Koe uusi yle.fi

Analyysi: "Pohjois-Korea ei mistään järjellisestä hinnasta tule koskaan luopumaan ydinaseesta"

Pohjois-Koreassa käynyt ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen arvioi, että toistaiseksi sodan riski on pieni Korean niemimaan tilanteen kiristymisestä huolimatta.

Pohjois-Korea
Ihmiset Etelä-Koreassa seuraavat televisiosta uutista Pohjois-Korean tekemästä ohjuskokeesta 12. helmikuuta 2017.
Ihmiset Etelä-Koreassa seuraavat televisiosta uutista Pohjois-Korean tekemästä ohjuskokeesta 12. helmikuuta 2017.Kim Hee-Chul / AOP

Lähes aina väitetään, että Pohjois-Korean kanssa pitäisi neuvotella ydinasekehityksen lopettamisesta.

Ehkä pitäisi, mutta tuskin siitä mitään hyötyä olisi, sillä käsittääkseni Pohjois-Korea ei mistään järjellisestä hinnasta tule koskaan luopumaan ydinaseesta.

Olen keskustellut asiasta useiden korkea-arvoisten virkamiesten kanssa Pjongjangissa. He ovat vakuuttuneita siitä, että jos Pohjois-Korea luopuisi ydinaseesta, maata odottaisi Libyan tie – eikä Kim Jong-un aio jakaa viemäriputkeen paenneen Muammar Gaddafin kurjaa kohtaloa.

Pohjois-Korean Soulia uhkaava tykistö sekä kemialliset ja biologiset aseet olisivat riittävä pelote, mutta Pjongjangissa halutaan pelata varman päälle, koska Yhdysvaltain hyökkäystä todellakin pelätään. Vain ydinaseen uskotaan tuovan aukottomat turvatakuut, eli että Yhdysvallat ei kostoiskun pelossa uskalla hyökätä toisen ydinasevaltion kimppuun.

Ehkäpä Pohjois-Korea suostuisi lopettamaan ydinaseiden jatkokehittelyn, jos sille annettaisiin vaikkapa kymmenien miljardien eurojen edestä talousapua ja Yhdysvallat tekisi Pohjois-Korean kanssa rauhansopimuksen.

Enpä usko, että Yhdysvallat olisi valmis kuittaamaan nöyryyttäviä lahjuksia, ja joka tapauksessa olisi todennäköistä, että Pohjois-Korea rikkoisi sopimuksen ja jatkaisi asekehittelyä salassa. Näin on käynyt aiemmin. Neuvottelut olisivat vain ajanpeluuta, josta hyötyisi nimenomaan Pohjois-Korea.

Jos siis neuvottelut ovat ajanhukkaa, sodan välttämiseksi vaihtoehtona on sietää Pohjois-Koreaa ydinasevaltiona ja luottaa siihen, ettei se käytä ydinasetta, koska Kim Jong-unia kiinnostaa nimenomaan oman valtansa säilyttäminen. Logiikka kuulostaa uskottavalta, koska näin toimivat myös muut ydinasevallat.

Siinä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, Pohjois-Korealla on joukkotuhoaseilleen ehkä toinenkin tavoite: Korean niemimaan jälleenyhdistäminen. Etelä-Korea halutaan ennen pitkää alistaa Pohjois-Korean komentoon. Tätä on pidetty lähinnä propagandatarinana kotimaiseen kulutukseen, mutta toisten arvioiden mukaan yhdistämiseen todellakin ennen pitkää pyritään.

Toiseksi, joukkotuhoaseille on houkuttelevat kansainväliset markkinat. Pohjois-Korea on jo kunnostautunut muun muassa huumeiden, väärennetyn rahan ja tavanomaisten aseiden kansainvälisessä salakaupassa. Ydinaseiden kauppaaminen terroristeille tai fanaattisille hallituksille ei tuottaisi Pjongjangissa mitään tunnontuskia ja sillä nettoaisi hyvät rahat.

Pohjois-Korean vastaiset talouspakotteet ovat sivujuonne ja niiden kiristäminen vain näennäisratkaisu. Pohjois-Korean hallinto selvisi 90-luvun nälänhädästä, eikä mikään painostus tai kansalaisten kärsimyksen määrä saa sitä taipumaan. Sitä paitsi, Kiinan rajalla pakotteet vuotavat aina, sanotaan virallisesti mitä tahansa.

Jos ja kun tämä on tilanne, on aika ymmärrettävää, että Yhdysvallat ei halua seurata sivusta Pohjois-Korean asekehityksen ja -kaupittelun nousua uusiin sfääreihin.

Asekehityksen pysäyttäminen taas on päivä päivältä vaikeampaa ja kalliimpaa, ja asevarustelun takia sodan seuraukset olisivat tulevaisuudessa vielä nykyistäkin karmeampia. Siksi, jos Yhdysvallat haluaa välttämättä estää Pohjois-Korean ydinpelotteen kehittelyn, on parempi toimia ennemmin kuin myöhemmin.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Tähän asti Yhdysvaltain presidentit ovat vain arvioineet, että riskit ovat liian suuria ja sodan hinta liian kova, joten ei ole tehty mitään, ja ongelma on lykätty seuraajalle. Sodan riski nyt liittyy siihen, että Trumpin riskinottohalu voi olla suurempi, varsinkin koska sodan hinnan maksaisivat lähinnä korealaiset.

Kaikesta tästä huolimatta uskon, että toistaiseksi sodan riski on erittäin pieni. Ainakaan Kim Jong-un ei missään oloissa halua sotaa, mutta hänen asemansa voi olla vielä herkempi kuin Trumpin, ja siksi provokaatioihin on luvassa tulinen vastaus.

Trumpin tilannearvio on suurempi arvoitus. Yhdysvaltain konkreettisista sotavalmisteluista ei ole kuitenkaan mitään näyttöä, ja siksi Trumpin uhittelut on ainakin toistaiseksi turvallista tulkita joko ajattelemattomiksi möläytyksiksi - tai sitten niiden tarkoitus on vielä kerran yrittää painostaa Kiinaa vähentämään tukeaan Pohjois-Korealle.

Ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen on vieraillut kahdesti Pohjois-Koreassa. Hän lopetti äskettäin kautensa Ylen Aasian-kirjeenvaihtajana.

Lue lisää Mäkeläisen juttuja Pohjois-Koreasta:

Toimittajalta Pohjois-Korean reissusta: Viikko propagandan pyörityksessä

Yle Pohjois-Koreassa: Pjongjangin parturissa ei suosita Kim Jong-unin leikkausta

Pohjois-Korea on valmis puhumaan 40 vuotta vanhasta velasta Suomelle – Ylen erikoishaastattelu Pjongjangissa

Harvinainen video: Tältä näyttää ajomatka maailman suljetuimmassa pääkaupungissa Pjongjangissa

Testaa myös tietosi Pohjois-Koreasta: Tiedätkö, paljonko pohjoiskorealaiset tienaavat kuussa? Tai kuka on "Sosialismin aurinko"? Testaa tietosi Pohjois-Koreasta!

Ulkolinjan dokumentti Kim Jong-unista

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Presidentinvaalit

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

NHL

Filppula jälleen vireessä, nosti kiekon hienosti yläkulmaan

Brexit

Theresa Mayn brexit-puheet saivat EU-johtajilta aplodit

Alkoholilainsäädäntö

Tuleeko nelosolut ruokakauppoihin? Eduskunnassa luvassa jännitysnäytelmä, kun edustajat äänestävät alkoholin prosenttirajasta