yle.fi-etusivu

Mehiläisparvet tuttu näky tänä kesänä – tarhaajat ottavat kiinni valtavia parvia takaisin tuotantoon

Tuhansien yksilöiden mehiläisparvia on tavattu tänä kesänä tavanomaista enemmän. Parvet ovat myös liikkeellä normaalia myöhempään. Mehiläishoitajien ammattitaitoon kuuluu parvien kiinniotto.

mehiläiset
Mehiläisparvi.

Kurikkalainen Jarmo Huhtanen on ottanut tänä kesänä kiinni kymmenkunta mehiläisparvea.

– Tänä kesänä niitä on ollut enemmän kuin viime vuosina ja mehiläiset ovat parveilleet yllättävän myöhään vielä näin elokuussa. Normaalisti ne parveilevat juhannuksen jälkeen. Parveiluajankohta on myöhäinen, mutta onhan tämä kesäkin myöhässä ainakin sen pari viikkoa, mehiläishoitaja Jarmo Huhtanen juttelee.

Mehiläisparvet ovat olleet tuttu näky tänä kesänä Etelä-Pohjanmaalla, mutta Jarmo Huhtasen mukaan mehiläiset ovat parveilleet tavallista runsaammin eri puolilla Suomea. Syy ilmiölle löytyy kesän säistä.

Osa saadaan kiinni, mutta kyllä niitä menee paljon myös hukan teille.

Jarmo Huhtanen, mehiläishoitaja

– Se on tämä kylmä kesä. Kun mehiläiset ovat olleet toimettomina pitkiä aikoja ja sitten kun tulee muutama lämmin päivä, niin sitten lähdetään. Osa saadaan kiinni, mutta kyllä niitä menee paljon myös hukan teille.

"Taivas mustenee"

Suuren mehiläisparven lento on melkoinen näky.

– Yhdessä parvessa voi olla useampi kymmenen tuhatta yksilöä, ainakin noin 15 000–20 000 mehiläistä. Kyllä siinä taivas mustenee ja tuntuu niin kuin helikopterilla lennettäisiin. Kyllä se on komean näköistä, mutta harmi vain, kun ne lähtevät omista pesistä, Jarmo Huhtanen kuvailee.

Tänä kesänä mehiläistarhaajat saavat kohtuullisen sadon parin katovuoden jälkeen. Sato-odotuksissa on toki alueellisia eroja. Jos mehiläiset ovat lähteneet porukalla parveilemaan tarhaajan pesistä, eikä yhtään parvea ole saatu kiinni ja tilalle, tietää tämä menetystä mehiläishoitajan kukkaroon.

– Kyllä sieltä melkein puolet lähtee tuolta pesän väkimäärästä. Sinne jää niitä nuoria, jotka eivät heti kerää. Siinä on tietty ajanjakso, minkä jälkeen ne vasta lähtevät kentälle keräämään. Eli kun mehiläisparvi lähtee pesästä, sieltä on sitten aina väki pois ja kerääjät pois, Jarmo Huhtanen selvittää.

Mehiläishoitaja Jarmo Huhtanen on ottanut tänä kesänä kiinni kymmenkunta on mehiläisparvea.
Mehiläishoitaja Jarmo Huhtanen on ottanut tänä kesänä kiinni kymmenkunta mehiläisparvea.Päivi Rautanen/Yle

Emon johdolla

Kuningatar on johtaja mehiläisyhteiskunnassa ja se saa myös parvet liikkeelle.

– Vanha kuningatar lähtee pesästä. Parvi kerääntyy esimerkiksi puuhun ja sieltä osa lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa ja osa jää parkkiin. Yleensä mehiläiset lentävät puolen kilometrin tai kilometrin päähän ja tekevät uuden pesäpaikan. Se on niiden luontainen lisääntymistapa.

Mehiläistarhaajat saavat kiinni osan karkulaisista, koska ne odottavat tiiviinä rykelmänä uuden pesäpaikan löytymistä. Yleensä tuo rykelmä löytyy puusta, mutta voi se löytyä aidasta tai vaikkapa linja-autopysäkin liikennemerkistä.

Kastelemme niitä ja kopauttelemme parven pussiin tai laatikkoon.

Jarmo Huhtanen, mehiläisparven kiinniottaja

– Parvet roikkuvat tavallisesti puun oksassa. Silloin kastelemme niitä ja kopauttelemme parven pussiin tai laatikkoon, Jarmo Huhtanen kertoo, miten tuhansien mehiläisten parvi saadaan kivutta talteen.

– Joskus sattuu, että saa omansa takaisin. Yleensä ne kuitenkin ovat jonkun toisen mehiläisiä ja minun mehiläiset menevät sitten jollekin toiselle.

Jarmo Huhtanen myöntää hakeneensa mehiläisparven joskus vähän liiankin korkealta puusta.

– Vähän siinä on jo vaarantanut itseäänkin, mutta onneksi ei ole sattunut mitään.

Parvien kiinniottajat

Internetissä on Suomen Mehiläishoitajain Liiton sivuilla lista parvien kiinniottajista (siirryt toiseen palveluun), jos vaikka omaan kotipihaan saapuu muutama tuhat ylimääräistä mehiläistä. Jarmo Huhtasen mukaan ihmiset osaavatkin kysyä apua oikeasta paikasta eli mehiläistarhaajilta. Tosin hyönteiset menevät helposti ihmisten mielissä sekaisin.

– Kyllä niistä ampiaispesistä tulee myös paljon soittoja. Ihmiset erehtyvät mehiläisestä ja ampiaisesta, mutta vain mehiläinen parveilee tuhansien yksilöiden parvena, Jarmo Huhtanen valistaa.

Joka päivä opittavaa

Jarmo Huhtanen on hoitanut päätyönsä ohella mehiläisiä pian neljä vuosikymmentä. Hän aloitti mehiläishoitajana jo 12-vuotiaana. Tällä hetkellä hänellä on pitkälle toistakymmentä tarhaa eri puolilla Kurikan metsiä. Mehiläiset opettavat edelleen miestä, vaikka välillä Jarmo Huhtanen luulee jotain mehiläisistä tietävänsäkin.

– Ei niiden sielunelämään pääse koskaan kiinni aivan täydellisesti. Joskus tuntuu siltä, että jotakin tietääkin, mutta seuraavana päivänä tulee jo takapakkia, Jarmo Huhtanen myhäilee.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Koulutus ja kasvatus

Euroja tiskiin, niin pääset päiväkotiin vierailulle – hinta jopa 600 euroa

Venäjä

Putin yllätysvierailulla Syyriassa – määräsi "Venäjän joukot vetäytymään"

Akuutti

Kun huuhaa valtasi terveysblogit – terveelliseksi väitetty ruoka voi olla jopa vaarallista

Huumausainerikokset

Jälleen iso huumetakavarikko Suomessa: Lastin arvo jopa 1,5 miljoonaa euroa