Koe uusi yle.fi

Miksi huuhaata uskotaan enemmän kuin tiedettä? Ennen sivistymättömyyttä häpeiltiin, nyt sillä ylpeillään

Luonnontieteiden perusasiat, jopa maapallon pyöreys, asetetaan nykyään kyseenalaiseksi, kun ihmiset haluavat itse päättää tutkimusten luotettavuudesta.

tiede
Meteosat-10-satelliitin kuva maapallosta.
Onko maapallo sittenkin litteä ja koko avaruus vain Nasan salajuoni?Eumetsat / ESA

Yhä useammin tieteellisten tutkimustulosten luotettavuus halutaan kiistää ja luottaa omiin oletuksiin. Koulutustason noustua ihmiset ajattelevat voivansa tulkita ja ymmärtää monimutkaisiakin tutkimuksia. Näin arvioi viestinnän professori Esa Väliverronen.

Poliitikot voivat mielipidevaikuttajina saada paljon seuraajia tiedevastaisilla kommenteillaan.

Varsinkin terveyteen liittyvät asiat saavat ihmiset etsimään tietoa internetin syövereistä. Helposti tulee vastaan tutkimuksia tai väitteitä, jotka vahvistavat omia olettamuksia kulloisestakin asiasta. Oli sitten kyse oikeasta ravitsemuksesta tai suonikohjuista.

Rokotevastaisuus on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset kyseenalaistavat entiset auktoriteetit. Rokotteiden haitoista voi ammentaa tietoa, mutta usein unohtuu, että rokotusten avulla moni sairaus on pystytty kitkemään pois.

Ruoka-annos.
Ruoka ja ravintsemus herättävät paljon tunteita siitä, mikä on terveellistä tai haitallista.Petri Aaltonen / Yle

Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Tiina Raevaara (siirryt toiseen palveluun) pitää erityisesti terveyteen liittyvien monenkirjavien väitteiden ja mukatutkimustulosten olevan jopa vaarallisia.

– Erityisesti terveysaiheinen huuhaa on sellaista, mikä itseäni huolestuttaa. Meillä on hirveästi terveyslehtiä ja terveysaiheista keskustelua ja sen mukana tulee terveysaiheista huuhaata ja humpuukia tai huonosti tehtyä tiedettä ja kaikkea siltä väliltä. Se on tietysti potentiaalisesti vaarallista, kun on terveys kyseessä.

Skepsis ry on järjestö, joka haluaa paljastaa väärät väittämät ja uskomukset kriittisen tarkastelun kautta.

– Meillä on jotain sellaista ihmeellistä uuden ajan yksilöllisyyttä, että aikaisemmin ollaan oltu terveysasioissa aika auktoriteettiuskovaisia, sanoo Tiina Raevaara, tiedetoimittaja ja kirjailija.

Kun aiemmin Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) tai neuvolasta kuultiin ohjeita esimerkiksi pienten lasten hoidosta, ne otettiin vakavasti ja vanhemmat yrittivät noudattaa niitä. Nyt yksilöllisyyden korostamisen aikaan, ihmiset haluavat itse ottaa selvää ja päättää, onko vaikkapa rokottaminen hyödyllistä. Perehtyminen asioihin ei tietenkään ole haitaksi, mutta saattaa johtaa vikapäätelmiin.

– Tavallaan se on hirveän hyvä, että ihmiset haluavat itse ottaa selvää ja ymmärtää, mitä asioitten ja suositusten takana on, mutta hirveän usein se johtaa siihen, että uskotaan vääriä profeettoja ja guruja ja vääriä neuvoja. Tullaankin hakeneeksi auktoriteetti jostain muualta ja se on sitten huonompi kuin vaikka THL, Tiina Raevaara pohtii.

Sivistymättömyydestä on tullut hyve

Verkko- ja somemaailma tarjoavat hyvät lähtökohdat sille, että voi löytää samanmielisiä ihmisiä ja saada tukea omille ajatuksilleen. Eri ryhmissä sitten samanhenkiset jäsenet tukevat kommenteillaan toisiaan ja poikkeavia mielipiteitä karsatetaan.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverrosen mukaan itselle miellyttäviä todellisuuskuplia on nykyään helpppo rakentaa.

– Muodostetaan aika paljon tällaisia samanmielisten yhteisöjä, joissa vahvistetaan omia ennakkokäsityksiä ja torjutaan vastakkainen tieto ja toisinajattelevat. Sitä kautta on helppo tuudittautua siihen, että asia on näin, kun noin monet muutkin uskovat näin.

Ihmiset tykkäävät asettua ikään kuin vastahankaan ja kiistää sellaisia perustavaalaatuisia asioita niinkuin maapallon muoto ja evoluutio tai tämän tyyppisiä asioita.

Tiina Raevaara, FT, Skepsis ry:n varapuheenjohtaja

Nettimaailmassa tieto myös liikkuu nopeasti ja uudet virtaukset siirtyvät nopeasti mantereelta toiselle. Sosiaalinen media kiihdyttää ja levittää keskusteluita. Asioita toistellaan Tiina Raevaaran mukaan usein kritiikittömästi.

– Asiat leviävät esimerkiksi Yhdysvalloista nopeammin kuin ennen. Ihmiset tykkäävät asettua ikään kuin vastahankaan ja kiistää sellaisia perustavaalaatuisia asioita niinkuin maapallon muoto ja evoluutio tai tämän tyyppisiä asioita.

Taustalla voi olla myös ihmisten halu kuulla yksinkertaisia totuuksia monimutkaisen maailman selittämiseksi. Pitkään jatkunut maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus luo tilaa populistisillekin väitteille, jotka miellyttävät ihmisiä. Tiede ja tutkimus harvoin tuottavat helppoja selityksiä, vaan pikemminkin kysymyksiä kuin vastauksia.

– Tällainen kyky sietää epävarmuutta on ikään kuin vähentynyt. Silloin syntyy tilausta tyypeille, jotka julistavat yhtä totuutta ja helppoja selityksiä. Se ikään kuin ruokkii sellaista kaipuuta, että voitaisiin palata niin sanottuihin vanhoihin hyviin aikoihin, Esa Väliverronen toteaa.

mies puhuu julkistamistilaisuudessa
Tutkija Pentti Kiljunen esittelee Tiedebarometrin tuloksia.Markku Sandell / Yle

Viime vuoden lopulla julkaistun Tiedebarometrin mukan suomalaiset luottavat tieteeseen hyvin vakaasti. Media kuitenkin nostaa usein esiin tutkimusta kritisoivia mielipiteitä.

Eri instituutioiden kyseenalaistaminen on yleistä ja tiede on yksi niistä.

Poliitikot tiedettä torppaamassa

Yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko Sarah Palin oli aiemmin Alaskan kuvernööri ja vuonna 2008 varapresidenttiehdokas. Hän on kiistänyt ilmastonmuutoksen ja uskonnollisen vakaumuksensa puolesta myös kehitysopin. Maapallo on hänen mukaansa vain 6000 vuotta vanha. Suomessa miltei vastaavia kantoja edustaa Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.

Entinen pääministeri, Kokoomuksen Alexander Stubb piti professorin etuina kolmea seikkaa: kesä-, heinä- ja elokuuta. Käytännössä pitkiin lomiin ei kellään akateemisella ole mahdollisuuksia.

Nykyään tällainen sivistymättömyys saattaa olla jopa ylpeyden aihe.

Esa Väliverronen, professori, Helsingin yliopisto

Nykyinen pääministeri, Keskustan Juha Sipilä ei pidä kaikenmaailman dosenteista (siirryt toiseen palveluun), jotka ikävästi puuttuvat poliitikkojen elämään.

– Joskus tuntuu jopa, että aikaisemmin ajateltiin, että sivistys oli sellainen ylpeyden aihe ja häpeilyn aihe, jos sitä ei ollut. Nykyään tällainen sivistymättömyys saattaa olla jopa ylpeyden aihe. Tällaista ei ollut vielä muutama vuosi sitten kuviteltavissa, professori Esa Väliverronen arvioi.

Skepsiksen varapuheenjohtaja Tiina Raevaara ei usko, että ihmiset niin helposti alkavat toistaa poliitikkojen tyyliä, vaikka näillä onkin paljon seuraajia.

– Kyllähän he voivat vaikuttaa keskusteluun tosi paljon ja sellaiseen yleiseen asenteeseen, miten tieteentekijöistä puhutaan. Nimenomaan poliitikon pitäisi ymmärtää ja kunnioittaa tutkittua tietoa ja antaa sille se arvo, minkä se ansaitsee.

Tieteen kansanomaistamisen kaksi vaikutusta

Tutkijoita on jo pitkään vaadittu tulemaan kansan pariin ja kertomaan omista tutkimuksistaan. Tässä tieteen popularisoinnista toiset onnistuvat muita paremmin hieman alasta riippuen.

Kansanomaistamisessa joudutaan usein yleistämään ja yksinkertaistamaan monimutkaisia kehityskulkuja ja tutkimustuloksia. Moni saattaa yleistajuisen julkaisun perusteella luulla itsekin olevansa melkoinen asiantuntija.

Viestinnän professori Esa Väliverronen näkee tällaisen kehityksen taustalla ihmisten kohonneen koulutustason. Aiemmin ajateltiin, että kasvanut tietämys lisäisi luottamusta tieteeseen.

– Nykyään koulutustason nousu antaa ihmisille jonkun valheellisen ajatuksen siitä, että osataan hyödyntää ja tulkita tietoa, jota on pilvin pimein tuolla internetissä ja medioissa. Se ei olekaan yksinkertaista, vaan vaatii tiettyä perehtyneisyyttä. Jos meillä on vielä ennakkokäsitys, että me haemme sellaista tietoa, joka tukee maailmankuvaamme, niin siinä joudutan helposti hakoteille, professori päättelee.

Jollain tapaa siinä, miltä tiede näyttää julkisuudessa, niin haluaisin myös median katsovan peiliin.

Tiina Raevaara, FT, Skepsis ry:n varapuheenjohtaja

Useimmiten saamme tietoa tutkimustuloksista median välityksellä. Tiina Raevaaran mukaan tiede ja media toimivat kuitenkin eri tavoin. Kun tiede on yleensä jopa tuskallisen hidasta ja vahvistaa ennalta tiedettyä, media ja uutiskriteerit sen sijaan suosivat nopeutta, ristiriitaisuuksia ja kaiken vanhan kumoamista.

– Tiedemaailma on vähän pakotettu nopeaan tuloksentekoon, joka houkuttaa siihen, että tutkimuksia pilkotaan pieniksi osatutkimuksiksi. Sieltä tulee pieniä raflaavia palasia ja tällaisia tiedonmurusia, jotka voivat olla kovin mediaseksikkäitä. Jollain tapaa siinä, miltä tiede näyttää julkisuudessa, niin haluaisin myös median katsovan peiliin, Tiina Raevaara sanoo.