsi haluaa lakiin, että suostumus seksiin pitää selvästi ilmaista

Tonttuovet

"Näin yhdet itkut kun ensimmäinen erä loppui"

Suomi hullaantui tonttuovista, tutkija ja kauppiaat yllättyivät